Javascript is disabled in your browser. Please, enable it for a better user experience.
Sukupuolten tasa-arvo
Sukupuolten tasa-arvolla tarkoitetaan naisten ja miesten välistä tasa-arvoa heidän oikeuksiensa, kohtelunsa, vastuunsa, mahdollisuuksiensa sekä taloudellisten ja sosiaalisten saavutustensa suhteen. Sukupuolten tasa-arvo saavutetaan, kun miehillä ja naisilla on samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja kun miesten ja naisten erilaisia intressejä, tarpeita ja prioriteetteja arvostetaan yhtäläisesti.
Inequalities have become more apparent in many areas: between men and women; between rich and poor; between young and old; and between rural and urban areas. What are the implications...
Employment levels in the EU27 recovered from the effects of the COVID-19 pandemic in 2020–2021 much faster than they did after the global financial crisis in 2008–2010. This was despite...
In this special episode of Eurofound Talks for International Women's Day 2024, Mary McCaughey speaks with Eurofound researchers Carlos Vacas and Barbara Gerstenberger about the gender pay and employment gaps...
Podcast
Tilanne EU:ssa
Sukupuolten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista, perusoikeus, talouskasvun olennainen osatekijä ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin keskeinen periaate. EU onkin edistynyt sukupuolten tasa-arvon alalla viime vuosikymmeninä. Vaikka 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut edistystä, sukupuolten välistä epätasa-arvoa on edelleen työmarkkinoilla, työllisyydessä, elämänlaadussa ja työssä. Sukupuolten tasa-arvo on edelleen tärkeä poliittinen painopiste osana Euroopan komission työohjelmaa. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusi Euroopan tasa-arvostrategia ja parantaa EU:n tasa-arvoindeksin pistemäärää, joka oli 68,0 vuonna 2021.
Komissio käynnisti 5. maaliskuuta 2020 uuden sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025. Strategian pääaiheet ovat seuraavat: naisiin kohdistuva väkivalta, palkkauksen läpinäkyvyys ja sukupuolten palkkaero, sukupuolten tasapuolinen edustus yritysten hallituksissa sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino. Sitä ohjaa myös visio Euroopasta, jossa naiset ja miehet voivat vapaasti kulkea valitsemaansa elämäntietä, jossa heillä on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ja olla onnellisia ja jossa he voivat osallistua tasavertaisesti eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja johtaa sitä. Yhtenä strategian ensimmäisistä toteutusmuodoista komissio esitti 4. maaliskuuta 2021 ehdotuksen sitovista palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevista toimenpiteistä.
Euroopan parlamentti järjesti 25.–28. lokakuuta 2021 toisen sukupuolten tasa-arvon eurooppalaisen teemaviikon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) aloitteesta. Parlamentin valiokunnat järjestivät keskusteluja useista sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä. Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkaisi viikon aikana myös vuoden 2021 tasa-arvoindeksinsä tulokset keskittyen erityisesti terveyteen ja siihen, miten sukupuoli vaikuttaa naisten ja miesten terveyteen sekä terveyspalvelujen saatavuuteen.
Covid-19-pandemialla on valtavia vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun, työmarkkinoihin ja talouteen. Sillä on myös monitahoinen vaikutus sukupuolten tasa-arvoon työssä ja kotona. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on keskeinen osa EU:n toimia kriisiin reagoimisessa sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian mukaisesti.
Eurofoundin työ sukupuolten tasa-arvon alalla liittyy komission vuosien 2019–2024 painopisteeseen, ihmisten hyväksi toimivaan talouteen. Eurofound on viime aikoina osallistunut työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevaan EU:n aloitteeseen.
Eurofoundin eläminen, työskentely ja covid-19 -verkkokyselyn tulosten perusteella naiset kärsivät yhä suhteettomasti kriisin vaikutuksista ja ovat edelleen vähemmän optimistisia tulevaisuuttaan kohtaan kuin miehet.
