Työpaikkojen laatu ja työolosuhteet Länsi-Balkanilla

Tämä raportti analysoi työntekijöiden työelämää – mukaan lukien työolosuhteet ja työn laatu – Länsi-Balkanilla Euroopan työolosuhteiden puhelinkyselyn (EWCTS) keräämien tietojen pohjalta, joka on vuonna 2021 36 Euroopan maassa toteutettu todennäköisyyskysely. Euroopan säätiö elin- ja työolosuhteiden parantamiseksi (Eurofound) on seurannut työoloja Euroopassa kyselyidensä kautta vuodesta 1991 lähtien. Tietojen kerääminen ja analysointi on osa Eurofoundin tehtävää edistää työolojen parantamista. Tämä raportti on ensimmäinen kerta sen painopisteessä työpaikkojen laatuun Länsi-Balkanin alueella, johon kuuluu tällä hetkellä viisi ehdokasmaata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia) sekä yksi mahdollinen ehdokasmaa (Kosovo (1)), joita yhdessä kutsutaan tässä nimellä WB6. Raportti tuo uusia alueellisia näkemyksiä eurooppalaisten työolojen analyysiin ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tästä aiheesta sekä laajentamaan päättäjien, sosiaalisten kumppaneiden, tutkijoiden ja laajemman alueen yleisön näkökulmia.

Työolojen parantaminen on ollut Euroopan integraation tavoite Rooman sopimuksesta (1958) lähtien. Hyvät työolot tunnustettiin edellytykseksi kilpailukykyisen tietopohjaisen talouden kehittämiselle Lissabonin strategiassa (2000) ja välttämättömiksi älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi Euroopan 2020 -strategiassa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (2017) määritteli 20 periaatetta, jotka ohjaavat EU:n jäsenvaltioita kohti vahvaa sosiaalista EU:ta, joka on reilu, osallistava ja täynnä mahdollisuuksia. Näitä periaatteita toteutetaan laajalla kirjolla politiikkapaketteja sekä suunnitelmia oikeudenmukaisesta siirtymästä kohti ilmastoneutraalia ja digitalisoitua yhteiskuntaa.

WB6 on aloittanut EU-jäsenyyspolun 1990-luvun lopulla tai 2000-luvulla asteittain toteuttamassa EU:n politiikkaohjeita. Viimeisen vuosikymmenen aikana he ovat onnistuneet vähentämään työmarkkinoiden eroja EU:n kanssa, mutta erot ovat edelleen merkittäviä. Heidän on myös ryhdyttävä jatkotoimiin työolojen parantamisen, sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä ja osallistavien mahdollisuuksien luomiseksi kansalaisilleen.

EWCTS julkaisi runsaasti havaintoja, jotka vaikuttavat työntekijöihin myönteisesti (työresurssit) ja negatiivisesti (työvaatimukset) WB6:ssa, mukaan lukien seuraavat.

• Fyysinen ympäristö on erittäin rasittu, sillä kolme neljästä työntekijästä joutuu tekemään toistuvia käsi- ja käsiliikkeitä, ja 62 % joutuu ylläpitämään väsyttäviä tai kivuliaita fyysisiä asentoja työssä. Molemmat näistä tasoista ovat selvästi EU:n keskiarvoa korkeampia. Toisaalta sosiaalinen ilmapiiri on myönteisempi kuin EU:ssa, vähemmän pelottelua ja enemmän tukea johtajilta ja kollegoilta, mikä heijastaa vakiintuneita yhteiskunnallisia solidaarisuuden arvoja.

• Työ ei ole suhteellisesti kovin intensiivistä WB6:ssa – 4 kymmenestä työntekijästä työskentelee aina tai usein kovaa vauhtia, ja joka kolmas työskentelee tiukkojen aikataulujen puitteissa. Tämä vertautuu suotuisasti EU-27:ään, jossa vastaavat osuudet molemmissa tapauksissa ovat hieman alle puolen. Resurssien osalta WB6 on heikommassa asemassa. Vain kolmasosa työvoimasta raportoi merkittävää kykyä valita tai muuttaa työtapaansa, kun EU:ssa osuus on lähes puolet. Samoin, kun alle kaksi viidestä työntekijästä WB6:ssa voi valita tai muuttaa tehtäviensä järjestystä, EU-27:ssä lähes kolme viidestä työntekijästä voi tehdä niin.

