Hyppää pääsisältöön
Abstract

Raportissa analysoidaan työehtosopimusten neuvottelumenettelyjen ja niiden tulosten viimeaikaista kehitystä ja uusia käytäntöjä pääasiassa yksityisellä sektorilla. Raportissa tarkastellaan kymmenen EU:n jäsenvaltion työehtosopimusneuvottelujärjestelmiä, ja se perustuu keskeisten sidosryhmien ja kansallisten neuvottelijoiden haastattelujen perusteella yksilöityihin tapauksiin. Siinä analysoidaan covid-19-pandemian ja sitä seuranneen talous- ja sosiaalikriisin vaikutuksia työehtosopimusneuvottelujen dynamiikkaan ja työehtosopimuksiin. Lisäksi siinä tarkastellaan käytäntöjä ja innovaatioita, jotka ovat syntyneet vastauksena rakenteellisiin tekijöihin, kuten teknologiseen muutokseen, hiilestä irtautumiseen ja ilmastoneutraaliuteen sekä työvoiman ikääntymiseen. Raportissa arvioidaan työehtosopimusneuvottelujärjestelmien kykyä mukautua työn, tuotannon ja työmarkkinoiden rakenteellisiin muutoksiin sekä keskipitkän aikavälin suuntauksiin.

Key findings

Työehtosopimusneuvottelut ovat olennainen osa EU:n sosiaalista markkinataloutta, ja niillä voi olla tärkeä rooli talouden sopeuttamisessa muutoksiin. Etenkin digitalisaation, työvoiman ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen kaltaisissa pitkän aikavälin haasteissa työnantajien ja työntekijöiden edustajilla on mahdollisuus luoda työehtosopimusneuvotteluissa innovatiivisia käytäntöjä ja sääntöjä.

Yksi tekemistämme havainnoista on, että työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät innovaatiot ovat yleensä asteittaisia ja vähäisiä, ja ne koskevat lähinnä menettelyjen ja aihepiirien saattamista ajan tasalle muutosten kanssa. Työmarkkinaosapuolet voivat näin ollen hyödyntää työehtosopimusneuvotteluja keinona luoda uusia käytäntöjä.

Yksi merkittävimmistä muutosta edistävistä tekijöistä työehtosopimusneuvotteluissa on digitaalinen siirtymä, sillä etätyötä ja teknologian käyttöönottoa työpaikoilla koskevat määräykset ovat yleistyneet.

Koska teknologinen muutos vaikuttaa suoraan osaamis- ja työvaatimuksiin, koulutuspolitiikkaan perustuvalla uudelleenkoulutuksella on yhä suurempi merkitys työehtosopimusneuvotteluissa. Joissakin tapauksissa työehtosopimusneuvotteluissa ennakoidaan tulevia uudelleenjärjestelyjä ja lievennetään työpaikkojen menetyksen vaikutuksia. Säännöksillä pyritään helpottamaan myös työvoimapulaa, joka on yhä yleisempää.

Vahvat instituutiot, osaavat toimijat ja yhteiset näkemykset alan tai yrityksen haasteista ovat äärimmäisen tärkeitä innovatiivisten käytäntöjen ja määräysten edistämiseksi työehtosopimusneuvotteluissa. Erityisen tärkeää on aiempi yhteistyöhistoria, joka näkyy kykynä tehdä työehtosopimuksia.

The report contains the following tables and graph.

  • Table 1: Collective bargaining systems included in the study, grouped by predominant level
  • Table 2: A typology of emerging practices and provisions linked to drivers of change in collective agreements
  • Figure 1: Estimated collective bargaining coverage (%) and predominant level of agreements, EU27, 2019
Number of pages
44
Reference nº
EF21046
ISBN
978-92-897-2270-4
Catalogue nº
TJ-03-22-015-EN-N
DOI
10.2806/279880
Permalink

Cite this publication

Disclaimer

When freely submitting your request, you are consenting Eurofound in handling your personal data to reply to you. Your request will be handled in accordance with the provisions of Regulation (EU) 2018/1725 of the European Parliament and of the Council of 23 October 2018 on the protection of natural persons with regard to the processing of personal data by the Union institutions, bodies, offices and agencies and on the free movement of such data. More information, please read the Data Protection Notice.