Covid-19-pandemia on vaikuttanut myös naisten työ- ja yksityiselämän tasapainoon miehiä enemmän. Työajan väheneminen on vaikuttanut naisiin enemmän, ja nuoret naiset ovat menettäneet työnsä miehiä todennäköisemmin. Erityisesti hoivavastuiden taakka lisääntyi naisilla pandemian aikana. Tämän vahingon korjaaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa, etteivät naiset joudu maksamaan pandemiasta kohtuuttomasti.
Työllisyys
Kaksi kolmasosaa uusien työpaikkojen nettolisäyksestä kahden viime vuosikymmenen aikana on mennyt naisille, ja kasvu on ollut voimakkainta 30–49-vuotiaiden sekä ikääntyneempien, yli 50-vuotiaiden naisten keskuudessa.
Sukupuolten työllisyyserot kaventuvat edelleen. Noin 46 prosenttia EU:n työntekijöistä on naisia, kun vastaava luku yhtä sukupolvea aiemmin oli 40 prosenttia. Sukupuolten välisen työllisyyseron supistuminen on kuitenkin pysähtynyt viime vuosina ja oli 11,3 prosenttiyksikköä vuonna 2020, mikä maksaa EU:lle vuosittain 320 miljardia euroa. Covid-19-toimenpiteet ovat vaikuttaneet suhteettomasti matalapalkkaisiin naisvaltaisiin palvelualoihin ja ajaneet siten enemmän naisia pois työmarkkinoilta.
Naiset ovat edelleen huomattavasti yliedustettuina matalapalkkaisissa töissä, mutta naisten työllisyys on kasvanut miesten työllisyyttä nopeammin korkeimmin palkatuissa työpaikoissa, joilla tarkoitetaan keskipalkaltaan korkeinta 20 prosentin osuutta.
Palkat
Naiset ovat yliedustettuina matalapalkkaisten ja vähimmäispalkkaa saavien keskuudessa lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.
Sukupuolten palkkaero on suurin hyvin palkatuissa töissä. Tämä on yleinen suuntaus kaikissa jäsenvaltioissa siitä huolimatta, että nuorten naisten koulutustaso ylittää yhä selvemmin nuorten miesten koulutustason.
Muuttuvat palkkausmuodot, kuten yrityksen osakkeet ja yrityksen tulokseen perustuvat maksut, ovat yleistymässä. Nämä palkkakomponentit kasvavat nopeammin miesten kuin naisten keskuudessa, mikä saattaa kasvattaa sukupuolten palkkaeroa (14,1 prosenttia vuonna 2019).
Yksinkertaisemmat sukupuolten palkkaraportoinnin versiot eivät aiheuta merkittäviä esteitä yrityksille. Raportointi- ja tarkastusvaatimuksista tulee kuitenkin mielekkäämpiä, kun niihin sisältyy monimutkaisempia ja perusteellisempia tietoja ja analyyseja. Näitä ovat peruspalkan lisäksi erilaiset palkan osatekijät sekä lisätiedot, kuten työkokemuksen kesto ja työntekijöiden vakinaisuus.
Jotta raporteista tai tarkastuksia ei tehtäisi byrokraattista kirjanpitoa, yhteinen kokoaminen sekä johdon ja työntekijöiden edustajien välinen keskustelu ja jatkotoimista sopiminen ovat onnistumisen edellytys. Työntekijöiden edustajien osallistamisessa prosessiin on kuitenkin vielä parantamisen varaa.
Työolot
Sukupuolten epätasa-arvo työmarkkinoilla, työllisyydessä ja työelämässä ulottuu paljon laajemmalle kuin työmarkkinoiden segmentoitumiseen ja sukupuolten palkkaeroihin; myös naisten ja miesten työoloissa ja heidän kokemassaan työn laadussa on epätasa-arvoa eri maissa, eri aloilla ja eri ammateissa.
