Minimipalkoilla on merkittävä vaikutus neuvoteltuihin ja toteutuneisiin palkkoihin
Julkaistu: 23 June 2025
Kansalliset vähimmäispalkat ovat nousseet jyrkästi viime vuosina kaikissa EU-maissa, minkä vuoksi niiden vaikutus työehtosopimusneuvotteluihin ja yleiseen palkkakehitykseen on yhä tärkeämpi. Tulokset osoittavat, että kansallisilla vähimmäispalkoilla on myönteinen vaikutus neuvoteltujen palkkatasojen nostamiseen. Politiikka on kuitenkin suunniteltava huolellisesti, jotta vältetään työehtosopimusneuvottelujen syrjäyttäminen erityisesti matalapalkka-aloilla. Vähimmäispalkoilla on myös keskeinen rooli vähiten palkattujen työntekijöiden palkkatason parantamisessa, vaikka heijastusvaikutuksia ilmenee laajemmassa palkkajakaumassa.
Vähimmäispalkkapolitiikasta on tullut yhä suositumpaa EU:n jäsenvaltioissa viime vuosikymmeninä, ja palkkatasot ovat nousseet keskimääräistä ja mediaanipalkkoja enemmän monissa maissa. Tätä poliittista painotusta on vahvistettu entisestään EU:n uudella direktiivillä riittävistä vähimmäispalkoista. Tässä yhteydessä korkeampien kansallisten vähimmäispalkkojen mahdollisista vaikutuksista on tullut erittäin tärkeitä poliittisille päättäjille. Miten kansallisten vähimmäispalkkojen muutokset vaikuttavat työehtosopimusneuvotteluihin ja todellisiin palkkoihin?
Kansalliset vähimmäispalkat parantavat työehtosopimuksista sovittuja vähimmäispalkkoja
Kun otetaan huomioon suhteellisesti korkeammat kansalliset vähimmäispalkat, keskustelu siitä, voisivatko kansalliset vähimmäispalkat heikentää työehtosopimusneuvotteluja, on tullut entistä tärkeämmäksi. Tämä huolenaihe näkyy direktiivissä, jonka 4 artiklaan sisältyy vaatimus, jonka mukaan kansalliset hallitukset edistävät työehtosopimusneuvotteluja.
Eurofoundin empiiriset havainnot, jotka perustuvat lähes 700 matalapalkka-alan työehtosopimuksen otokseen 17 EU:n jäsenvaltiossa vuosina 2015–2022, osoittavat, että korkeammat kansalliset vähimmäispalkat eivät estäneet työehtosopimusneuvotteluja. Päinvastoin, ne nostavat osaltaan työehtosopimuksissa sovittuja vähimmäispalkkoja näillä matalapalkka-aloilla (kaavio 1).
Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttivatko kansallisten vähimmäispalkkojen korotukset siihen, että työmarkkinaosapuolet allekirjoittavat uusia työehtosopimuksia. Edellisestä sopimuksesta kuluneen ajan lisäksi kansallisen vähimmäispalkan tason muutos edellisen sopimuksen jälkeen nousi tärkeimmäksi tekijäksi, joka lisäsi uuden sopimuksen allekirjoittamisen todennäköisyyttä (ks. kaavion 1 yläpaneeli). Inflaation ja työttömyyden muutokset eivät vaikuttaneet merkittävästi uuden sopimuksen allekirjoittamisen todennäköisyyteen.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, missä määrin kansallisten vähimmäispalkkojen muutokset nostavat työehtosopimuksista sovittuja vähimmäispalkkoja. Tulokset osoittavat merkittävän positiivisen vaikutuksen: jos minimipalkka nousee 1 %, uusi neuvoteltu palkka nousee 0,22 % (ks. kuvion 1 alaosa).
Tällöin inflaatiolla olisi kansallisia vähimmäispalkkoja suurempi vaikutus nimellispalkkojen nousuun (jousto 0,7). Myös työttömyys nousee merkittäväksi tekijäksi: korkeampi työttömyysaste vaikuttaa odotetusti negatiivisesti sovittuihin palkkoihin.
