Työmarkkinasuhteet ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Päätöksentekijät saavat Eurofoundin tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista tietoa, jonka avulla he voivat puuttua alan keskeisiin ongelmiin.

• Työmarkkinaosapuolilla on työehtosopimusneuvottelujen kautta keskeinen rooli sen varmistamisessa, että eurooppalaisia työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja työnantajia varten luodaan vakaa ja ennustettava toimintaympäristö.
• Tehokkailla työehtosopimusneuvotteluilla varmistetaan, että yritysten välisessä kilpailussa voidaan keskittyä tehokkuuden parantamiseen ja luopua työvoiman kohtuuttomasta hyväksikäytöstä palkkaa ja työoloja koskevien yhteisten sääntöjen avulla.
• Työmarkkinasuhdejärjestelmiin kohdistuvat uhat lisääntyvät yhteiskunnan, työmarkkinoiden ja työn organisoinnin muutosten myötä. Tämä on aiheuttanut haasteita jäsenvaltioiden työmarkkinasuhdejärjestelmien keskeisten toimijoiden valmiuksien kannalta.
• Palkan osalta havainnoista käy ilmi, että EU:ssa vähimmäispalkkaa saavista työntekijöistä seitsemän kymmenestä ilmoittaa ainakin jonkinasteisista vaikeuksista saada rahat riittämään, kun muista palkansaajista viisi kymmenestä katsoo olevansa vastaavassa tilanteessa. Luvuissa on kuitenkin suurta vaihtelua maiden välillä. Eri toimintalinjojen yhdistelmässä vähimmäispalkat saattavat olla pandemia huomioon ottaen yksi tekijä, joka vakauttaa tuloja ja voi siten myös hillitä laskukierrettä kohti taantumaa tai lamaa.
• Tehokas eurooppalainen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu edellyttää kansallisen tason vahvoja yhteyksiä, jotta EU:n ohjelma pysyy merkityksellisenä ja EU:n itsenäisiä sopimuksia pannaan kansallisella tasolla täytäntöön tarkoituksenmukaisesti.
• Vaikka eurooppalaisesta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta on kehittynyt useita yhteisiä aloitteita, sopimuksia on tehty vain vähän. Joillakin sektoreilla on ongelmana, että työmarkkinaosapuolten pyynnöt panna sopimukset täytäntöön EU:n lainsäädännön nojalla on torjuttu. EU:n ja jäsenvaltioiden välisiä yhteyksiä on myös parannettava.
• Ammattiliittojen jäsenmäärien pieneneminen huolestuttaa useissa jäsenvaltioissa. Alle kolmasosassa (29 %) EU:n työpaikoista (joissa on yli kymmenen työntekijää) on jonkinlainen työntekijöiden edustus. Edustusta pystytään lisäämään parhaiten lakisääteisillä vaatimuksilla.
• Työehtosopimusneuvottelut ovat edelleen EU:n työmarkkinasuhdejärjestelmän ytimessä. Päätöksentekijöiden pitäisi tarttua covid-19-kriisin luomaan mahdollisuuteen toteuttaa uusia aloitteita, joilla edistetään, vahvistetaan ja tuetaan työehtosopimusneuvotteluja.
• Työmarkkinaosapuolten toimenpiteiden lisäksi tehokas työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja moitteettomasti toimivat työmarkkinasuhteet edellyttävät julkista rahaa ja viranomaisten tukea. Päätöksentekijöiden pitäisi tutkia uudenlaisia tapoja siirtää tietämystä, tarjota resursseja ja osallistua EU:n ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolten kanssa.
• Oikeudenmukaisten, moitteettomasti toimivien ja tasapainoisten työmarkkinasuhteiden turvaaminen ja edistäminen on ratkaisevan tärkeää osallistavan ja kestävän kasvun ja sosiaalisen edistyksen varmistamiseksi EU:ssa. Covid-19-kriisin jälkimainingeissa se on päätöksentekijöille myös tärkeä keino toteuttaa käytännössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetyt EU:n sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat.