COVID-19
Covid-19 toi muutoksia moniin työ- ja perhe-elämämme osa-alueisiin, ja covid-19 on leimannut myös kaikkia Eurofoundin tutkimusaloja. Virasto käynnisti useita kierroksia nyt merkittävässä Living and Working in the EU -verkkokyselyssä, jossa analysoitiin pandemian puhkeamisen jälkeistä nopeaa muutosta. Samanaikaisesti olemassa olevissa tutkimuksissa ja muissa tutkimuksissa tehdyissä analyyseissä on tarkasteltu erityisesti pandemian vaikutuksia kautta linjan. Pandemian pitkän aikavälin vaikutukset elämään ja työelämään ovat edelleen osa tulevaa tutkimusta, jossa tarkastellaan työmarkkinoiden muutosta, sitä, miten digitalisaatio on muuttanut työpaikkoja, miten covid-19 on vaikuttanut liiketoiminnan jatkuvuuteen ja miten kriisit vaikuttavat tasa-arvoon ja yhteenkuuluvuuteen Euroopassa.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Työskentely milloin ja missä tahansa: Työajan laatu EU:ssa
Tämä tutkimusraportti tarkastelee, miten joustavat työjärjestelyt EU:ssa vaikuttavat työajan laatuun, autonomaan ja työntekijöiden hyvinvointiin, vertaillen viimeaikaisia kehityksiä kymmenen vuoden takaiseen. Se analysoi eroja taitotasojen, toimialojen ja jäsenvaltioiden välillä sekä arvioi säädösten ja politiikkojen, kuten oikeuden irrottautua, roolia.Weathering the crisis: How job retention schemes preserved employment and incomes during the pandemic
This report describes the implementation and changing features of job retention schemes in the EU between 2020 and 2022. In response to the COVID-19 health emergency, EU governments swiftly deployed job retention schemes to preserve employment, support businesses and maintain individual incomes. The report shows that, following an initial period during which job retention schemes underwent numerous changes in their eligibility and conditionality criteria, the institutional features of job retention schemes stabilised as the pandemic progressed. Furthermore, the report demonstrates that a high degree of heterogeneity in the features of the schemes was maintained throughout the pandemic and its aftermath. While some of the schemes expired with the end of the pandemic, others were transformed into permanent institutions of the labour market. The report also analyses the employment and distributional effects of job retention schemes, highlighting their significant effects in terms of number of jobs saved and share of personal incomes maintained during the pandemic. An estimated 24.8 million jobs were saved in the EU in 2020 through the use of such schemes. Furthermore, the schemes absorbed more than one-third of the income shock produced by the COVID-19 pandemic in 2020 and more than one-fifth of the income shock in 2021.
Regional employment change and the geography of telework in Europe
The fast and steady recovery in employment following the COVID-19 pandemic in the EU benefited from proactive policy responses to the crisis and from resilient labour markets. Almost 90% of regions across the EU had exceeded their pre-pandemic employment levels by 2022; however, significant regional disparities remain. EU regions fared differently, depending on their economic specialisation and notably on the concentration of jobs in knowledge-intensive services that can be performed remotely. The geography of telework across EU regions was primarily shaped by differences in occupational structure, and fast internet connectivity remains an essential enabling factor. Recent initiatives to support remote work in rural, peripheral or marginalised areas through the creation of coworking spaces show how dynamism and diversity in rural economies can be promoted.
Eurofoundin covid-19-pandemiaa koskevassa työssä tarkastellaan pandemian kauaskantoisia sosioekonomisia vaikutuksia kaikkialla Euroopassa ja niiden vaikutusta elin- ja työoloihin. Eurofound seuraa Eurofoundin kirjeenvaihtajaverkoston pohjalta ja mukauttaa samalla sisäisten resurssiensa painopistettä kriisin työmarkkinoihin, työoloihin ja elämänlaatuun kaikkialla EU:ssa tuomia kriittisiä muutoksia ja pyrkii kartoittamaan, miten eri jäsenvaltiot ovat vastanneet esiin tulleisiin haasteisiin. Covid-19-pandemian vuoksi Eurofound muutti tutkimustaan seuraaviin tarkoituksiin:
kerätä tietoja tämän ennennäkemättömän tilanteen vaikutuksista eurooppalaisten elämään huhtikuussa 2020 käynnistetyn ainutlaatuisen verkkokyselyn avulla sekä seurata poliittisten toimijoiden toteuttamia toimenpiteitä pandemian työllisyyteen, työoloihin ja elinoloihin kohdistuvien vaikutusten torjumiseksi
analysoida tiettyjä aiheita, kuten työllisyysvaikutuksia, vaikutuksia tiettyihin aloihin ja erityistoimenpiteiden tehokkuutta (esimerkiksi työajan lyhentämisjärjestelyt).