Miehet kertovat työn suuremmista määrällisistä vaatimuksista, kun taas naiset ilmoittavat paljon todennäköisemmin heihin kohdistuvista emotionaalisista vaatimuksista, kuten aggressiivisten asiakkaiden, potilaiden tai oppilaiden käsittelystä tai emotionaalisesti häiritsevistä tilanteista.
Naiset ovat aliedustettuina johtoasemissa lähes kaikilla talouden aloilla. Hallinto on sukupuolijakaumaltaan tasapainoisin julkisella sektorilla, joskin miehet ovat sielläkin hallitsevassa asemassa.
Elämänlaatu
Naisten ja miesten subjektiivinen hyvinvointi on samankaltaista kaikkialla Euroopassa. Muiden tekijöiden (kuin tulojen) osalta naisten tyytyväisyys on kuitenkin miehiä korkeammalla tasolla, ja alempien keskitulojen oletetaan vähentävän naisten keskimääräistä hyvinvointia.
Useimmissa ydinperheissä on kaksi tulonsaajaa, ja niissä palkaton työ jakautuu kaikkein epätasaisimmin: naiset tekevät suurimman osan kotitöistä, ja monilla heistä on työn ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä ongelmia.
Naiset tarjoavat joka päivä kaksi kertaa todennäköisemmin pitkäaikaishoitoa kuin miehet. Ero on suurin 50–64 vuoden iässä.
Sukupuolten välisen työllisyyseron kaventaminen on selkeän taloudellisen tavoitteen lisäksi myös yhteiskunnallisesti välttämätöntä, koska se vaikuttaa naisten elämään, myös heidän taloudelliseen turvallisuuteensa ja elämänlaatuunsa.
Infographic: Gender equality in the EU
Two out of three net new jobs in the EU over the last two decades have been taken up by women. While the gender employment gap has narrowed in recent decades, women continue to participate less than men in the labour market.
The gender pay gap means that women, on average, earn 14.1% less per hour than men. The pay gap has reduced in around two-thirds of Member States.
The COVID-19 pandemic risks rolling back years of progress on gender equality. Eurofound’s e-survey Living, working and COVID-19 offers an insight into the impact of the pandemic on the lives of EU citizens. Conducted in five rounds during 2020, 2021 and 2022, it allows for comparison of the challenges that arose during the different stages of living through the pandemic. Findings show that COVID-19 has impacted gender equality at home. The pandemic has significantly increased the number of teleworkers in Europe, and women were more likely to work from home during the pandemic than men. Furthermore, the closure of schools and childcare facilities during confinement disproportionately impacted women, who generally assumed greater domestic and care responsibilities.
The findings also reveal a general deterioration of work–life balance among workers in the EU with more women and men reporting work–life conflicts, but women who have to telework and care for small children appear to be struggling most. The percentage of women reporting difficulties was higher in April 2020 than in previous Eurofound surveys. Women are also reporting greater financial strain than men during the pandemic. The COVID-19 survey questionnaire drew on questions used in Eurofound’s pan-European surveys, the European Quality of Life Survey (EQLS) and the European Working Conditions Survey (EWCS).
Eurofound's EU PolicyWatch database collates and maps the national-level policy responses across Europe to the COVID-19 crisis, the war in Ukraine and rising inflation. Some of these measures have a gender dimension.
Eurofound research explores the characteristics and consequences of gender gaps in labour market participation, as well as policies and measures aimed at fostering female labour market participation. Women’s employment and participation rates are still lower than those of men in almost all EU Member States. Eurofound has estimated the cost of this gender employment gap in the EU at more than €320 billion in 2018. Although the cost of the gap is falling, the economic loss is still significantly high. Research also looks at upward convergence in the gender employment gap, assessing which are the best and worst-performing Member States in this regard.
