Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen osallistuminen Euroopan lukukauteen vuosina 2024–2025
Julkaistu: 31 August 2026
Aineisto: yhden kuvan and 44 taulukkoa
Tässä raportissa tarkastellaan, miten kansalliset työnantajajärjestöt ja ammattiliitot osallistuivat Euroopan lukukauden eri osa-alueisiin vuosina 2024–2025. Raportissa tarkastellaan, onko kansalliset hallitukset kuulleet tai informoineet heitä vuoden 2024 lopussa toimitetuista keskipitkän aikavälin talous- ja rakenteellisista suunnitelmista (MTFSP). Vastaava analyysi tehdään vuoden 2025 vuosittaisista MTFSP:iden toteutuksen edistymisraporteista. Tulokset osoittavat, että sosiaalisten kumppaneiden osallistuminen MTFSP:hen ja vuoden 2025 vuosittaiset edistymisraportit koetaan rajoitetuksi. Tämä on selvä ristiriidassa Euroopan komission järjestämien tiedonhankintaretkien kanssa, joissa kansalliset sosiaalisen kumppanijärjestöt raportoivat merkittävämpää osallistumista. Tässä raportissa tarkastellaan myös kansallisten sosiaalisten kumppanijärjestöjen prioriteetteja ja kykyjä osallistua koko Euroopan lukukauden prosessiin yhdessä eurooppalaisten sosiaalisten kumppaneiden osallistumisen kanssa. Menetelmälliset näkökohdat tiedonkeruun osalta auttavat esitettyjen tulosten tulkinnassa.
Huomaa, että suurin osa Eurofoundin julkaisuista on saatavilla ainoastaan englanniksi, eikä niitä tällä hetkellä käännetä automaattisesti.
Sosiaalisten kumppaneiden osallistuminen Euroopan lukukaudella on edelleen epätasaista jäsenvaltioiden ja prosessien välillä. Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt osallistuvat eri vaiheissa, ja niiden osallistumisen laajuus ja laatu vaihtelevat huomattavasti.
Uusien finanssisuunnitelmien kuuleminen rajoittuu usein tiedon jakamiseen tai on pääosin muodollista eikä merkityksellistä osallistumista. Vaikka jotkut hallitukset raportoivat innovatiivisia lähestymistapoja, vain ammattiliitto Maltalla ja työnantajajärjestöt Itävallassa, Bulgariassa, Tšekissä ja Ranskassa raportoivat osallistumisensa merkitykselliseksi.
Sosiaalisten kumppaneiden näkemys osallistumisestaan vaihtelee sen mukaan, ovatko kansalliset hallitukset vai Euroopan komissio vastuussa heidän osallistumisestaan. He arvioivat osallistumistaan myönteisemmin komission johtamissa prosesseissa, kuten faktanselvitysretkissä, maaraporteissa ja maakohtaisissa suosituksissa, kuin hallituksen johtamissa talous- ja rakenteellisissa suunnitelmissa sekä vuosittaisissa edistymisraporteissa.
Rajallinen kapasiteetti ja Euroopan lukukauden monimutkaisuus rajoittavat edelleen merkityksellistä sosiaalisten kumppaneiden osallistumista. Sosiaaliset kumppanit kertovat tarvitsevansa enemmän asiantuntemusta, vakaita resursseja ja selkeämpää tietoa, vaikka EU:n rahoitus tukee jo kapasiteetin vahvistamista. Kaikki sosiaaliset kumppanit eivät vielä tunne vastikään perustettua sosiaalisen konvergenssin viitekehystä.
Useimmat työnantajajärjestöt ja ammattiliitot odottavat osallistuvansa enemmän Euroopan lukukauteen. Lisääntyneen sosiaalisen kumppanin osallistumisen ja rakenteellisten palautemekanismien myötä Euroopan lukukauden omistajuuden, legitimiteetin ja tehokkuuden odotetaan paranevan.
