”Nuorilla” viitataan lapsuuden ja aikuisuuden väliseen ikäryhmään. Tämä määritelmä voi olla joustava, mutta sitä käytetään myös poliittisissa käsitteissä viitattaessa tiettyihin ikäryhmiin. Euroopan unionin ja Eurofoundin keskeisenä tavoitteena on hyvän kasvu-, oppimis- ja työympäristön tarjoaminen nuorille – mutta se on erityisen haastavaa. Nuoret ovat olleet tärkeä politiikan painopiste EU:n tasolla jo pitkään, ja näin on erityisesti nykyisin.
Nuorten työllisyys ja nuoriin vaikuttavat kysymykset ovat edelleen tärkeällä sijalla EU:n poliittisella asialistalla, ja on erittäin huolestuttavaa, että covid-19-kriisin sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti nuoriin. Koska nuoret maksoivat korkeimman hinnan jo edellisestä taantumasta, Euroopan komissio on ehdottanut tehostettua nuorisotakuuta konkreettisena poliittisena välineenä covid-19:n työllisyysseurausten ja sosiaalisten seurausten torjumiseksi, jotta historia ei toistuisi. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki alle 30-vuotiaat nuoret saavat laadukkaan työ-, jatkokoulutus- tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä tai virallisen koulutuksen päättämisestä.
Tämä aloite perustuu aiempiin Euroopan tason toimiin. Komission vuonna 2016 antaman tiedonannon ”Investointi Euroopan nuorisoon” tavoitteena oli tukea nuoria nuorisopaketin muodossa. Paketilla tuetaan parempia työllistymismahdollisuuksia vuonna 2013 käynnistetyn nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen kautta, mahdollisuuksien parantamista koulutuksen avulla sekä parempia mahdollisuuksia solidaarisuuteen, koulutukselliseen liikkuvuuteen ja osallistumiseen.
Marraskuun 26. päivänä 2018 hyväksytyssä viimeisimmässä EU:n nuorisostrategiassa (2019–2027) vahvistetaan osana tätä pyrkimystä puitteet yhteistyölle, jota jäsenvaltioiden kanssa tehdään niiden nuorisopolitiikan alalla. Toiminnot on ryhmitelty avainalueeseen: osallistuminen, yhteyksien luominen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.
Komissio esitti tammikuussa 2020 tiedonantonsa ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi”. Näin valmisteltiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevaa toimintasuunnitelmaa, jossa toistetaan EU:n sitoutuminen nuorisotakuuseen.
Koska kävi ilmi, että nuoret olivat kaikkein haavoittuvimpia covid-19-pandemian ja rajoitustoimien vakaville sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille, komissio käynnisti heinäkuussa 2020 nuorisotyöllisyyden tukipaketin, joka rakentui neljän toimintalinjan ympärille ja jonka tarkoituksena on tarjota ”silta työelämään” seuraavalle sukupolvelle. Komissio esitti ehdotuksen neuvoston suositukseksi ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu”, jolla korvataan vuoden 2013 suositus. Tämä aloite liittyy yritysten tarpeisiin tarjota tarvittavia taitoja, erityisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta varten. Se laajentaa nuorisotakuun kattamaa ikäryhmää 15–24-vuotiaista 15–29-vuotiaisiin. Paketti sisältää myös ehdotuksen ammatillisesta koulutuksesta, uutta pontta oppisopimuskoulutukselle ja lisätoimenpiteitä nuorten työllisyyden tukemiseksi.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, jota Euroopan komissio ehdotti maaliskuussa 2021 ja jota seurasi Portossa toukokuussa 2021 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa annettu julkilausuma, asetettiin nuoria koskevia uusia kunnianhimoisia tavoitteita, kuten työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten osuuden vähentäminen 12,6 prosentista (2019) 9 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Eurofoundin nuorisoasioita koskeva työ on tässä kohden erittäin tärkeää ja liittyy komission vuosien 2019–2024 painopisteeseen, joka koskee ihmisten hyväksi toimivaa taloutta.
The economic loss to the EU of youth disengagement was estimated at over €142 billion a year in 2015.
Due to the COVID-19 pandemic, the rate of young people not in employment, education or training (NEET) increased to 13.7% (9.8 million) in 2020.
Despite the recent crisis, young people remain slightly more optimistic than other age groups.
Data visualisation: Young people in the EU
Eurofound Talks podcast: Episode 4: The impact of COVID-19 on young people in the EU
Eurofound has carried out a large body of work on youth issues related to employment, quality of life and social cohesion. In light of the economic and social crisis following the COVID-19 pandemic, research continues to look at issues affecting young people in several topic areas, particularly employment and labour markets, living conditions and quality of life, as well as access to public services.