Lue lisää:
Muut asiaankuuluvat resurssit:
Uudelleenjärjestelytapahtumien tietokanta: COVID-19:n vaikutus laajamittaisten rakenneuudistusten työllisyysvaikutuksiin Euroopassa
Euroopan työpaikkojen seurantaväline: Euroopan työllisyyden rakenteen muutos kriisin vuoksi
EU PolicyWatch: Eurofoundin yhteyshenkilöiden verkoston tutkimukseen perustuva tietokanta hallitusten ja työmarkkinaosapuolten toimista kriisin johdosta
Rakenneuudistustukivälineet - EU PolicyWatch: rakenneuudistuksia tekeviä yrityksiä ja työntekijöitä tukevien toimenpiteiden kirjaaminen ja esitetään, milloin tapaus on covid-19-pandemian kannalta merkityksellinen
Alustataloutta koskevat aloitteet – Covid-19:miten kriisi vaikuttaa alustatyöhön ja alustatyöntekijöihin
Kansalliset ja EU:n viranomaiset ovat vuodesta 2020 lähtien käynnistäneet erilaisia tukitoimenpiteitä vastatakseen covid-19-kriisin vaikutuksiin, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten tavanomaiseen elämään ja työhön EU:ssa. Pandemian seuraukset ovat vaikuttaneet erityisesti tietyille aloille, moniin itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja pk-yrityksiin.
Vaikka EU:lla ei ole suoraa lainsäädäntövaltaa terveysasioissa (tämä on yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla), EU:n – ja erityisesti Euroopan komission – toimet ovat keskittyneet EU:n talouden vakauttamiseen, rajavalvontatoimenpiteiden käyttöönottoon, kansanterveysalan vahvistamiseen, rokotteiden tuotannon turvaamiseen kansalaisille sekä eri yritysalojen tukemiseen.
Komissio oli tyytyväinen siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyi 10. helmikuuta 2021 EU:n jäsenvaltioiden käytettävissä olevan 672,5 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineen, jolla tuetaan uudistuksia ja investointeja Next Generation EU -välineestä, joka on väliaikainen väline, jonka tarkoituksena on vauhdittaa elpymistä ja auttaa Eurooppaa selviytymään kriisistä vahvempana. Tukiväline on voimassa joulukuun 2026 loppuun, ja se liittyy läheisesti komission painopisteisiin, jotka koskevat vihreämpää, digitaalisempaa ja selviytymiskykyisempää Eurooppaa.
Euroopan komissio: Koronaviruksen torjunta: EU:n toimien aikajanaopens in new tab
Euroopan komissio: Elpymis- ja palautumistukivälineopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
7 December 2022
Living, working and COVID-19 in the European Union and 10 EU neighbouring countries
The Living, working and COVID-19 survey, first launched by Eurofound in early 2020, aims to capture the wide-ranging impact of the pandemic on the work and lives of EU citizens. The fifth round of the Eurofound survey, which was implemented in spring 2022, also sheds light on a new uncertain reality caused by the war in Ukraine, record-high inflation and sharp rises in the cost of living. As a pilot survey, a shorter version of the questionnaire was fielded by the European Training Foundation (ETF) in 10 European Union (EU) neighbouring countries. This joint Eurofound-ETF factsheet presents a selection of results from the survey covering both the EU-27 and the 10 selected EU neighbouring countries.
The results reveal at least one clear commonality across respondents from all countries: serious concerns about the rising cost of living. At the same time, the results point to a large divergence in living and working conditions between respondents in the two groups of countries, but also show large differences within the EU itself and amongst the selected EU neighbouring countries.
6 July 2022
Fifth round of the Living, working and COVID-19 e-survey: Living in a new era of uncertainty
The fifth round of Eurofound's e-survey, fielded from 25 March to 2 May 2022, sheds light on the social and economic situation of people across Europe two years after COVID-19 was first detected on the European continent. It also explores the reality of living in a new era of uncertainty caused by the war in Ukraine, inflation, and rising energy prices.
The findings of the e-survey reveal the heavy toll of the pandemic, with respondents reporting lower trust in institutions than at the start of the pandemic, poorer mental well-being, a rise in the level of unmet healthcare needs and an increase in the number of households experiencing energy poverty.