The European Jobs Monitor (EJM) tracks structural change in European labour markets in terms of occupation and sector, giving a qualitative assessment of these shifts using various proxies of job quality. This monitoring includes analysis of patterns of employment change by gender and by job-wage quintile, as well as labour market segregation.
Wages and gender
Eurofound research covers a range of topics linking wages and gender, such as variable pay, performance-related pay, low pay and the gender pay gap. Survey research looks at earnings as one of seven indicators of job quality for men and women at work. On minimum wages, an annual review monitors the level of minimum wages across Europe, also measuring coverage rates of workers by gender in 2019 and the link with the gender pay gap. Furthermore, the EJM analyses the extent to which different jobs, occupations and sectors contribute to the gender pay gap. This will be useful for the interpretation of the Commission’s social scoreboard’s indicator on the gender pay gap and for the implementation of the gender-equality principle of the European Pillar of Social Rights.
Eurofound reviewed the first experiences of countries with gender pay transparency measures in 2018. At the Commission’s request, Eurofound has initiated an ad hoc study on measures to promote gender pay transparency in companies, looking at how much they cost and whether companies can see any opportunities. This will feed into the Commission’s impact assessment.
Eurofound’s European Working Conditions Survey (EWCS) covers a range of aspects of working conditions from a gender perspective. In recent questionnaires, gender mainstreaming has been an important topic. The survey monitors occupational, sectoral, time and pay gaps, as well as working time patterns, work–life balance, violence and harassment at work, and health and well-being, including what all this means for sustainable work. The European Working Conditions Telephone Survey (EWCTS) 2021 analysed the multiple dimensions of job quality, comparing the situation in the Member States also by gender.
EWCS analysis will help to inform policies aimed at closing gender gaps in the area of job and employment quality. The knowledge provided is relevant for the principle of gender equality and initiatives to improve work–life balance, as well as those included in the context of the European Pillar of Social Rights and implementation of the European Gender Equality Strategy.
Research also looks at the experience of women in management roles and how their underrepresentation in management can be addressed. It analyses the job quality of both male and female managers, and the impact a management job has on personal life.
Other research analyses the level of female entrepreneurship in Europe and the market gap when it comes to investing in women-led enterprises. It examines the financial hurdles facing female entrepreneurs and the use of private or public funds to invest in this group. In addition, it investigates the prevalence of public finance tools and public support schemes that effectively remove barriers and enable women to become competent entrepreneurs.
The higher participation of women in the labour market has prompted changes in the way European social partner organisations tackle gender issues. Research has also assessed the role of the EU social partners in advancing gender equality, exploring actions taken within the different national frameworks of industrial relations and against the ranking of Member States on EIGE’s Gender Equality Index.
Moreover, Eurofound has worked on a joint project with the International Labour Organization (ILO) to look at working conditions in a global perspective. It expands on gender gaps across the world (1.2 billion workers) and provides evidence on the gendered differences in job quality and on higher risk of women to be exposed to sexual violence; the latter is also identified in EWCS 2015.
Quality of life and gender
The European Quality of Life Survey (EQLS) also covers the gender dimension, in relation to issues such as employment, income, risk of poverty, household composition and well-being, education, family and care responsibilities, health and work–life balance.
Both the EWCS and EQLS data contribute to the policy debate on reconciliation issues and work–life balance for men and women. The EQLS looks at the difference between men and women in their levels of life satisfaction or happiness. The gendered division of unpaid work, in relation to for example childcare or caring for elderly relatives, is also covered in the EQLS.
Research on patterns of social mobility for men and women across the EU looks at barriers to equal opportunities and policies to promote it. It highlights the increasingly important gendered patterns of social mobility in different countries.
Eurofound collaboration with EIGE
Eurofound cooperates with the European Institute for Gender Equality (EIGE) on gender-related topics. Eurofound is a key data provider for EIGE’s Gender Equality Index and is involved in the working group for this indicator. Following on for a number of collaborations in 2022, other areas for cooperation between the two Agencies in 2023 include research related to the impact of the transition to a carbon neutral economy, as well as that on care, the working life of essential workers, the impact of the war against Ukraine from a gender perspective and in relation to integration of refugees, the socioeconomic impact of COVID-19 on women and gender equality, and platform work.
