Javascript is disabled in your browser. Please, enable it for a better user experience.
Nuoret
”Nuorilla” viitataan lapsuuden ja aikuisuuden väliseen ikäryhmään. Tämä määritelmä voi olla joustava, mutta sitä käytetään myös poliittisissa käsitteissä viitattaessa tiettyihin ikäryhmiin. Euroopan unionin ja Eurofoundin keskeisenä tavoitteena on hyvän kasvu-, oppimis- ja työympäristön tarjoaminen nuorille – mutta se on erityisen haastavaa. Nuoret ovat olleet tärkeä politiikan painopiste EU:n tasolla jo pitkään, ja näin on erityisesti nykyisin.
During the pandemic, many young people had to change their plans for the future. While at the end of 2023 young people’s labour market situation was more favourable than it...
Nuorten työllisyys ja nuoriin vaikuttavat kysymykset ovat edelleen tärkeällä sijalla EU:n poliittisella asialistalla, ja on erittäin huolestuttavaa, että covid-19-kriisin sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti nuoriin. Koska nuoret maksoivat korkeimman hinnan jo edellisestä taantumasta, Euroopan komissio on ehdottanut tehostettua nuorisotakuuta konkreettisena poliittisena välineenä covid-19:n työllisyysseurausten ja sosiaalisten seurausten torjumiseksi, jotta historia ei toistuisi. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki alle 30-vuotiaat nuoret saavat laadukkaan työ-, jatkokoulutus- tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä tai virallisen koulutuksen päättämisestä.
Tämä aloite perustuu aiempiin Euroopan tason toimiin. Komission vuonna 2016 antaman tiedonannon ”Investointi Euroopan nuorisoon” tavoitteena oli tukea nuoria nuorisopaketin muodossa. Paketilla tuetaan parempia työllistymismahdollisuuksia vuonna 2013 käynnistetyn nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen kautta, mahdollisuuksien parantamista koulutuksen avulla sekä parempia mahdollisuuksia solidaarisuuteen, koulutukselliseen liikkuvuuteen ja osallistumiseen.
Marraskuun 26. päivänä 2018 hyväksytyssä viimeisimmässä EU:n nuorisostrategiassa (2019–2027) vahvistetaan osana tätä pyrkimystä puitteet yhteistyölle, jota jäsenvaltioiden kanssa tehdään niiden nuorisopolitiikan alalla. Toiminnot on ryhmitelty avainalueeseen: osallistuminen, yhteyksien luominen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.
Komissio esitti tammikuussa 2020 tiedonantonsa ”Vahva sosiaalinen Eurooppa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi”. Näin valmisteltiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskevaa toimintasuunnitelmaa, jossa toistetaan EU:n sitoutuminen nuorisotakuuseen.
Koska kävi ilmi, että nuoret olivat kaikkein haavoittuvimpia covid-19-pandemian ja rajoitustoimien vakaville sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille, komissio käynnisti heinäkuussa 2020 nuorisotyöllisyyden tukipaketin, joka rakentui neljän toimintalinjan ympärille ja jonka tarkoituksena on tarjota ”silta työelämään” seuraavalle sukupolvelle. Komissio esitti ehdotuksen neuvoston suositukseksi ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu”, jolla korvataan vuoden 2013 suositus. Tämä aloite liittyy yritysten tarpeisiin tarjota tarvittavia taitoja, erityisesti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta varten. Se laajentaa nuorisotakuun kattamaa ikäryhmää 15–24-vuotiaista 15–29-vuotiaisiin. Paketti sisältää myös ehdotuksen ammatillisesta koulutuksesta, uutta pontta oppisopimuskoulutukselle ja lisätoimenpiteitä nuorten työllisyyden tukemiseksi.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa, jota Euroopan komissio ehdotti maaliskuussa 2021 ja jota seurasi Portossa toukokuussa 2021 pidetyssä sosiaalialan huippukokouksessa annettu julkilausuma, asetettiin nuoria koskevia uusia kunnianhimoisia tavoitteita, kuten työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten osuuden vähentäminen 12,6 prosentista (2019) 9 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Eurofoundin nuorisoasioita koskeva työ on tässä kohden erittäin tärkeää ja liittyy komission vuosien 2019–2024 painopisteeseen, joka koskee ihmisten hyväksi toimivaa taloutta.
