Työtaistelutoimet ja riidat Espanjassa

Lakko-oikeudesta säädetään kuninkaan asetuksessa 17/1977, Espanjan perustuslaissa ja perustuslakituomioistuimen tuomiossa (nro 11/1981).

Näiden määräysten mukaan työtaistelutoimia on kahdenlaisia: lakko (la huelga) ja työsulku (cierre patronal). Lakko on työntekijöiden työtaistelutoiminta, joka koostuu heidän työnsä sovitusta vetäytymisestä. Se on yleensä suunnattu työnantajaa vastaan työehtosopimusneuvotteluprosessin tukemiseksi ja lakisääteisten tai sopimusmääräysten noudattamiseksi.

Toisaalta työsulku on työnantajan yksipuolinen työtaistelutoimi, joka koostuu tuotantotoiminnan lopettamisesta kokonaan tai osittain. Perusteena voi olla yrityksen fyysinen sulkeminen tai muu toimenpide työn suorittamisen estämiseksi. Lakko-oikeuden suojelemiseksi Espanjan lainsäädäntö sallii työsulun vain silloin, kun ihmiset tai omaisuus ovat vaarassa. Ne ovat kuitenkin toimenpiteitä, joita työnantajat harvoin toteuttavat käytännössä.

Espanjassa lakon voi julistaa suurin osa työntekijöiden edustajista työpaikalla, kaikki yrityksen työntekijät (yksinkertaisella enemmistöllä) ja alaa edustavat ammattiliitot. Päätös lakon julistamisesta on ilmoitettava yritykselle ja työvoimaviranomaiselle viisi päivää ennen sen järjestämistä. Pörssiyhtiöiden ilmoitusaika on 10 päivää. Lopuksi on myös perustettava lakkokomitea, jossa on enintään 12 jäsentä.

Lakon aikana työsopimukset keskeytetään. Lakko-oikeus on yksilön oikeus, jota käytetään kollektiivisesti. Siksi yksittäiset työntekijät voivat vapaasti valita, osallistuvatko he vai eivät.

Ainoat lakot, jotka ovat kiellettyjä, ovat poliittiset lakot, solidaarisuuslakot ja lakot, joiden tarkoituksena on kyseenalaistaa voimassa oleva työehtosopimus; Espanjassa on kuitenkin perinne tämäntyyppisistä lakoista, jotka ovat usein yleislakon muodossa (tiettyjen lakkojen kiellon vuoksi).

Äskettäin, vuonna 2015, Espanjan rikoslain uudistuksen (orgaaninen laki 1/2015) vuoksi tehtiin muutos lakkokysymykseen. Lain 315 §:n 3 momentissa todetaan, että ryhmässä tai yksin, mutta yhteisymmärryksessä muiden kanssa, jotka pakottavat muita ihmisiä aloittamaan tai jatkamaan lakkoa, on tuomittava vankeuteen 1 vuodeksi ja 9 kuukaudesta 3 vuoteen tai sakolla ja 18 kuukaudesta 24 kuukauteen vankeudella.

Työtaistelun eri muotojen yleisyys 2010–2019

Huom.:Niiden yksityisen sektorin toimipaikkojen prosenttiosuus, jotka ilmoittivat työtaistelutoimista ilmoitetun ajanjakson aikana.

Lähde: Eurofound, European Company Survey 2019

Työtaistelutoimien kehitys 2012–2022

Lähde: Työ- ja yhteisötalousministeriö, "Strikes developed, workers participation and days not worked, by sectoral, institutional, territorial and motivation aspects ("Huelgas desarrolladas, trabajadores participantses y jornadas no trabajadas, por ámbitos sectorial, institucional, territorial y por motivación"), tilastollinen vuosikirja 2022.

Kollektiiviset riidanratkaisumekanismit

Vuonna 1996 tehtiin sopimus työriitojen ratkaisemisesta tuomioistuinten ulkopuolella (Acuerdo de Solución Extrajudicial de Conflictos). UGT, CCOO (liitot) sekä CEOE ja Cepyme (työnantajajärjestöt) uusivat sen vuonna 2020 vuoteen 2024 asti. Tämä sopimus avasi oven sellaisen yksityisen säätiön perustamiselle, jota hallinnoi Interconfederal Service of Mediation and Arbitration, jonka valtio rahoittaa kokonaan ja jota työmarkkinaosapuolet hallinnoivat itsenäisesti. Se tarjoaa ilmaisia palveluja, jotka ovat samanlaisia kuin yhteisöjen yhteiset toimielimet.