Gender equality is a core value of the EU, a fundamental right, a critical component of economic growth and a key principle of the European Pillar of Social Rights. In this light, the EU has been making progress in the gender equality field over the past decades, albeit at a slow pace. The Gender Equality Index score for the EU in 2023 is 70.2 points out of 100, surpassing 70 points for the first time. This is an improvement of 1.6 points since the 2022 edition and the highest year-on-year increase since 2013. Two decades into the 21st century, gender inequalities persist in many areas, including in employment, working conditions and quality of life. As part of the European Commission’s work programme, gender equality remains an important policy priority, with the goal being to roll out the European Gender Equality Strategy.
On 5 March 2020, the Commission launched a new Gender Equality Strategy 2020–2025. The Strategy’s main topics are: violence against women; pay transparency and the gender pay gap; gender balance on company boards; and work–life balance. It is also guided by the vision of ‘a Europe where women and men are free to pursue their chosen path in life, where they have equal opportunities to thrive, and where they can equally participate in and lead our European society’. As one of the first deliverables of the Strategy, the Commission presented a proposal for a pay transparency directive on 4 March 2021, which was backed by the European Parliament on 5 April 2022. The Parliament, EU Council and Commission reached a provisional agreement on the directive on 30 November 2022. The Council adopted the directive on 24 April 2023.
In October 2023, the European Parliament holds its fourth European Gender Equality Week, at the initiative of the Women’s Rights and Gender Equality Committee (FEMM). During the week, the European Institute for Gender Equality (EIGE) also publishes the findings of its Gender Equality Index 2023.
The COVID-19 pandemic has had vast implications on health, well-being, quality of life, the labour market and the economy. It has also had a multifaceted impact on gender equality at work and at home. Promoting gender equality is at the heart of the EU policy response to the crisis, in line with the Gender Equality Strategy.
Eurofound’s work on gender equality links in with the Commission’s 2019–2024 priorities on an economy that works for people and a new push for European democracy. Eurofound has contributed in the recent past to the EU initiative on work–life balance and on the pay transparency initiative.
The rise of the platform economy during the last decade is one of the main disrupting forces for European labour markets. While standard employment remains the norm, platforms are expanding...
Covid-19-pandemia on lisännyt eriarvoisuutta Euroopassa monissa yhteiskunnan eri yhteyksissä, mukaan lukien naisten ja miesten välillä useilla keskeisillä aloilla. Tässä kertomuksessa tarkastellaan ennen covid-19-kriisiä vallinnutta sukupuolten eriarvoisuutta ja kuvataan pandemian vaikutuksia...
Yksi merkittävimmistä kehityssuuntauksista viimeisen puolen vuosisadan aikana on ollut naisten työmarkkinoille osallistumisen valtava kasvu. Kahteen kolmesta kahden viime vuosikymmenen aikana luodusta uudesta nettotyöpaikasta on palkattu nainen. Samaan aikaan ikääntyvien työntekijöiden...
Despite the increasing participation of women in the labour market and a higher share of women than men being hired into well-paid jobs in recent years, a gender pay gap...
Over the last decade, the EU has made slow progress towards gender equality. As achievements in gender equality vary considerably by Member State, it is important to understand the evolution...
Closing gender gaps in the labour market by achieving the equal participation of women is among the key objectives of the new Gender Equality Strategy 2020–2025. Despite significant progress in...