Nuoret ovat kärsineet työttömyyskierteestä johtuvista merkittävistä taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista vuodesta 2008. EU:n taloudellisten menetysten arvioidaan olevan 153 miljardia euroa vuodessa sen vuoksi, että näin suuri määrä nuoria on työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella.
Vuosien 2008–2013 kriisi osoitti, että nuoret ovat muita ikäryhmiä haavoittuvampia talouden taantumassa. Nuorisotyöttömyys oli monissa EU-maissa yli 40 prosenttia, ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus oli ennätyksellisen korkea, 16 prosenttia koko EU:n 15–29-vuotiaasta väestöstä.
Huolimatta EU:n ja jäsenvaltioiden toimista, joilla tuetaan nuoria vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen, nuoret kärsivät eniten työpaikkojen menetyksistä myös covid-19-kriisin aikana. 18–29-vuotiaat ovat yliedustettuna niillä aloilla, joihin pandemiarajoitukset vaikuttivat eniten, ja he työskentelevät myös muita todennäköisemmin määräaikaisella työsopimuksella tai osa-aikaisesti. 12 prosenttia 18–29-vuotiaista, jotka vastasivat ainakin kahteen sähköiseen Eläminen, työskentely ja covid-19 -kyselytutkimukseen, ilmoittikin menettäneensä työpaikkansa, ja myös 12 prosenttia opiskelijoista kärsi työttömyydestä.
Työttömät tai työelämän ulkopuolella olevat nuoret kokivat muita ryhmiä todennäköisemmin asumiseen liittyvää epävarmuutta pandemian aikana (17 prosenttia keväällä 2021) ja kertoivat selviytymisvaikeuksista (43 prosenttia) sekä siitä, että heillä ei ollut säästöjä (39 prosenttia); yli puolet nuorista ilmoitti kuitenkin asuvasa vanhempiensa luona, mikä tarjosi jonkin verran turvaa. Jos nuoret eivät voi osallistua aktiivisesti koulutukseen ja työmarkkinoille, heillä on suuri vaara jäädä pitkäaikaisesti ulkopuolelle, ja tällä on vakavia seurauksia nuorten ja yhteiskunnan tulevaisuudelle.
Covid-19-kriisillä oli suhteettoman suuri vaikutus nuorten tyytyväisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin vanhempiin ryhmiin verrattuna. Tilanne parani keväästä kesään 2020 sulkutoimien helpottaessa, mutta arvot putosivat alimmalle tasolleen keväällä 2021, jolloin rajoitukset ja koulujen sulkemiset palasivat, mikä heikensi tyytyväisyyttä elämään ja henkistä hyvinvointia. Tällöin lähes kahdella kolmasosalla nuorista oli masennusriski.
Nuorten luottamus instituutioihin pysyi yleisesti myös muita ryhmiä vahvempana, vaikka covid-19-kriisi on vaikuttanut pahiten heidän mielenterveyteensä ja työllisyyteensä. Poliittisten päättäjien on tärkeää hyödyntää tätä sosiaalista pääomaa ja varmistaa, että investoinnit nuoriin pysyvät EU:n poliittisen asialistan kärjessä.