Eurofoundilla on pitkäaikainen perinne seurata sosiaalisten kumppaneiden osallistumista Euroopan lukukaudella. Äskettäin Euroopan taloushallinnon kehykseen on lisätty uusia elementtejä. Vuoden 2024 lopussa hallitukset toimittivat ensimmäistä kertaa keskipitkän aikavälin talous- ja rakenteelliset suunnitelmat (MTFSP). Myös ensimmäistä kertaa ne laativat vuosittaisia edistymisraportteja (APR) MTFSP:iden toteutuksesta vuonna 2025. Sosiaalisen konvergenssin viitekehyksen (SCF) luominen on toinen kehitysaskel. Samaan aikaan vakiintuneet käytännöt Euroopan lukukauden faktanselvitysmatkojen toteuttamisessa sekä niihin liittyvien maaraporttien ja maakohtaisten suositusten laatimisessa jatkuivat.
Tämä raportti tarkastelee, miten sosiaaliset kumppanit osallistuivat näihin Euroopan lukukauden osa-alueisiin. Se yhdistää asiakirja-analyysien ja asiantuntijahaastattelujen tiedot suoraan kansallisten hallitusten sekä kansallisten työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen edustajien toimittamiin tietoihin. Tiedot analysoidaan vertailevasta näkökulmasta ja tiivistetään jokaiselle EU:n jäsenvaltiolle maan fikseihin.
Huhtikuussa 2024 astui voimaan uusi eurooppalainen makrotaloudellisen hallinnon koordinointikehys asetuksen (EU) 2024/1263 toimeenpanon myötä. Tässä asetuksessa viitataan artiklassa 11(3) sosiaalisten kumppaneiden kuulemisiin MTFSP-sopimuksista ja artiklassa 21(5) viittaus vuosikorkoihin näiden MTFSP:iden toimeenpanosta. Maaraportit ja maakohtaiset suositukset perustuvat Euroopan unionin toimintasopimuksen artikkoihin 121 ja 148 sekä neuvoston asetukseen (EY) nro 1466/97 ja asetukseen (EU) 1176/2011. SCF perustuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin ja perustuu vuosittaisen yhteisen työllisyysraportin sosiaaliseen pistetaulukkoon. Sitä valvoo työllisyysvaliokunta, joka toimii neuvottelukuntana työllisyys- ja sosiaaliasioiden ministereille Työllisyys-, sosiaalipolitiikan, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa (EPSCO) sekä sosiaaliturvavaliokunnassa. Neuvoston tehtävänä Euroopan unionin toimintaa koskevan sopimuksen artiklan 148 mukaisesti on edistää työllisyys- ja työmarkkinapolitiikkojen koordinointia sekä Euroopan että kansallisella tasolla. Neuvoston 12. kesäkuuta 2023 antama suositus sosiaalisen vuoropuhelun vahvistamisesta Euroopan unionissa edistää sosiaalisten kumppaneiden roolia SCF:n toimeenpanossa ja Euroopan lukukaudella yleisesti.
15 jäsenvaltion MTFSP:t kertovat, että niiden muotoilusta on käyty kuulemisia, kuten viitataan asetuksen (EU) 2024/1263 11(3) artiklassa. Viisi jäsenvaltiota (Kypros, Tanska, Alankomaat, Puola ja Portugali) ilmoitti, ettei suunnitelmien laatimisesta ollut käyty kuulemisia; kuitenkin ne raportoivat, että neuvottelujen sijaan järjestettiin keskusteluja. Seitsemän muun jäsenvaltion osalta MTFSP:hen ei sisällytetty tietoa siitä, onko kuuleminen pidetty vai ei, vaikka tämä on vaatimus asetuksen (EU) 2024/1263 13(g)(vi) artiklassa.
Eurofound-kirjeenvaihtajien verkoston keräämät tiedot vahvistivat jäsenvaltioiden väliset erot. Joissakin jäsenvaltioissa hallitukset raportoivat, etteivät olleet konsultoineet sosiaalisia kumppaneita; toisissa ne konsultoivat niitä MTFSP:n osissa, mutta eivät koko MTFSP:ssä. Joissakin jäsenvaltioissa käytettiin erityistä ad hoc -lähestymistapaa sosiaalisten kumppaneiden tiedottamiseen tai konsultointiin, kun taas toisissa käytiin keskustelua kansallisessa talous- ja sosiaalineuvostossa. Bulgariassa, Tšekissä ja Suomessa raportoitiin monikerroksinen kuuleminen.