Covid-19 -pandemia uhkaa hidastaa vuosilla sukupuolten tasa-arvon alalla saavutettua edistystä. Eurofoundin sähköinen kyselytutkimus eläminen, työskentely ja covid-19 tarjoaa tietoa pandemian vaikutuksista EU:n kansalaisten elämään. Se toteutetaan useilla kierroksilla vuosina 2020 ja 2021, ja sen avulla voidaan vertailla haasteita, joita syntyi eri elämänvaiheissa pandemian aikana. Tulokset osoittavat, että covid-19-pandemia vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon kotona. Pandemia on lisännyt merkittävästi etätyöntekijöiden määrää Euroopassa, erityisesti naisten keskuudessa. Lisäksi koulujen ja lastenhoitopalvelujen sulkeminen sulkutoimien aikana vaikutti suhteettomasti naisiin, joilla oli yleensä enemmän kodinhoito- ja hoitovelvollisuuksia.
Tulokset osoittavat myös, että EU:n alueen työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapaino on yleisesti heikentynyt, sillä yhä useammat naiset ja miehet raportoivat työ- ja yksityiselämän välisistä ristiriidoista, mutta naisilla, jotka joutuvat tekemään etätyötä ja huolehtimaan pienistä lapsista, näyttää olleen vaikeinta. Naiset ovat myös kertoneet pandemian aikana suuremmista taloudellisista rasitteista kuin miehet. Sähköinen covid-19-kyselylomake perustui kysymyksiin, joita käytetään Eurofoundin yleiseurooppalaisissa tutkimuksissa, EQLS- ja EWCS-kyselyissä.
Eurofound otti toukokuussa 2020 käyttöön covid-19-EU PolicyWatch -tietokannan, jolla kootaan yhteen ja kartoitetaan eri puolilla Eurooppaa pandemian aikana käyttöön otettuja kansallisen tason poliittisia toimia. Joillakin näistä toimenpiteistä on sukupuoliulottuvuus.
Eurofoundin tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolierojen ominaispiirteitä ja seurauksia työmarkkinoille osallistumisessa sekä politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään naisten osallistumista työmarkkinoille. Naisten työllisyys- ja osallistumisaste on edelleen miesten vastaavia matalampi lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Eurofound on arvioinut sukupuolten välisen työllisyyseron vuosikustannuksiksi yli 320 miljardia euroa vuonna 2018. Vaikka eron kustannukset pienenevät, taloudelliset tappiot ovat edelleen huomattavat. Tutkimuksissa tarkastellaan myös sukupuolten välisen työllisyyseron ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä ja arvioidaan, mitkä jäsenvaltiot suoriutuvat tässä suhteessa parhaiten ja heikoimmin.
Euroopan työpaikkojen seurantavälineellä (European Jobs Monitor, EJM) seurataan Euroopan työmarkkinoiden ammatillista ja alakohtaista rakennemuutosta ja arvioidaan näitä muutoksia laadullisesti käyttäen erilaisia työn laatua kuvaavia indikaattoreita. Seurantaan sisältyy työllisyyden muutosmallien analysointi sukupuolen ja palkkaviidenneksen mukaan sekä työmarkkinoiden eriytyminen.
Palkat ja sukupuoli
Eurofoundin tutkimus kattaa useita aiheita, jotka koskevat palkkojen ja sukupuolen välistä yhteyttä. Näitä ovat esimerkiksi muuttuvat palkat, tulosperusteiset palkat, pienet palkat ja sukupuolten palkkaero. Kyselytutkimuksessa tarkastellaan ansioita yhtenä seitsemästä miesten ja naisten työn laatua kuvaavasta indikaattorista. Vähimmäispalkkojen osalta vuotuisessa arvioinnissa seurataan vähimmäispalkkojen tasoa kaikkialla Euroopassa ja mitataan myös sen piirissä olevien työntekijöiden osuutta sukupuolittain vuonna 2019 sekä yhteyttä sukupuolten palkkaeroon. Lisäksi EJM analysoi, missä määrin eri työt, ammatit ja alat vaikuttavat sukupuolten palkkaeroon. Tästä on hyötyä komission sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun sukupuolten palkkaeroa koskevan indikaattorin tulkinnassa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sukupuolten tasa-arvon periaatteen täytäntöönpanossa.