Nuorten tukemiseksi pandemian aikana otettiin käyttöön monenlaisia toimenpiteitä. Näitä olivat muun muassa vahvistettu eurooppalainen nuorisotakuu, kansalliset aloitteet nuorten pitämiseksi koulutuksessa sekä toimenpiteet, joilla poistetaan nykyisen taloudellisen tuen ja erityisesti nuorten sosiaalisen suojelun esteitä. Monet näistä toimista olivat kuitenkin tilapäisiä. Jotta voidaan varmistaa parempi selviytymiskyky tulevissa kriiseissä, on ratkaisevan tärkeää, että poliittiset päättäjät asettavat etusijalle nuorille suunnatut pitkän aikavälin toimenpiteet, kuten työn ja oppisopimuskoulutuksen saatavuuden jatkuvan parantamisen ja toimenpiteet työsuhdeturvan parantamiseksi.
Infographic: Youth in the EU
The economic loss to the EU of youth disengagement was estimated at over €142 billion a year in 2015.
Due to the COVID-19 pandemic, the rate of young people not in employment, education or training (NEET) increased to 13.7% (9.8 million) in 2020.
Despite the recent crisis, young people remain slightly more optimistic than other age groups.
Eurofound has carried out a large body of work on youth issues related to employment, quality of life and social cohesion. In light of the economic and social crisis following the COVID-19 pandemic, research continues to look at issues affecting young people in several topic areas, particularly employment and labour markets, living conditions and quality of life, as well as access to public services.
COVID-19 and its impact on young people
Eurofound’s unique e-survey, Living, working and COVID-19, provides an insight into the impact of the pandemic on people's lives, including young people, with the aim of helping policymakers shape the response to this crisis. Carried out in several rounds, it allows for comparison of the challenges facing young people during the different stages of living through the pandemic.
Building on this research, Eurofound has analysed the impact of COVID-19 on young people in the EU in terms of employment, their economic situation, social exclusion, mental well-being and trust in institutions. It also provides an overview of the policy measures put in place to reduce the economic and social impact of the pandemic on young people.
In the aftermath of the 2008–2013 crisis, EU unemployment soared to alarming levels, hitting 20% for those aged 15–29 and reaching even higher levels in individual Member States. With the help of the Young Guarantee and other measures, youth unemployment has recovered in recent years, finally reaching pre-crisis levels in 2019. But the questions remain as to where the jobs are and how young people can be helped, particularly those who are disengaged from the labour market over the long term. The reinforced Youth Guarantee will be crucial here in reacting to the COVID-19 crisis and in avoiding another sharp increase in youth unemployment. Eurofound's research provides a broad range of inputs to the development of youth policy, looking at:
long-term unemployed youth
start-up support for young people
youth entrepreneurship in Europe
mapping youth transitions in Europe
youth and work and policy pointers aimed at improving this aspect of life for young people
helping young workers during the crisis and the contributions of social partners and public authorities
experiences of the Youth Guarantee in Finland and Sweden
young people not in employment, education or training.
The focus of research has recently been adapted to examine the effects of COVID-19 on young people in Europe.
NEETs and exclusion
Alongside high unemployment, since 2008 the Member States have been dealing with the disproportionate impact of the recession on young people under 30, even those with higher levels of education. The number of those aged 15–29 who were not in employment, education or training (NEET) rose rapidly after 2008, but had been declining again since 2014, returning to pre-crisis levels by 2018. Yet the rates remained high in some Member States, particularly Italy and Greece. Eurofound seeks to understand the economic and social consequences of youth disengagement from the labour market and education.
Research on the impact of COVID-19 on young people has focused on the economic and social situation of young people at the onset of the pandemic, particularly NEETs. It describes the labour market participation of young people during the period 2007–2020 and discusses the characteristics and diversity of NEETs.
Some young people face particular difficulties in accessing employment: for example, those who have a disability or other health problem are 40% more likely of becoming NEET than others. A policy of active inclusion is seen as the most appropriate for addressing these difficulties. Eurofound has analysed active inclusion policy for young people with disabilities or health problems in 11 EU Member States.
Youth dimension in Eurofound’s surveys
The youth dimension is relevant across many areas of Eurofound research, including its surveys.