• Työaika on WB6:ssa hyvin pitkä, sillä sekä miehet että naiset työskentelevät yli 40 tuntia viikossa, ja 45 % työntekijöistä työskentelee kuusi tai seitsemän päivää viikossa. Keskimääräinen työviikko vaihtelee Pohjois-Makedoniassa 40,5 tunnista yli 44 tuntiin Montenegrossa. Vertailun vuoksi EU:ssa keskimääräinen työaika on 36,9 tuntia, ja naiset tekevät huomattavasti vähemmän tunteja kuin miehet.

• WB6:n työntekijöillä on eniten vaikeuksia selviytyä toimeentulostaan 36 Euroopan maasta, sijoittuen viimeisiksi kuusi sijaa kokonaisrankingissa kyseisessä kriteerissä. Vaikka EU-27:ssä 26 % kaikista työntekijöistä kamppailee toimeentulon kanssa, tämä osuus on 46 % Bosnia ja Hertsegovinassa, 54 % Pohjois-Makedoniassa, 57 % Kosovossa, Montenegrossa ja Serbiassa sekä 69 % Albaniassa.

Työn laadun indeksi, joka lasketaan vertaamalla työtarvetta työresurssien kanssa, osoittaa, että noin kolmasosa WB6:n työntekijöistä työskentelee 'rasittuneissa' (eli heikommassa laadussa) työssä, joissa työn vaatimukset ylittävät työresurssit. EU:ssa vastaava osuus on hieman pienempi, sillä 3 kymmenestä työntekijästä työskentelee vaativissa töissä. Tämä tulos on odotettavissa, sillä sitä ohjaavat EU-27:n ja WB6:n talouskehityksen erot, jotka heijastuvat eri sektori- ja ammattirakenteisiin kussakin ryhmässä. Kuitenkin bruttokansantuotteen ja työllisyysindeksin pisteiden välinen suhde on kaukana deterministisestä. On rohkaisevaa, että monet työpaikat ympäri 6. maailman, erityisesti Bosnia ja Hertsegovinassa ja Kosovossa, osoittavat korkeaa työllisyyden tasoa, vaikka niiden talouskehitys rajoittuu.

EWCTS:n tiedot vahvistavat tunnettuja faktoja sektoreiden ja ammattien sukupuolierottelusta WB6:ssa. Naiset työskentelevät lähes viisi kertaa todennäköisemmin terveysalalla kuin miehet, neljä kertaa enemmän koulutusalalla ja lähes kaksi kertaa enemmän kaupankäynnissä ja majoitusalalla. Miehet muodostavat valtaosan liikenteen työntekijöistä (osuus lähes neljä kertaa suurempi kuin naisilla) ja rakennusalalla (kymmenen kertaa enemmän kuin naiset). Ammattiryhmissä naisia on kaksi kertaa enemmän ammatillisissa ja toimistotyöntekijöissä, kun taas miehiä on kolme kertaa enemmän kone- ja koneasentajien sekä käsityöläisten keskuudessa.

Sukupuolten väliset erot palkallisen ja palkattoman työn jakautumisessa ovat silmiinpistäviä. Kokoaikaisten työntekijöiden (suurin osa WB6:ssa) palkallisen ja palkattoman työn suhde miehille on lähes 3:1 (52 palkallista ja 18 palkatonta tuntia viikossa); Naisilla se on vain 1,2:1 (46 palkallista ja 38 palkattomia tuntia viikossa). Naiset työskentelevät keskimäärin yhteensä 84 tuntia viikossa palkallisen ja palkattoman työn välillä, kun taas miehet työskentelevät 14 tuntia vähemmän. Vaikka työssäkäyvät naiset WB6:ssa tekevät paljon enemmän (palkattomia ja kokonaisuudessaan) tunteja, he eivät raportoi vaikeuksista saavuttaa työ- ja vapaa-ajan tasapainoa kuin työssäkäyvät miehet.