Impact of national minimum wages on (upper panel) the probability of signing a new collective agreement and (bottom panel) the magnitude of increases in negotiated wages: estimated coefficients
Arviot perustuvat kaksivaiheiseen tyypin II Tobit-malliin, joka estimoidaan kahdessa vaiheessa. Siniset pisteet edustavat pisteestimaattikerrointa, joka kuvaa inflaation, kansallisen vähimmäispalkan ja työttömyysasteen vaikutusta uuden työehtosopimuksen tekemisen todennäköisyyteen (ylempi paneeli) ja työehtosopimuksiin (alempi paneeli) ja katkoviivat luottamusväliä. Jos luottamusviiva ei ylitä nollaviivaa, arvio poikkeaa tilastollisesti merkitsevästi nollasta 95 %:n luottamustasolla. Arviot probit-mallista, joka vastaa sopimusyhtälöä, jossa on kesto- ja noudattamatta jättämisnukkeja, erityyppisiä kiinteitä vaikutuksia (työehtosopimus, maa ja kuukausi) sekä aikatrendi. Luottamusvälit (95 %) laskettiin käyttämällä vankkoja keskivirheitä.
Source: Eurofound 2025
Näitä empiirisiä havaintoja täydennettiin ja vivahteikkasivat laadulliset näkemykset haastatteluista, joissa tarkasteltiin kansallisten vähimmäispalkkojen ja työehtosopimusten välistä vuorovaikutusta. Analyysi perustuu 40 haastatteluun, jotka tehtiin kuudessa maassa (Saksa, Ranska, Portugali, Romania, Slovenia ja Espanja) ja kahdella matalapalkkasektorilla: elintarvikkeiden ja juomien valmistus sekä asumis- ja sosiaalihuolto.
Vaikka työmarkkinaosapuolten näkemykset kansallisten vähimmäispalkkojen roolista vaihtelivat maittain ja toimialoittain, on saatu jonkin verran näyttöä siitä, että palkoista ja työehdoista neuvoteltavissa on vähemmän mahdollisuuksia. Tapauksissa, joissa kansalliset vähimmäispalkat lähestyivät työehtosopimuksesta sovittujen vähimmäispalkkojen tasoa, neuvottelujen painopiste siirtyi peruspalkasta muihin palkan osiin.
Tutkimuksessa ei kuitenkaan löytynyt vahvaa näyttöä työehtosopimusneuvottelujen syrjäyttämisvaikutuksesta eli sopimusten uudelleenneuvottelujen pysähtymisestä. Vaikutusta ei myöskään havaittu alakohtaisten työehtosopimusneuvottelujen kattavuuteen tai neuvottelutoimijoiden toimintaympäristöön.
Vaikka tutkimus ei yleisesti ottaen osoittanut, että kansallisilla vähimmäispalkoilla olisi haitallisia vaikutuksia matalapalkkaisten työntekijöiden työehtosopimusneuvotteluihin vuosina 2015–2022, on tärkeää jatkaa matalapalkkaisten alojen tilanteen seurantaa pidemmälle.
Kansallisilla vähimmäispalkoilla on pitkäaikainen kerrannaisvaikutus todellisiin palkkoihin
Monissa EU:n jäsenvaltioissa kansalliset vähimmäispalkat ovat nousseet keski- ja mediaanipalkkoja nopeammin. Kun vähimmäispalkat nousevat suhteellisesti, keskeinen poliittinen huolenaihe on, vaikuttaako vähimmäispalkkapolitiikka suoraan suurempaan osaan työntekijöistä ja vaikuttaako se yleiseen palkkakehitykseen.
Eurofoundin empiiriset tulokset osoittavat, että kansallisilla vähimmäispalkoilla on merkittävä vaikutus matalapalkkaisten työntekijöiden palkkoihin, jotka ovat tässä palkkajakauman ensimmäisessä kvartiilissa, johon kuuluvat vähiten palkatut 25 prosenttia työntekijöistä. Keskimäärin 1 prosentin korotus kansalliseen vähimmäispalkkaan johti matalapalkkaisten palkansaajien palkkojen nousuun 0,31 prosenttia vuosina 2006–2021. Tämä vaikutus on vieläkin suurempi viimeisimmällä osakaudella 2015–2021, jolloin kansallisen vähimmäispalkan 1 prosentin korotus johti matalapalkkaisten työntekijöiden palkkojen 0,43 prosentin nousuun.
Yksi mahdollinen selitys viime vuosien voimakkaammalle vaikutukselle on se, että suhteellisesti korkeammat vähimmäispalkat – suhteessa keskipalkkoihin – vaikuttaisivat suoraan suurempaan osaan palkansaajista ja siten niillä olisi paremmat mahdollisuudet nostaa palkkatasoa vähiten palkattujen keskuudessa.