The Living, working and COVID-19 e-survey, carried out in several rounds in 2020 and 2021, explores the impact of the pandemic across age groups. Topics affecting young people include job loss and insecurity, mental well-being, social exclusion and optimism about the future, experiences with online education, trust in institutions and access to public services. The findings show that young people are again being hard-hit by the social and economic impacts of yet another crisis.
The European Quality of Life Survey (EQLS) 2016 found important differences between age groups in relation to quality of life, social inclusion, the quality of society and access to public services. EQLS data have also been used to compile a policy brief on the social situation of young people in Europe.
The European Working Conditions Survey (EWCS) 2010 revealed that some aspects of the working conditions of young workers (under 25) differ considerably from those of older workers. Data from the EWCS 2015 have shown that the skills gap between younger and older workers is gradually closing.
During the pandemic, many young people had to change their plans for the future. While at the end of 2023 young people’s labour market situation was more favourable than it...
Eurofoundin viides, 25.3–2.5.2022 toteutettu sähköinen kyselytutkimus valottaa ihmisten sosiaalista ja taloudellista tilannetta eri puolilla Eurooppaa kaksi vuotta sen jälkeen, kun covid-19-tauti havaittiin ensimmäisen kerran Euroopan mantereella. Tutkimuksessa tarkastellaan myös elämistä...
Pitkään kestäneen talouskriisistä elpymisen (2007–2013) jälkeen EU:n nuoret osoittautuivat olevan muita alttiimpia niiden rajoitteiden vaikutuksille, joiden käyttöönotolla pyrittiin hidastamaan covid-19-pandemian leviämistä. Nuoret kärsivät vanhempia ikäryhmiä todennäköisemmin työpaikan menetyksestä, taloudellisesta epävarmuudesta...
The exponential growth of COVID-19 cases across Europe this autumn has quickly erased hopes that the virus had been contained and confirmed the surge of another wave of the pandemic...
From 11:00 IST (12:00 CET) to 12:00 IST (13:00 CET) on 23 October 2020, Eurofound ran a webinar jointly with the European Parliament Liaison Office, Dublin and European Parliament Liaison...
In recent years, concerns have been expressed at EU and national level that the combined stresses arising from school, parental expectations and societal pressures can make the transition to adulthood...
While the youth labour market has improved considerably since 2014, one legacy of the recent economic crisis is the large cohort of long-term unemployed young people, which represents nearly one-third...
14 joulukuu 2017
Publication
Research report
Current and ongoing research
Eurofound on tehnyt paljon työtä nuorten työllistymiseen, elämänlaatuun ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa. Covid-19-pandemian aiheuttaman talous- ja sosiaalikriisin vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan edelleen nuoriin vaikuttavia kysymyksiä useilla aihealueilla, erityisesti työllisyydessä ja työmarkkinoilla, elinoloissa ja elämänlaadussa sekä julkisten palvelujen saatavuudessa.
Covid-19 ja sen vaikutukset nuoriin
Eurofoundin ainutlaatuinen sähköinen tutkimus Eläminen, työskentely ja covid-19 antaa käsityksen pandemian vaikutuksista ihmisten, myös nuorten, elämään. Tavoitteena on auttaa poliittisia päättäjiä muokkaamaan kriisiin reagointia. Se toteutetaan usealla kierroksella, ja sen avulla voidaan vertailla haasteita, joita nuorilla on edessään pandemian eri vaiheissa.
Tämän tutkimuksen pohjalta Eurofound on analysoinut covid-19:n vaikutuksia EU:n nuoriin työllisyyden, taloudellisen tilanteen, sosiaalisen syrjäytymisen, henkisen hyvinvoinnin ja instituutioihin kohdistuvan luottamuksen kannalta. Tutkimuksessa esitetään yleiskatsaus politiikkatoimiin, joita on toteutettu pandemian nuorille aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten vähentämiseksi.