Vaikka WB6:ssa raportoidaan huomattavasti korkeampia kokonais- ja palkallisia työtunteja kuin EU:ssa, niiden työntekijöiden osuus, joiden työaika sopii 'erittäin hyvin' tai 'hyvin' perhe- ja sosiaalisiin velvoitteisiin (32,1 % ja 45,5 %), ei ole merkittävästi pienempi kuin EU-27:ssä (34,2 % ja 46,9 %). Vastaavasti). Niiden keskuudessa, jotka raportoivat työaikansa 'eivät kovin hyvin' tai 'lainkaan hyvin' muiden sitoumusten kanssa, suurimmat osuudet ovat Montenegrossa (29 %) ja Serbiassa (27,8 %), kun taas alhaisin osuus on Albaniassa (15,1 %).

Kaikki pyrkimykset parantaa työoloja ja työllisyyden laatua Länsi-Balkanin alueella tarvitsisivat käsitellä kolmea pitkään jatkunutta ongelmaa, jotka myös EWTCS:n havainnot korostivat: pitkät työajat, pitkät palkattomat työajat työssäkäyville naisille ja laajalle levinneet vaikeudet toimeentuloon. Nämä heikot kohdat vaativat kahta vahvasti toisiinsa kytkeytynyttä ja synergistä politiikkasuuntaa. Ensimmäinen keskittyy talous- ja työllisyyden kasvun jatkamiseen, jotta alueen lähentyminen EU-27:ään voidaan tiivistää. Kehittyneempi talous johtaa suurempaan osuuteen nykyaikaisia tietopohjaisia palvelutyöpaikkoja ja korkeasti koulutettuja ammatteja, jotka molemmat liittyvät parempiin työoloihin ja työn laatuun. Se johtaa myös parempiin palkkoihin ja useampiin työpaikkoihin, auttaen perheitä selviytymään. Toinen, yhtä tärkeä poliittinen suunta keskittyy työntekijöiden osallistumisen ja äänen edistämiseen työpaikalla, sukupuolten tasa-arvoon työpaikalla sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoon, jotta työoloihin ja työllistymiseen voidaan parantaa tasa-arvoisia, osallistavia ja vahvoja parannuksia alueella. Työpaikkojen määrän ja laadun välillä ei pitäisi olla kompromisseja, eikä sille ole taloudellista tai sosiaalista perustelua.

Tässä suhteellisen varhaisessa vaiheessa sosiaalisten kumppaneiden rooli politiikkojen tukemisessa ja aktiivisessa toimeenpanossa, jotka edistävät työllisyyden laatua, hyviä työoloja, parempaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa sekä sukupuolten tasa-arvoa työssä, on olennainen. Sosioekonomisten neuvostojen tulisi tukea laajan kirjon työolosuhteiden sisällyttämistä työehtosopimuksiin ja työehtosopimuksiin kaikilla tasoilla.

Akateemista yhteisöä tulisi kutsua osallistumaan työolojen tutkimuksen taustalla olevan teorian kontekstualisointiin sekä empiirisen tutkimuksen tulosten selittämiseen ja levittämiseen. Vaikka Euroopan työolosuhteiden kyselyn kehys on suhteellisen uusi Länsi-Balkanin alueella, siihen liittyvien alojen, kuten organisaatiotieteen, työpsykologian, työsosiologian, käyttäytymistieteen, teollisuussuhteiden ja työtalouden tutkijoiden tulisi osallistua laajemman alueellisen asiantuntijayhteisön luomiseen tuomalla mukaan lähestymistapoja ja tietoa omilta aloiltaan.

1.↑This designation is without prejudice to positions on status, and is in line with UNSCR 1244/1999 and the ICJ Opinion on the Kosovo declaration of independence.

Tämä tiivistelmä on myös ladattavissa seuraavilla EU:n ulkopuolisilla kielillä: albania, bosnia, montenegro ja serbia.