Tärkeää on, että vähimmäispalkkapolitiikan vaikutus palkkojen merkittävään nousuun palkkajakauman pohjalla johtuu pääasiassa vähimmäispalkkojen merkittävistä korotuksista, kuten kuviosta 2 käy ilmi. Jopa 15 prosentin korotukset nostavat yleensä pienipalkkaisimpien työntekijöiden palkkoja, vaikka alle 5 prosentin muutoksilla on vain vähän mitattavissa olevaa vaikutusta. Suuremmilla korotuksilla – yli 15 prosentin korotuksilla – on ylivoimaisesti tilastollisesti merkittävin ja merkittävin vaikutus. Nämä muutostoimet ovat tärkein syy siihen, että kansallisten vähimmäispalkkojen ja matalapalkkaisten työntekijöiden palkkojen nousun välillä on havaittu myönteinen yhteys.
Nämä havainnot viittaavat kansallisten vähimmäispalkkojen korotusten mahdollisiin heijastusvaikutuksiin laajemmassa palkkajakaumassa. Empiirinen analyysi osoittaa, että kansallisen vähimmäispalkan korotusten ja sekä mediaani- että ylemmän palkkaviinneksen kehityksen välillä on positiivinen yhteys (mukaan lukien 25 prosenttia korkeimman palkkatason työntekijöistä). Tämän vaikutuksen suuruus on verrattavissa matalapalkkaisten palkansaajien havaittuun vaikutukseen.
Nämä tulokset viittaavat siihen, että minimipalkkojen korotuksilla on keskimäärin nouseva vaikutus koko palkkajakaumassa (jonka kehitystä ohjaavat joka tapauksessa monet muut tekijät kuin minimipalkkapolitiikka).
Effect of national minimum wage increases on low-paid wages by intensity of change
Katso kuvan 1 huomautukset. Aikavälit määritellään kansallisen vähimmäispalkan vuosittaisten nimelliskorotusten perusteella kansallisena valuuttana. Matalapalkkaisiin palkansaajiin kuuluu ensimmäinen palkkakvartiili (25 % pienipalkkaisimmista palkansaajista).
Source: Eurofound 2025
Nämä laajemmat vaikutukset ovat yhdenmukaisia niiden tapausten kanssa, joissa suurilla vähimmäispalkkojen korotuksilla on merkittävä lyhyen aikavälin supistuva vaikutus palkkajakaumaan, mikä johtuu matalapalkkaisten työntekijöiden palkkojen voimakkaasta noususta.
Tämä käy selvästi ilmi kuviosta 3, jossa käytetään pitkittäistietoja ja joka osoittaa palkkatason muutokset vähimmäispalkkojen muuttumisvuonna koko jakaumalla. Tiedot on ryhmitelty palkkakymmenysten mukaan – vähiten palkatusta 10 prosentista palkansaajista parhaiten palkattuun 10 prosenttiin palkansaajista. Tulokset osoittavat, että vain tavanomaisista minimipalkkojen korotuksista (yli 15 %) on voimakas vaikutus palkkajakauman supistamiseen, koska ne nostavat suhteettomasti vähiten palkattujen työntekijöiden palkkoja.
Havaittujen palkkojen kasvuvauhti palkkakymmenyksen mukaan
Kansallisia vähimmäispalkkoja korotetaan merkittävästi
Source: Eurofound 2025
Tämä malli vahvistetaan myös tarkastelemalla yksittäisiä tapauksia, joissa kansallisia vähimmäispalkkoja on korotettu merkittävästi eri puolilla EU:ta. Näitä ovat muun muassa 23 prosentin korotus Sloveniassa vuonna 2020, 22 prosentin korotus Espanjassa vuonna 2019 ja kansallisen vähimmäispalkan käyttöönotto Saksassa vuonna 2015, mikä johti palkkojen alatasojen voimakkaaseen nousuun.
Nämä havainnot osoittavat, että näillä poliittisilla toimilla oli suhteettoman suuri vaikutus vähiten palkattujen työntekijöiden palkkojen nostamiseen, palkkajakauman supistamiseen ja palkkaerojen merkittävään vähentämiseen.
Kuva: © Dusan Petkovic/Adobe Stock
Eurofound suosittelee, että tähän julkaisuun viitataan seuraavalla tavalla.
Eurofound (2025), Minimipalkat vaikuttavat merkittävästi neuvoteltuihin ja todellisiin palkkoihin, artikkeli.