Eurofound’s unique e-survey, Living, working and COVID-19, provides an insight into the impact of the pandemic on people's lives, including young people, with the aim of helping policymakers shape the response to this crisis. Carried out in several rounds, it allows for comparison of the challenges facing young people during the different stages of living through the pandemic.
Building on this research, Eurofound has analysed the impact of COVID-19 on young people in the EU in terms of employment, their economic situation, social exclusion, mental well-being and trust in institutions. It also provides an overview of the policy measures put in place to reduce the economic and social impact of the pandemic on young people.
In the aftermath of the 2008–2013 crisis, EU unemployment soared to alarming levels, hitting 20% for those aged 15–29 and reaching even higher levels in individual Member States. With the help of the Young Guarantee and other measures, youth unemployment has recovered in recent years, finally reaching pre-crisis levels in 2019. But the questions remain as to where the jobs are and how young people can be helped, particularly those who are disengaged from the labour market over the long term. The reinforced Youth Guarantee will be crucial here in reacting to the COVID-19 crisis and in avoiding another sharp increase in youth unemployment. Eurofound's research provides a broad range of inputs to the development of youth policy, looking at:
The focus of research has recently been adapted to examine the effects of COVID-19 on young people in Europe.
Alongside high unemployment, since 2008 the Member States have been dealing with the disproportionate impact of the recession on young people under 30, even those with higher levels of education. The number of those aged 15–29 who were not in employment, education or training (NEET) rose rapidly after 2008, but had been declining again since 2014, returning to pre-crisis levels by 2018. Yet the rates remained high in some Member States, particularly Italy and Greece. Eurofound seeks to understand the economic and social consequences of youth disengagement from the labour market and education.
Research on the impact of COVID-19 on young people has focused on the economic and social situation of young people at the onset of the pandemic, particularly NEETs. It describes the labour market participation of young people during the period 2007–2020 and discusses the characteristics and diversity of NEETs.
Some young people face particular difficulties in accessing employment: for example, those who have a disability or other health problem are 40% more likely of becoming NEET than others. A policy of active inclusion is seen as the most appropriate for addressing these difficulties. Eurofound has analysed active inclusion policy for young people with disabilities or health problems in 11 EU Member States.
The youth dimension is relevant across many areas of Eurofound research, including its surveys.
The Living, working and COVID-19 e-survey, carried out in several rounds in 2020 and 2021, explores the impact of the pandemic across age groups. Topics affecting young people include job loss and insecurity, mental well-being, social exclusion and optimism about the future, experiences with online education, trust in institutions and access to public services. The findings show that young people are again being hard-hit by the social and economic impacts of yet another crisis.
The European Quality of Life Survey (EQLS) 2016 found important differences between age groups in relation to quality of life, social inclusion, the quality of society and access to public services. EQLS data have also been used to compile a policy brief on the social situation of young people in Europe.
The European Working Conditions Survey (EWCS) 2010 revealed that some aspects of the working conditions of young workers (under 25) differ considerably from those of older workers. Data from the EWCS 2015 have shown that the skills gap between younger and older workers is gradually closing.
Eurofound’s COVID-19 survey used various questions from the EQLS and EWCS, adapting them where necessary for the purpose of the survey.
Eurofound on tehnyt paljon työtä nuorten työllistymiseen, elämänlaatuun ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa. Covid-19-pandemian aiheuttaman talous- ja sosiaalikriisin vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan edelleen nuoriin vaikuttavia kysymyksiä useilla aihealueilla, erityisesti työllisyydessä ja työmarkkinoilla, elinoloissa ja elämänlaadussa sekä julkisten palvelujen saatavuudessa.
Eurofoundin ainutlaatuinen sähköinen tutkimus Eläminen, työskentely ja covid-19 antaa käsityksen pandemian vaikutuksista ihmisten, myös nuorten, elämään. Tavoitteena on auttaa poliittisia päättäjiä muokkaamaan kriisiin reagointia. Se toteutetaan usealla kierroksella, ja sen avulla voidaan vertailla haasteita, joita nuorilla on edessään pandemian eri vaiheissa.
Tämän tutkimuksen pohjalta Eurofound on analysoinut covid-19:n vaikutuksia EU:n nuoriin työllisyyden, taloudellisen tilanteen, sosiaalisen syrjäytymisen, henkisen hyvinvoinnin ja instituutioihin kohdistuvan luottamuksen kannalta. Tutkimuksessa esitetään yleiskatsaus politiikkatoimiin, joita on toteutettu pandemian nuorille aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten vähentämiseksi.
