Uusilla työsuhteen muodoilla tarkoitetaan niitä entistä monipuolisempia työmuotoja, joita muotoutuu uuden kehityksen myötä tai joiden merkitys on kasvanut vuodesta 2000 lähtien. Perinteisten työsuhteiden ohella työn uusille muodoille on luonteenomaista työskentelymallien, sopimussuhteiden, paikkojen, työn keston ja aikataulun vaihtelu, tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntyminen tai näiden kaikkien yhdistelmä.
Yhteiskunnalliset, taloudelliset ja teknologiset muutokset ovat johtaneet uusien työsuhteiden muotojen syntymiseen Euroopassa. Covid-19-pandemia on myös lisännyt uusien työsuhteen muotojen ulottuvuutta. Monet niistä ovat hyvin erilaisia kuin perinteinen työ. Ne muuttavat työntekijän ja työnantajan välistä perinteistä kahdenkeskistä suhdetta. Epätavalliset työskentelytavat ja -paikat ovat niille ominaisia.
EU:n poliittiset päättäjät ovat kiinnostuneita siitä, miten nämä uudet työllisyyden muodot voivat auttaa joustavampien ja osallistavampien työmarkkinoiden rakentamisessa. Keskustelussa on myös se, miten voidaan varmistaa riittävä sosiaalinen suojelu ja kunnolliset työolot. Erittäin tärkeä keskustelun aihe on, miten voidaan välttää tilanne, jossa nämä uudet työsuhteiden muodot ovat työntekijöille huonompi vaihtoehto kuin vakiintuneemmat työllisyyden muodot.
Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2017 julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Siinä vahvistetaan 20 keskeistä periaatetta, jotka ovat olennaisia hyvin toimivien työmarkkinoiden kannalta. Liitteenä olevassa vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa todetaan, että digitalisaatio ja pandemian työelämässä aiheuttamat muutokset edellyttävät laajaa poliittista keskustelua, jossa keskitytään työmarkkinoille osallistumisen lisäksi myös työpaikkojen laatua tukeviin asianmukaisiin työoloihin.
Komissio otti työolokysymyksen esille myös tiedonannossaan Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta. Hyvät työolot ovat keskeisessä asemassa onnistuneessa digitaalisessa siirtymässä, jolla edistetään innovointia ja teknologian käytön lisääntymistä.
Eurofoundin uusia työsuhteen muotoja koskeva työ liittyy komission vuosien 2019–2024 painopisteeseen eli Euroopan digitaaliseen valmiuteen.
To fill existing knowledge gaps, since 2013 Eurofound has been exploring the characteristics of emerging forms of employment in EU Member States. The research looks at the implications for working conditions and the labour market.
In 2015, Eurofound conducted a Europe-wide mapping exercise to identify emerging trends. This exercise led to the categorisation of nine broad types of employment forms that are new or have become increasingly important in European Member States since 2000: employee sharing, job sharing, voucher-based work, interim management, casual work, ICT-based mobile work, platform work, portfolio work and collaborative employment. A range of case studies, carried out as part of the study, show how these new employment forms operate in Member States and their effects on working conditions and the labour market.
In 2020, Eurofound conducted a follow-up review of new forms of employment which tracked their scale, scope and incidence and highlighted their increasing relevance for European labour markets.
Eurofound continues to examine in more detail some of the new trends identified. Research in 2016 looked in particular at the win–win potential of strategic employee sharing for both employers and employees. In 2020, a study on telework and ICT-mobile work (T/ICTM) analysed the implications of these arrangements on employment and working conditions.
Tiedoissa oleviin puutteisiin vastaamiseksi Eurofound on vuodesta 2013 tutkinut uusien työllisyysmuotojen ominaispiirteitä EU:n jäsenvaltioissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin niiden vaikutuksia työoloihin ja työmarkkinoihin.
Eurofound kartoitti uusia suuntauksia Euroopan laajuisesti vuonna 2015. Kartoituksen perusteella työsuhteen muodot, jotka ovat uusia tai joista on tullut yhä tärkeämpiä Euroopan jäsenvaltioissa vuoden 2000 jälkeen, jaettiin yhdeksään laaja-alaiseen luokkaan: työvoiman jakaminen, työn jakaminen, maksusitoumuksella maksettava työ, tilapäiset asiantuntijatehtävät, satunnaistyö, tieto- ja viestintätekniikkaan perustuva liikkuva työ, alustatyö, portfoliotyö ja yhteisöllinen työ. Osana tutkimusta laaditut tapaustutkimukset paljastavat, miten nämä uudet työllisyyden muodot toimivat jäsenvaltioissa, ja osoittavat niiden vaikutukset työoloihin ja työmarkkinoihin.
Eurofound teki vuonna 2020 seurantakatsauksen uusista työsuhteiden muodoista, jossa tutkittiin niiden laajuutta ja yleisyyttä ja nostettiin esille niiden kasvavaa merkitystä Euroopan työmarkkinoiden kannalta.
Eurofound jatkaa joidenkin esiin tulleiden uusien suuntausten tutkimista yksityiskohtaisemmin. Vuoden 2016 tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti strategisen työvoiman jakamisen mahdollisuuksia, jotka hyödyttävät sekä työnantajia että työntekijöitä. Vuonna 2020 tehdyssä tutkimuksessa etätyöstä ja tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvasta liikkuvasta työstä (T/ICTM) analysoitiin näiden järjestelyjen vaikutuksia työllisyyteen ja työoloihin.