Vuosien 2008–2013 kriisin jälkimainingeissa EU:n työttömyys nousi hälyttävälle tasolle: 15–29-vuotiaiden osuus oli 20 prosenttia ja joissakin jäsenvaltioissa vieläkin korkeampi. Nuorisotyöttömyyttä on viime vuosina onnistuttu helpottamaan nuorisotakuun ja muiden toimenpiteiden avulla, ja vuonna 2019 päästiin lopulta kriisiä edeltäneelle tasolle. Kysymys on kuitenkin siitä, missä työpaikat ovat ja miten voidaan auttaa nuoria, erityisesti pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleita. Vahvistettu nuorisotakuu on tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan reagoida covid-19-kriisiin ja välttää nuorisotyöttömyyden jyrkkä kasvu. Eurofoundin tutkimustoiminta tarjoaa nuorisopolitiikan kehittämiseen runsaasti tietoa käsittelemällä seuraavia aiheita:
pitkäaikaistyöttömät nuoret
nuorten startup-tuki
Euroopan nuorten yrittäjyys
nuorten siirtymisten kartoittaminen Euroopassa
nuoriso ja työ sekä poliittiset linjaukset, joilla pyritään parantamaan tätä nuorten elämän osa-aluetta
nuorten työntekijöiden auttaminen kriisin aikana sekä työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten antama tuki
kokemukset nuorisotakuusta Suomessa ja Ruotsissa
työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret
Tutkimuksen painopistettä on hiljattain mukautettu ja kohdistettu covid-19:n vaikutuksiin Euroopan nuoriin.
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat ja syrjäytyminen
Suuren työttömyyden ohella jäsenvaltiot ovat vuodesta 2008 lähtien käsitelleet taantuman suhteettomia vaikutuksia alle 30-vuotiaisiin, myös korkeasti koulutettuihin nuoriin. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden määrä kasvoi nopeasti vuoden 2008 jälkeen mutta väheni jälleen vuodesta 2014 lähtien ja oli palannut kriisiä edeltäneelle tasolle vuoteen 2018 mennessä. Joissakin jäsenvaltioissa, erityisesti Italiassa ja Kreikassa, ne olivat kuitenkin edelleen korkeita. Eurofound pyrkii ymmärtämään, miten nuorten jääminen työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle vaikuttaa talouteen ja yhteiskuntaan.
Tutkimuksessa covid-19-pandemian vaikutuksista nuoriin on keskitytty nuorten, erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten, taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen pandemian puhjetessa. Siinä kuvataan nuorten osallistumista työmarkkinoille vuosina 2007–2020 ja käsitellään työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ominaispiirteitä ja monimuotoisuutta.
Työllistyminen on erityisen haastavaa joillekin nuorille: esimerkiksi vammaiset ja terveysongelmista kärsivät jäävät työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle 40 prosenttia todennäköisemmin kuin muut. Aktiivisen osallisuuden politiikka on katsottu parhaaksi keinoksi käsitellä näitä ongelmia. Eurofound on analysoinut vammaisten ja terveysongelmista kärsivien nuorten aktiivista osallisuutta edistävää politiikkaa EU:n 11 jäsenvaltion osalta.
Nuorisoulottuvuus Eurofoundin tutkimuksissa
Nuorisoulottuvuus otetaan huomioon monilla Eurofoundin tutkimusaloilla, myös sen kyselytutkimuksissa.
Vuosina 2020 ja 2021 toteutetussa sähköisessä Eläminen, työskentely ja covid-19 -tutkimuksessa tarkastellaan pandemian vaikutuksia eri ikäryhmissä. Nuoriin vaikuttavia aiheita ovat työpaikkojen menettäminen ja turvattomuus, henkinen hyvinvointi, sosiaalinen syrjäytyminen ja tulevaisuuden optimismi, kokemukset verkkokoulutuksesta, luottamus instituutioihin ja julkisten palvelujen saatavuus. Tulokset osoittavat, että nuoret kärsivät jälleen kerran kovasti uuden kriisin sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista.