Kansallisten työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen tekemä laatuarviointi osoitti, että harvat organisaatiot pitivät osallistumistaan merkityksellisenä: yksi ammattiliitto Maltalta ja neljä työnantajajärjestöä Itävallasta, Bulgariasta, Tšekistä ja Ranskasta. Työnantajajärjestöt ja ammattiliitot monista jäsenvaltioista ilmoittivat, etteivät he osallistuneet MTFSP-sopimusten laatimiseen, tai että tietoa jaettiin vain heidän kanssaan, tai että pidetty kuuleminen oli muodollisuus, joka esti heitä ehdottamasta muutoksia. Kansallisten työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen osallistuminen MTFSP:iden ensimmäisten vuosimäärien valmisteluun (vuonna 2025) arvioitiin olevan samantasoinen.
Eurooppalaisten lukukauden tiedonhankintamissioissa raportoitiin korkeampaa sosiaalisen kumppanin osallistumista. Lähes kaikissa jäsenvaltioissa sosiaaliset kumppanit arvostivat osallistumistaan näihin tehtäviin. Jonkin verran vaihtelua raportoitiin tiedonhankintamatkojen ajoituksessa, tapaamisissa sosiaalisten kumppaneiden kanssa järjestetyissä tapaamisissa sekä siinä, miten tämä voi vaikuttaa sosiaalisten kumppaneiden osallistumiseen ja arviointiin.
Ero lähestymistavan ero MTFSP:iden laatimisen ja tiedonhankintamissioiden toteuttamisen välillä sosiaalisten kumppaneiden koetun osallistumisen osalta on silmiinpistävä. Tiedonhankintamissioissa Euroopan komissio on suorassa vuorovaikutuksessa kansallisten työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa, joita mahdollistavat talousneuvonantajat jäsenvaltioissaan. Sen sijaan MTFSP:iden osalta vastuu kuuluu kokonaan jäsenvaltioiden viranomaisille asetuksen (EU) 2024/1263 mukaisesti, eikä Euroopan komission palveluilla ole suoraa roolia.
Monet sosiaalisen kumppanin järjestöt ovat ilmaisseet tarvitsevansa lisää tukea kapasiteetin kehittämiseen, jotta he voisivat vahvistaa asiantuntemusta ja tuttuutta organisaatiossaan Euroopan lukukauden eri osa-alueilla.
Sosiaalisten kumppaneiden osallistumisen objektiivinen mittaaminen Euroopan lukukaudella on haastavaa. Tulokset ovat vivahteikkaita ja ne on tulkittava tiedonkeruun kontekstissa.
Aikaisempi aloitus MTFSP:iden ja vuosikorkojen laatimisessa antaa enemmän aikaa sosiaalisten kumppaneiden kanssa neuvottelemiseen.
Useimmissa jäsenvaltioissa valtiovarainministeriö johtaa MTFSP:n ja APR:n laatimista. Muiden ministeriöiden, kuten työ- tai sosiaaliasioiden ministeriön, osallistumista voitaisiin harkita, koska heillä saattaa olla enemmän kokemusta sosiaalisten kumppaneiden konsultoinnista.
Sosiaaliset kumppanit korostavat tarvetta lisätä läpinäkyvyyttä kuulemismenettelyissä, mukaan lukien ohjeistus oikeasta ajankohdasta antaa palautetta.
Sosiaaliset kumppanit korostivat rakenteellisten palautemekanismien merkitystä, joiden avulla he voivat nähdä, miten heidän panoksensa on vaikuttanut tuloksiin.
Monien jäsenvaltioiden sosiaaliset kumppanit korostavat tuen tarvetta sosiaalisten kumppaneiden kapasiteetin kehittämiselle.
MTFSP:t, vuoden 2025 vuosikorkopäivät ja SCF eivät olleet laajassa julkisessa keskustelussa. Niihin liittyvien hallintoprosessien tuntemus rajoittuu pieneen asiantuntijajoukkoon, sillä prosessit ovat monimutkaisia ja vaikeita selittää. Julkisen tietoisuuden lisääminen ja sosiaalisten kumppaneiden ymmärryksen parantaminen tavoitteista ja menetelmistä voisi myös edistää prosessien omistajuuden parantamista sekä koko taloushallinnon kehyksen legitimiteetin ja vaikuttavuuden lisäämistä.
Tämä osio sisältää tietoa tässä julkaisussa olevasta aineistosta.
Eurofound suosittelee, että tähän julkaisuun viitataan seuraavalla tavalla.
Eurofound (2026), Työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen osallistuminen Euroopan lukukauteen 2024–2025, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg.
