Industrial relations and social dialogue
Työehtosopimusriidat EU:n alueella
Published:
07 February 2022
Research report
Abstract
Joitakin ajoittaisia piikkejä lukuun ottamatta työtaistelutoimien määrä on yleisesti vähentynyt EU:n jäsenvaltioissa viime vuosina. Kehitys on jatkunut samansuuntaisena covid-19-pandemian aikana. Merkittävimmät työriidat ovat odotetusti terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualalla, koulutusalalla sekä liikenne- ja logistiikka-alalla. Tässä raportissa analysoidaan Eurofoundin Industrial Action Monitor (IAM) -tietokannan pilottivaiheen aikana vuosina 2018–2019 keräämiä tietoja. Tutkimuksessa luokiteltiin klusterianalyysilla eurooppalaiset työtaistelutoimet viiteen ryhmään: kansallisen tason riidat, jotka koskevat etuja ja oikeuksia ja joihin liittyy joskus myös työllisyyden eri muotoja; laaja-alaisemmat riidat, jotka liittyvät palkkoja koskeviin työehtosopimuksiin; paikalliset riidat, jotka liittyvät työllisyysongelmiin, työaikaan ja rakenneuudistuksiin ja joihin liittyy lyhyitä seisokkeja; paikalliset riidat työntekijöiden oikeuksista ja yritysten käytäntöihin liittyvät epäkohdat; sekä julkisia politiikkoja koskevat riidat.
Mitä tulee erityisiin ongelmiin, työriidoista yli 40 prosenttia koski palkkaongelmia, 20 prosenttia työllisyysongelmia, 17 prosenttia muita työoloihin ja -ehtoihin liittyviä näkökohtia ja 13 prosenttia erilaisia mielenilmauksia. Analyysi osoittaa, ettei eurooppalaisista työtaistelutoimista ole saatavilla kattavia tietoja. Analyysin perusteella vastedes pitää kerätä järjestelmällisesti empiirisiä todisteita, jotta saadaan kestävä pohja vertailevalle analyysille.
Key findings
Yli kolmasosa työriidoista esiintyi työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä. Yritysten käytäntöjä koskeneet valitukset muodostivat neljänneksen ja julkista politiikkaa koskeneet valitukset 18 prosenttia.
Työriidoista yli 40 prosenttia koski palkkaongelmia, 20 prosenttia työllisyysongelmia, 17 prosenttia muita työoloihin ja -ehtoihin liittyviä näkökohtia ja 13 prosenttia erilaisia mielenilmauksia. Riidoista yli 80 prosenttia liittyi etunäkökohtiin.
Nykyiset tiedot työtaistelutoimista Euroopassa ovat puutteellisia. Tietoja on kerättävä järjestelmällisesti, jotta voidaan luoda perusta kansainvälisellä tasolla sovittuihin selkeisiin määritelmiin perustuvalle vertailevalle analyysille. Kun vertaileva analyysi yhdistetään muihin tietoihin, voidaan laskea riidoista sekä työnantajille että työntekijöille aiheutuvat taloudelliset kustannukset.
EU:ssa riidat voidaan luokitella viiteen pääryhmään: etuja ja oikeuksia koskevat kansallisen tason riidat; laaja-alaisemmat etuja koskevat riidat, jotka liittyvät (palkkaa koskeviin) työehtosopimuksiin; paikalliset etuja koskevat riidat, jotka liittyvät työllisyysongelmiin, työaikaan ja rakenneuudistuksiin ja joihin liittyy lyhyitä seisokkeja; paikalliset työntekijöiden oikeuksia koskevat riidat ja yritysten käytäntöjä koskevat valitukset sekä julkisia politiikkoja koskevat riidat.
Näiden tyyppien jakautuminen maittain ei noudata yhtäkään sellaista mallia, jota olisi voitu odottaa viiden kirjallisuudessa esiintyvän luokituksen perusteella. Luokitus perustuukin kapitalismin kansallisiin eroihin, ammattiliittojen vahvuuteen, lakkotoiminnan intensiteettiin, yritysdemokratian muotoihin ja keskitettyyn sopimiseen.
The report contains the following lists of tables and figures
List of tables
Table 1: Information captured for each record type
Table 2: Types of events recorded
Table 3: Continuous variables in the clusters: mean values
Table 4: Categorical variables: distribution of indicator categories within clusters (percentages in columns)
Table 5: Categorical variables: distribution of indicator categories between clusters (percentages in rows)
Table A1: Overview of parameters covered and gaps in national statistics on industrial action and collective labour disputes
Table A2: Number of realised industrial action events by country and sector from the IAM database, EU27 and UK
Table A3: Number of strikes and lockouts by country and sector from the ILO data for the latest year available, EU27 and UK
Table A4: Number of workers involved in realised industrial action events by country and sector from the IAM database (in thousands), EU27 and UK
Table A5: Number of workers involved in strikes and lockouts by country and sector from the ILO data for the latest year available (thousands)
Table A6: Number of days not worked as a result of realised industrial action events by country and sector from the IAM database (in thousands), EU27 and UK
Table A7: Number of days not worked as a result of strikes and lockouts by country and sector from the ILO data for the latest year available (in thousands), EU27 and UK
Table A8: Correlations of transformed variables from the second categorical principal components analysis model
Table A9: Amount of indicator variance accounted for in the four-dimensional solution from the second categorical principal components analysis model
Table A10: Cluster breakdown by country: distribution of disputes across clusters, EU27 and UK
Table A11: Cluster breakdown by country: distribution of disputes within clusters, EU27 and UK
Table A12: Cluster breakdown by sector: distribution of disputes across clusters
Table A13: Cluster breakdown by sector: distribution of disputes within clusters
Table A14: A representation of five typologies across countries showing (the lack of) relationships, EU27 and UK
List of figures
Figure 1: Eurofound’s concept of a labour dispute
Figure 2: Context of disputes in the IAM database
Figure 3: Main issue of disputes in the IAM database
Figure 4: Matters of rights or interest for disputes in the IAM database
Figure 5: Context of disputes in the data to be analysed
Figure 6: Main issue of disputes in the data to be analysed
Figure 7: Matters of rights or interest for disputes in the data to be analysed
Figure 8: Context in which the labour disputes emerged, by sector (number)
Figure 9: Context in which the labour disputes emerged, by country (%), EU27 and UK
Figure 10: Detailed breakdown of main dispute issues (number)
Figure 11: Labour disputes in non-standard forms of employment, by sector (number)
Figure 12: Correspondence plot for clusters and countries, EU27 and UK
Figure 13: Correspondence plot for clusters and sectors
Figure 14: Dispute resolution by cluster (%)
Figure 15: Dispute resolution involving a collective agreement by cluster (%)
Figure 16: Typology of labour disputes by cluster and varieties of capitalism
Figure A1: Dendrogram from the application of Ward’s method of clustering
Figure A2: Relating Eurofound’s typology of labour disputes to the union density typology, EU27 and UK
Figure A3: Relating Eurofound’s typology of labour disputes to the intensity of strike activity typology, EU27 and UK
Figure A4: Relating Eurofound’s typology of labour disputes to the industrial democracy typology, EU27 and UK
Figure A5: Relating Eurofound’s typology of labour disputes to the collective bargaining typology, EU27 and UK
- Number of pages
-
72
- Reference nº
-
EF21026
- ISBN
-
978-92-897-2241-4
- Catalogue nº
-
TJ-05-21-371-EN-N
- DOI
-
10.2806/060345
- Permalink
Cite this publication
Eurofound (2022), Collective labour disputes in the EU, Publications Office of the European Union, Luxembourg.