Euroopan elämänlaatututkimuksessa (EQLS) 2016 ikäryhmien välillä havaittiin merkittäviä eroja elämänlaadussa, sosiaalisessa osallisuudessa, yhteiskunnan laadussa ja julkisten palvelujen saatavuudessa. Euroopan elämänlaatututkimuksen tietoja on käytetty myös Euroopan nuorten yhteiskunnallista tilannetta koskevan tiedotteen laatimiseen.
Euroopan työolotutkimuksessa (EWCS) 2010 havaittiin, että jotkin seikat nuorten (alle 25-vuotiaiden) työntekijöiden työoloissa ovat huomattavan erilaiset kuin vanhemmilla työntekijöillä. Vuoden 2015 Euroopan työolotutkimuksen tiedot ovat osoittaneet, että nuorten ja ikääntyneiden työntekijöiden osaamiserot ovat vähitellen kuroutumassa umpeen.
Eurofoundin sähköisessä Eläminen, työskentely ja covid-19 -kyselyssä käytettiin erilaisia Euroopan elämänlaatututkimuksen ja Euroopan työolotutkimuksen kysymyksiä ja mukautettiin niitä tarvittaessa kyselyä varten.
Tämän aiheen eri teemoja käsittelevä tutkimus jatkuu. Teemat sekä tulevien julkaisujen otsikot on annettu jäljempänä.
Eszter Sandor is a senior research manager in the Social Policies unit at Eurofound. She has expertise in survey methodology and statistical analysis, has worked on the preparation...
Eurofound on vuoden 2011 työohjelmansa puitteissa selvittänyt työttömien ja kouluttamattomien nuorten (NEET-nuoret) tilannetta. Tutkimuksen toteutti Eurofoundin työllisyyden ja kilpailukyvyn yksikkö hyödyntäen Euroopan seurantakeskusten verkon (NEO) resursseja. Tutkimuksen tarkoituksena oli
Increasing the participation of young people in the labour market has become an urgent policy goal and in recent times the focus has been directed at the ‘NEET’ group – young people ‘not in employment, education and training’. This report summarises the findings from 28 national reports by experts
On 30 June 2011, a seminar on Youth and Employment was hosted by the Employment and Social Affairs Committee of the European Parliament, and jointly organised by four European agencies: Cedefop, ETF, EU-OSHA and Eurofound. The agencies highlighted the complementarity of their work by each presenting
While there has been some recovery since the depths of the Great Recession in 2009, both output and employment levels remain lower than they were pre-crisis in the EU-27. Indeed, the severity of the recession has been such that output has yet to return to 2007 levels in each of the largest Member
The unemployment rate for young people aged between 16 and 24 years in the EU27 is twice as high as the overall rate of unemployment. The recession has exacerbated this problem significantly. Foundation Findings provide pertinent background information and policy pointers for all actors and
This report reviews the evidence to support the contention that increasing numbers of young people (16 - 34 years) are entering the disability benefits system. It attempts to place this evidence within the context of the many factors that are known to influence the economic activity and labour
Chronic illness and disability play a key role in unemployment and exclusion from the workplace. When reading about ‘people with disabilities’, most people think of people born with an obvious disability or who have acquired a disability through illness or injury later in life. However, in relation
The main aim of the workshop was to examine the rise in the number of young people claiming disability benefits. In many EU Member States, there is increasing policy concern about the growing numbers of young people who are entering long-term disability schemes. It appears that the nature of the
This study examines the employment situation of young people in 26 European countries, looking at unemployment data, the regulatory framework and programmes at national level specifically targeted at raising employment levels. The study also presents the role and views of the social partners and
The European Commission published its latest annual employment report on 20 July 2001. Entitled Employment in Europe 2001, recent trends and prospects [1], it finds that Europe's labour markets have performed well over the past year. In a foreword to the 143-page document, the Employment and Social
The annual Conference on the Family, held on 11 June 2001, was an opportunity for the French government to announce an extension of paternity leave from three days to two weeks, aimed at promoting greater equality between the sexes. However, the government did not satisfy expectations on the