Vuosien 2008–2013 kriisin jälkimainingeissa EU:n työttömyys nousi hälyttävälle tasolle: 15–29-vuotiaiden osuus oli 20 prosenttia ja joissakin jäsenvaltioissa vieläkin korkeampi. Nuorisotyöttömyyttä on viime vuosina onnistuttu helpottamaan nuorisotakuun ja muiden toimenpiteiden avulla, ja vuonna 2019 päästiin lopulta kriisiä edeltäneelle tasolle. Kysymys on kuitenkin siitä, missä työpaikat ovat ja miten voidaan auttaa nuoria, erityisesti pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleita. Vahvistettu nuorisotakuu on tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan reagoida covid-19-kriisiin ja välttää nuorisotyöttömyyden jyrkkä kasvu. Eurofoundin tutkimustoiminta tarjoaa nuorisopolitiikan kehittämiseen runsaasti tietoa käsittelemällä seuraavia aiheita:
Tutkimuksen painopistettä on hiljattain mukautettu ja kohdistettu covid-19:n vaikutuksiin Euroopan nuoriin.
Suuren työttömyyden ohella jäsenvaltiot ovat vuodesta 2008 lähtien käsitelleet taantuman suhteettomia vaikutuksia alle 30-vuotiaisiin, myös korkeasti koulutettuihin nuoriin. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden määrä kasvoi nopeasti vuoden 2008 jälkeen mutta väheni jälleen vuodesta 2014 lähtien ja oli palannut kriisiä edeltäneelle tasolle vuoteen 2018 mennessä. Joissakin jäsenvaltioissa, erityisesti Italiassa ja Kreikassa, ne olivat kuitenkin edelleen korkeita. Eurofound pyrkii ymmärtämään, miten nuorten jääminen työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle vaikuttaa talouteen ja yhteiskuntaan.
Tutkimuksessa covid-19-pandemian vaikutuksista nuoriin on keskitytty nuorten, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten, taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen pandemian puhjetessa. Siinä kuvataan nuorten osallistumista työmarkkinoille vuosina 2007–2020 ja käsitellään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ominaispiirteitä ja monimuotoisuutta.
Työllistyminen on erityisen haastavaa joillekin nuorille: esimerkiksi vammaiset ja terveysongelmista kärsivät jäävät työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle 40 prosenttia todennäköisemmin kuin muut. Aktiivisen osallisuuden politiikka on katsottu parhaaksi keinoksi käsitellä näitä ongelmia. Eurofound on analysoinut vammaisten ja terveysongelmista kärsivien nuorten aktiivista osallisuutta edistävää politiikkaa EU:n 11 jäsenvaltion osalta.
Nuorisoulottuvuus otetaan huomioon monilla Eurofoundin tutkimusaloilla, myös sen kyselytutkimuksissa.
Vuosina 2020 ja 2021 toteutetussa sähköisessä Eläminen, työskentely ja covid-19 -tutkimuksessa tarkastellaan pandemian vaikutuksia eri ikäryhmissä. Nuoriin vaikuttavia aiheita ovat työpaikkojen menettäminen ja turvattomuus, henkinen hyvinvointi, sosiaalinen syrjäytyminen ja tulevaisuuden optimismi, kokemukset verkkokoulutuksesta, luottamus instituutioihin ja julkisten palvelujen saatavuus. Tulokset osoittavat, että nuoret kärsivät jälleen kerran kovasti uuden kriisin sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista.
Euroopan elämänlaatututkimuksessa (EQLS) 2016 ikäryhmien välillä havaittiin merkittäviä eroja elämänlaadussa, sosiaalisessa osallisuudessa, yhteiskunnan laadussa ja julkisten palvelujen saatavuudessa. Euroopan elämänlaatututkimuksen tietoja on käytetty myös Euroopan nuorten yhteiskunnallista tilannetta koskevan tiedotteen laatimiseen.
Euroopan työolotutkimuksessa (EWCS) 2010 havaittiin, että jotkin seikat nuorten (alle 25-vuotiaiden) työntekijöiden työoloissa ovat huomattavan erilaiset kuin vanhemmilla työntekijöillä. Vuoden 2015 Euroopan työolotutkimuksen tiedot ovat osoittaneet, että nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden osaamiserot ovat vähitellen kuroutumassa umpeen.
Eurofoundin sähköisessä Eläminen, työskentely ja covid-19 -kyselyssä käytettiin erilaisia Euroopan elämänlaatututkimuksen ja Euroopan työolotutkimuksen kysymyksiä ja mukautettiin niitä tarvittaessa kyselyä varten.
Tämän aiheen eri teemoja käsittelevä tutkimus jatkuu. Teemat sekä tulevien julkaisujen otsikot on annettu jäljempänä.
