Industrial relations and social dialogue
Abstract
Raportissa analysoidaan työehtosopimusten neuvottelumenettelyjen ja niiden tulosten viimeaikaista kehitystä ja uusia käytäntöjä pääasiassa yksityisellä sektorilla. Raportissa tarkastellaan kymmenen EU:n jäsenvaltion työehtosopimusneuvottelujärjestelmiä, ja se perustuu keskeisten sidosryhmien ja kansallisten neuvottelijoiden haastattelujen perusteella yksilöityihin tapauksiin. Siinä analysoidaan covid-19-pandemian ja sitä seuranneen talous- ja sosiaalikriisin vaikutuksia työehtosopimusneuvottelujen dynamiikkaan ja työehtosopimuksiin. Lisäksi siinä tarkastellaan käytäntöjä ja innovaatioita, jotka ovat syntyneet vastauksena rakenteellisiin tekijöihin, kuten teknologiseen muutokseen, hiilestä irtautumiseen ja ilmastoneutraaliuteen sekä työvoiman ikääntymiseen. Raportissa arvioidaan työehtosopimusneuvottelujärjestelmien kykyä mukautua työn, tuotannon ja työmarkkinoiden rakenteellisiin muutoksiin sekä keskipitkän aikavälin suuntauksiin.
Key findings
Työehtosopimusneuvottelut ovat olennainen osa EU:n sosiaalista markkinataloutta, ja niillä voi olla tärkeä rooli talouden sopeuttamisessa muutoksiin. Etenkin digitalisaation, työvoiman ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen kaltaisissa pitkän aikavälin haasteissa työnantajien ja työntekijöiden edustajilla on mahdollisuus luoda työehtosopimusneuvotteluissa innovatiivisia käytäntöjä ja sääntöjä.
Yksi tekemistämme havainnoista on, että työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät innovaatiot ovat yleensä asteittaisia ja vähäisiä, ja ne koskevat lähinnä menettelyjen ja aihepiirien saattamista ajan tasalle muutosten kanssa. Työmarkkinaosapuolet voivat näin ollen hyödyntää työehtosopimusneuvotteluja keinona luoda uusia käytäntöjä.
Yksi merkittävimmistä muutosta edistävistä tekijöistä työehtosopimusneuvotteluissa on digitaalinen siirtymä, sillä etätyötä ja teknologian käyttöönottoa työpaikoilla koskevat määräykset ovat yleistyneet.
Koska teknologinen muutos vaikuttaa suoraan osaamis- ja työvaatimuksiin, koulutuspolitiikkaan perustuvalla uudelleenkoulutuksella on yhä suurempi merkitys työehtosopimusneuvotteluissa. Joissakin tapauksissa työehtosopimusneuvotteluissa ennakoidaan tulevia uudelleenjärjestelyjä ja lievennetään työpaikkojen menetyksen vaikutuksia. Säännöksillä pyritään helpottamaan myös työvoimapulaa, joka on yhä yleisempää.
Vahvat instituutiot, osaavat toimijat ja yhteiset näkemykset alan tai yrityksen haasteista ovat äärimmäisen tärkeitä innovatiivisten käytäntöjen ja määräysten edistämiseksi työehtosopimusneuvotteluissa. Erityisen tärkeää on aiempi yhteistyöhistoria, joka näkyy kykynä tehdä työehtosopimuksia.
The report contains the following tables and graph.
- Table 1: Collective bargaining systems included in the study, grouped by predominant level
- Table 2: A typology of emerging practices and provisions linked to drivers of change in collective agreements
- Figure 1: Estimated collective bargaining coverage (%) and predominant level of agreements, EU27, 2019
- Number of pages
-
44
- Reference nº
-
EF21046
- ISBN
-
978-92-897-2270-4
- Catalogue nº
-
TJ-03-22-015-EN-N
- DOI
-
10.2806/279880
- Permalink
Cite this publication
Eurofound (2022), Moving with the times: Emerging practices and provisions in collective bargaining, Publications Office of the European Union, Luxembourg.