In February 2001, France's National Economic Planning Agency issued a report containing a detailed analysis of the situation of young people in French society. It also puts forward some proposals, in particular the notion of giving all young people a 20-year initial training fund. This suggestion
Despite a current low level of unemployment, Portugal's labour market faces a problem of low qualification levels and low-skilled jobs. A key factor is the high drop-out rate from school and the lack of links between the worlds of education and work. A report from the Employment and Vocational
In September 1999, the Belgian Minister for Employment, Laurette Onkelinx, revealed the broad lines of a "youth employment plan." Without prior consultation of the social partners, she announced her intention to provide all young people with a job no later than six months after they have completed
On 20 July 1999, the government decided to finance the training of up to 4,000 young people, if they cannot find training places with employers in 1999-2000. This is the same allocation as for 1998-9 (AT9803175N [1]), when 3,600 young people were placed - 2,100 in 10-month training courses and 1,500
The Chancellor of the Exchequer, Gordon Brown, presented the Labour Government's 1998 Budget [1] to Parliament on 17 March 1998. Below, we examine the key points of the Budget and then go on to look at the responses of trade unions and employers. [1] http://www.hm-treasury.gov.uk/pub/html/budget
Today is Europe Day, and one hundred young people from Ireland and Ukraine will be marking the event at Eurofound, in peaceful south Dublin. Europe Day has traditionally been seen as a celebration of peace and unity in Europe, but, unfortunately, it must be marked differently this year. Europe Day
We need to study and understand the blow Europe’s youth have suffered from the COVID-19 pandemic, in order to adjust recovery and resilience measures to their needs: without prioritising young people in the present, we have little hope for the future.
On 9 May, the Conference on the Future of Europe will get underway. Floated well before the COVID-19 outbreak, its timing in the wake of the seismic shifts precipitated by the pandemic, and its implementation alongside the European Pillar of Social Rights Action Plan, means that the outcomes could
The exponential growth of COVID-19 cases across Europe this autumn has quickly erased hopes that the virus had been contained and confirmed the surge of another wave of the pandemic. With Member States now implementing new restrictive measures for the second time since March in an attempt to control
While we now know that the idea that ‘COVID-19 only affects older people’ is fake news, the first weeks of the pandemic have shown that young people are in general more resilient than older people to the disease. But are they also more resilient to its social and economic impacts?
The impact of COVID-19 continues to create chaos in people’s lives across Europe and the world. The economy is heading towards another major dip, and a sense of general insecurity pervades. The daunting challenges confronting health services and projections on the long-term impact of the crisis
Europe has weathered a number of storms in recent years, yet despite the Great Recession, the migration crisis and the challenges posed by Brexit, the EU continues on a stable path to economic recovery, closer cooperation and cohesion. However, the legacy of the crisis lives on in the number of
In this blog, originally posted in Social Europe, Massimiliano Mascherini looks at the enduring issue of long-term unemployment among young people. Despite considerable improvement in the labour market participation of youth in recent years, the legacy of the crisis is still visible in the
A key priority for EU policy makers is to combat high levels of youth unemployment. Supporting young people to start a new business is increasingly regarded as a way to achieve this goal. And yet the understanding of what drives the success and failure of youth entrepreneurship policies remains
This report analyses data from Eurofound’s European Working Conditions Telephone Survey (EWCTS), the Living, working and COVID-19 e-survey and official statistics to examine employment trends, working conditions and social inclusion challenges experienced by young people in the Western Balkans (Alba