Hyppää pääsisältöön
Abstract

Automaatio- ja digitalisaatioteknologiat, mukaan lukien tekoäly, kehittyvät nopeasti, ja niistä tulee entistä tehokkaampia, ja ne leviävät laajemmin. Niiden kaikkia vaikutuksia työpaikalla ei ole vielä nähty. On kuitenkin tärkeää tutkia jo alkuvaiheessa digitaaliteknologioiden eettisiä vaikutuksia ja vaikutuksia työoloihin ja myös ennakoida mahdollisia tahattomia vaikutuksia, jotka aiheuttavat uusia eettisiä haasteita. Tässä raportissa hyödynnetään erilaisia tutkimusmenetelmiä ja nojataan myös aiemmin digitaalisesta työpaikasta tehtyihin tutkimuksiin. Siinä tarkastellaan monia digitaalisista teknologioista aiheutuvia seurauksia työpaikalla sekä pohditaan perusoikeuksia ja tärkeimpiä eettisiä periaatteita sekä työskentelyolosuhteita niiltä osin, joissa vaikutukset todennäköisimmin tuntuvat.

Key findings

o    Vaikka poliittiset sidosryhmät ovat entistä tietoisempia digitaaliteknologioiden eettisistä vaikutuksista työhön ja työllisyyteen, useimmat etiikkaa ja digitalisaatiota koskevat poliittiset aloitteet ovat edelleen laveita, eikä niissä paneuduta riittävästi vaikutuksiin työpaikalla. Digitaalitekniikan häiritseviin vaikutuksiin työssä – joilla on sekä eettisiä että oikeudellisia seurauksia – on kiinnitettävä enemmän huomiota.
o    Vaikka digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä – erityisesti dataetiikkaa, algoritmijohtamista, työntekijöiden valvontaa ja tekoälyn hallintaa yleisemmin – ei käsitellä järjestelmällisesti työehtosopimusneuvotteluissa, joitakin innovatiivisia alakohtaisia ja yritystason työehtosopimuksia on tehty. Kehitys osoittaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu tuo lisäarvoa työn digitalisaation käsittelylle.
o    Tuoreet havainnot viittaavat siihen, että teknologian eettistä toteuttamista ja hyödyntämistä työpaikalla ohjaavat politiikat ovat yleisesti puutteellisia. Jotta voidaan varmistaa, että teknologiaa suunnitellaan, kehitetään ja käytetään hyviin tarkoituksiin sosiaalisen valvonnan tai pelkän voitontavoittelun sijaan, on ratkaisevan tärkeää sisällyttää, eettiset näkökohdat teknologian koko elinkaareen.
o    Haastateltujen työntekijöiden toistuvimmat eettiset huolenaiheet liittyivät pelkoon työpaikan menettämisestä tulevaisuudessa ja huoleen työn arvon alenemisesta ja hankitun osaamisen mahdollisesta menettämisestä. Tätä ahdistusta – joka voi vaikuttaa haitallisesti työntekijöiden hyvinvointiin, ellei siihen puututa – voidaan lievittää tarjoamalla asianmukaista koulutusta, joka tukee uusia työtehtäviä ja osallistavaa lähestymistapaa teknologiseen muutokseen.
o    Tulokset osoittavat, että luottamus teknologioihin herättää merkittävää huolta poliittisissa sidosryhmissä ja yrityksissä. Työpaikkojen eettiseen digitalisointiin keskittyvien poliittisten aloitteiden sisällyttäminen kansallisiin digitalisaation ja tekoälyn strategioihin voi rakentaa tarvittavaa luottamusta. Tällaisia aloitteita voivat olla esimerkiksi kampanjat, joilla lisätään tietämystä teknologian eettisen suunnittelun ja käytön eduista, pyrkimykset sisällyttää eettiset periaatteet opetus- ja koulutusohjelmiin tai käytännön ohjeet yrityksille eettisen ja ihmiskeskeisen lähestymistavan toteuttamisesta teknologian suunnittelussa ja käytössä.

The report contains the following lists of tables and figures.

List of tables

  • Table 1: Definitions of vectors of change and examples of associated technologies
  • Table 2: Number of stakeholder interviews, by country and type
  • Table 3: Overview of exploratory case studies
  • Table 4: Fundamental rights most at risk when using AI, advanced robotics and IoT in the workplace
  • Table 5: Ethical principles relevant to the use of AI and proposed statements (on which expert consensus was reached)
  • Table 6: Ethical principles relevant to the design and use of machine learning applications and proposed statements (on which expert consensus was reached)
  • Table 7: Ethical principles relevant to the use of IoT and proposed statements (on which expert consensus was reached)
  • Table 8: Areas of concern reported by policy stakeholders consulted in the selected EU Member States
  • Table 9: Examples of national legislation on employee representatives’ rights to information and consultation in relation to the impact of digitalisation
  • Table 10: Share of employees reporting concerns with regard to the future of their workplace in the seven surveyed EU Member States (%)
  • Table 11: Share of employees with concerns about specific workplace dangers of AI (%)

List of figures

  • Figure 1: Conceptualisation of the ethical implications of automation and digitisation technologies in the workplace
  • Figure 2: Share of enterprises using at least one AI technology in the EU, by establishment size (%)
  • Figure 3: Share of enterprises using at least one AI technology in the EU, by sector of activity and purpose (%)
  • Figure 4: Share of enterprises using at least one AI technology in the EU, by size of enterprise and purpose (%)
  • Figure 5: Share of industry employment exposed to automation by AI in the euro area (%)
Number of pages
68
Reference nº
EF22018
ISBN
978-92-897-2347-3
Catalogue nº
TJ-07-23-333-EN-N
DOI
10.2806/235924
Permalink

To be notified of this publication and other publications in this area please visit the subscription management centre to update your contact details and subscription preferences.

Cite this publication

Disclaimer

When freely submitting your request, you are consenting Eurofound in handling your personal data to reply to you. Your request will be handled in accordance with the provisions of Regulation (EU) 2018/1725 of the European Parliament and of the Council of 23 October 2018 on the protection of natural persons with regard to the processing of personal data by the Union institutions, bodies, offices and agencies and on the free movement of such data. More information, please read the Data Protection Notice.