28 January 2022
COVID-19 and older people: Impact on their lives, support and care
This report captures the impact of the COVID-19 crisis on the quality of life of older citizens, including the impact on their well-being, finances, employment and social inclusion. It explores the effects on the use of care services and older people’s reliance on other support. The report presents policy measures that have been implemented in EU Member States to support older people along all of the above-mentioned dimensions. These include measures to support independent living and schemes to support the labour market integration of older people or to prevent unemployment, all of which play a role in the quality of life of older citizens.
9 May 2021
Living, working and COVID-19 (Update April 2021): Mental health and trust decline across EU as pandemic enters another year
The third round of Eurofound's e-survey, fielded in February and March 2021, sheds light on the social and economic situation of people across Europe following nearly a full year of living with COVID-19 restrictions. This report analyses the main findings and tracks ongoing developments and trends across the 27 EU Member States since the survey was first launched in April 2020. It pinpoints issues that have surfaced over the course of the pandemic, such as increased job insecurity due to the threat of job loss, decline in mental well-being levels, erosion of recent gains in gender equality, fall in trust levels vis-à-vis institutions, deterioration of work–life balance and growth of vaccine hesitancy. The results of the survey highlight the need for a holistic approach to support all the groups hit hard by the crisis in order to prevent them from falling further behind.
27 September 2020
Living, working and COVID-19
This report presents the findings of the Living, working and COVID-19 e-survey, carried out by Eurofound to capture the far-reaching implications of the pandemic for the way people live and work across Europe. The survey was fielded online, among respondents who were reached via Eurofound’s stakeholders and social media advertising. Two rounds of the e-survey have been carried out to date: one in April, when most Member States were in lockdown, and one in July, when society and economies were slowly re-opening.
The findings of the e-survey from the first round reflected widespread emotional distress, financial concern and low levels of trust in institutions. Levels of concern abated somewhat in the second round, particularly among groups of respondents who were benefiting from support measures implemented during the pandemic. At the same time, the results underline stark differences between countries and between socioeconomic groups that point to growing inequalities.
The results confirm the upsurge in teleworking across all countries during the COVID-19 pandemic that has been documented elsewhere, and the report explores what this means for work–life balance and elements of job quality.
11 March 2021
COVID-19: Implications for employment and working life
Disclaimer - Please note that this report was updated with revised data (specifically for Bulgaria) on 23 March 2021.
This report sets out to assess the initial impact of the COVID-19 crisis on employment in Europe (up to Q2 2020), including its effects across sectors and on different categories of workers. It also looks at measures implemented by policymakers in a bid to limit the negative effects of the crisis. It first provides an overview of policy approaches adopted to mitigate the impact of the crisis on businesses, workers and citizens. The main focus is on the development, content and impact of short-time working schemes, income support measures for self-employed people, hardship funds and rent and mortgage deferrals. Finally, it explores the involvement of social partners in the development and implementation of such measures and the role of European funding in supporting these schemes.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Daphne Ahrendt
Senior research managerDaphne Ahrendt on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Liityttyään Eurofoundiin vuonna 2013 hänen työnsä on kattanut laajan valikoiman sosiaalipolitiikan aloja. Tällä hetkellä hän koordinoi Eurofoundin kyselyiden hallinnointia ja kehittämistä sekä johtaa covid-19-sähköisten kyselytutkimusten valmistelua ja analysointia. Daphnella on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisten tutkimusten parissa työskentelevänä tutkijana, ja hän on aiemmin työskennellyt Euroopan komission Eurobarometri-yksikössä ja Lontoon National Centre for Social Researchissa, jossa hän työskenteli International Social Survey -ohjelmassa. Daphnella on maisterin tutkinto rikosoikeuspolitiikasta London School of Economicsista ja valtiotieteen kandidaatin tutkinto San Franciscon osavaltion yliopistosta.
Eszter Sándor
Senior research managerEszter Sandor on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänellä on asiantuntemusta kyselymenetelmistä ja tilastollisista analyyseistä, hän on työskennellyt Euroopan elämänlaatututkimuksen ja viimeisimpänä Living, working and COVID-19 -sähköisen kyselyn valmistelussa ja hallinnassa sekä vastaa tietoaineistojen laadusta. Hänen tutkimusalueitaan ovat nuorten hyvinvointi ja elämänlaatu kotitalouksissa ja perheissä, mukaan lukien subjektiivinen hyvinvointi, työn ja vapaa-ajan tasapaino sekä elinolot. Hän on aiemmin työskennellyt taloudellisena konsulttina Skotlannissa keskittyen taloudellisten vaikutusten arviointeihin, arviointeihin ja panos-tuotosanalyysiin. Hänellä on maisterin tutkinto taloustieteestä ja kansainvälisistä suhteista Budapestin Corvinus-yliopistosta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