Sopimuksen mukaan menettelyjä ja näkökohtia ovat muun muassa seuraavat:

• valtion lainsäädännön, työehtosopimuksen, sopimuksen tai sopimuksen tulkinta ja soveltaminen riippumatta sen pätevyydestä tai yrityksen päätöksestä tai käytännöstä

• ristiriidat, jotka syntyvät työehtosopimuksen neuvotteluista, jotka johtavat sen saartoon

• ristiriidat, jotka johtavat neuvottelujen tai sopimusten saartoon

• ristiriidat, jotka johtuvat lakkokehotuksesta tai turvallisuus- ja huoltopalvelujen järjestelyistä lakon sattuessa

• ristiriidat, jotka vaikuttavat useisiin yrityksen, yritysryhmän tai etuyhteydessä olevien yritysten eri itsehallintoalueilla sijaitseviin työkeskuksiin

Lisäksi Andalusiaan, Baleaariin, Kataloniaan, Kantabriaan ja Kastilia-La Manchaan on 1990-luvun lopusta lähtien perustettu työmarkkinaosapuolten sopimuksilla erilaisia alueellisia välimiesmenettelyjä. Vuonna 2022 äärioikeistolaisten ja konservatiivisten puolueiden muodostama Kastilia-La Manchan aluehallitus ilmoitti alueellisen työmarkkinasuhdepalvelun sulkemisesta rahoituksen puutteeseen vedoten (La Razón, 2023).

Yksittäiset riidanratkaisumekanismit

Yksittäisissä ristiriidoissa on ensin lainvalinta eli ristiriita, joka koskee lakien tulkintaa tai syntyy työehtosopimusten täytäntöönpanosta. Nämä ristiriidat voidaan saattaa oikeudelliseen menettelyyn, joka alkaa sen jälkeen, kun jompikumpi osapuoli on nostanut kanteen, sen jälkeen, kun hallinnollisessa päätoimipaikassa on yritetty sovittelua ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen välisten sopimusten perusteella perustetuissa sovitteluelimissä.

Hallinnollisissa riita-asioissa sovittelumenettely toteutetaan valtion nimeämän sovittelijan läsnä ollessa, ja hänen tehtävänsä rajoittuu vain yhteisymmärryksen edistämiseen. Hän pidättäytyy tekemästä ehdotuksia. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, he voivat vaatia institutionaalista välimiesmenettelyä. Tässä prosessissa osapuolet alistavat ristiriidan omasta tahdostaan oikeushallinnon ulkopuolisen henkilön (valtion nimittämän virkamiesasianajajan, joka ei ole tuomari) ratkaistavaksi. Hän antaa sitovan päätöksen, jota on noudatettava ja jolla on sama vaikutus kuin tuomarin antamalla päätöksellä, johon ei voi hakea muutosta. Jos sovittelu- ja/tai välimiesmenettely päättyy ilman sopimusta, seuraava vaihe suoritetaan sosiaalituomioistuimissa.

Lopuksi riita-asiat voidaan saattaa sosiaalituomioistuinten käsiteltäväksi. Ne on järjestetty niiden oikeudellisen toimivallan mukaan alueellisella tasolla (High Court) ja kansallisella tasolla (kansallinen tuomioistuin ja korkein oikeus).

Alla olevassa taulukossa esitetään tietoja sellaisten kollektiivisten riitojen määrästä, jotka on ratkaistu oikeudellisilla mekanismeilla ja niistä, joita on hoidettu keskusliittojen välisen sovittelu- ja välimiesmenettelyn ja alueellisten tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisumekanismien kautta. Voimme havaita, että talouden elpymisen myötä (2012–2020) oikeudellisten tai muiden mekanismien avulla ratkaistujen konfliktien määrä on vähentynyt erittäin merkittävästi. Viimeisimmät vuodelta 2021 saatavilla olevat luvut osoittavat kuitenkin, että erilaisten ratkaisuriitojenratkaisumekanismien kautta käsiteltävien kysymysten määrä on kasvanut. Tämä suuntaus selittyy työajan lyhentämisjärjestelyjen massiivisella käyttöönotolla, mikä esti yrityksiä irtisanomasta työntekijöitään pandemian ensimmäisten kuuden kuukauden aikana.

Kollektiivisten riidanratkaisumekanismien käyttö 2012–2021

Huomautus: SIMA, Interconfederal Service of Mediation and Arbitration.

Lähde: Työ- ja yhteisötalousministeriön vuositilastot.