Eurofound tarkasteli sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia toimenpiteitä toteuttaneiden maiden ensimmäisiä kokemuksia vuonna 2018. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö on komission pyynnöstä käynnistänyt tutkimuksen toimenpiteistä, joilla edistetään sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyttä yrityksissä. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka paljon toimenpiteet maksavat ja voivatko yritykset nähdä niissä mahdollisuuksia. Tämä otetaan huomioon komission vaikutustenarvioinnissa.
Eurofoundin Euroopan työolotutkimus (EWCS) kattaa useita työoloihin liittyviä näkökohtia sukupuolinäkökulmasta. Viimeaikaisissa kyselyissä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on ollut tärkeä aihe. Tutkimuksessa seurataan ammatti- ja alakohtaisia eroja, työaika- ja palkkaeroja sekä työaikamalleja, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, väkivaltaa ja häirintää työssä sekä terveyttä ja hyvinvointia, mukaan luettuna se, mitä kaikki tämä merkitsee kestävälle työlle.
Euroopan työolotutkimuksen analyysi tuottaa tietoa sellaisten politiikkojen tueksi, joilla pyritään kuromaan umpeen työn ja työpaikkojen laatua koskevia sukupuolten välisiä eroja. Toimitettavat tiedot ovat merkityksellisiä sukupuolten tasa-arvon periaatteen ja työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamiseen tähtäävien aloitteiden sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin puitteissa toteutettavien aloitteiden kannalta.
Tutkimuksessa tarkastellaan myös naisten kokemusta johtotehtävistä ja sitä, miten heidän aliedustukseensa johtotehtävissä voidaan puuttua. Siinä analysoidaan sekä mies- että naisjohtajien työn laatua ja johtotehtävän vaikutusta yksityiselämään.
Muissa tutkimuksissa analysoidaan naisyrittäjyyden tasoa Euroopassa ja markkinavajetta naisjohtoisiin yrityksiin investoimisessa. Niissä tarkastellaan naisyrittäjien taloudellisia esteitä ja yksityisten tai julkisten varojen käyttöä tähän yrittäjäryhmään tehtäviin investointeihin. Lisäksi niissä tutkitaan, miten yleisiä ovat sellaiset julkiset rahoitusvälineet ja julkiset tukijärjestelmät, jotka poistavat tehokkaasti esteitä ja antavat naisille mahdollisuuden ryhtyä päteviksi yrittäjiksi.
Naisten kasvava osuus työvoimasta on muuttanut tapaa, jolla Euroopan työmarkkinaosapuolet käsittelevät sukupuolikysymyksiä. Tutkimuksessa on myös arvioitu EU:n työmarkkinaosapuolten roolia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä, tarkasteltu työmarkkinasuhteiden eri kansallisten kehysten puitteissa toteutettuja toimia ja verrattu niitä jäsenvaltioiden sijoitukseen EIGEn tasa-arvoindeksissä.
Lisäksi Eurofound on työskennellyt Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa yhteishankkeessa, jossa tarkastellaan työoloja maailmanlaajuisesti. Siinä tutkitaan laajemmin sukupuolten välisiä eroja maailmassa (1,2 miljardia työntekijää) ja osoitetaan sukupuolisidonnaisia eroja työn laadussa sekä naisten suurempi riski joutua seksuaalisen väkivallan kohteiksi; viimeksi mainittu tunnistetaan myös EWCS 2015 -julkaisussa.
Elämänlaatu ja sukupuoli
Euroopan elämänlaatututkimuksessa (EQLS) otetaan huomioon myös sukupuoliulottuvuus muun muassa työllisyyden, tulojen, köyhyysriskin, kotitalouksien kokoonpanon ja hyvinvoinnin, koulutuksen, perheen ja hoitovelvoitteiden, terveyden sekä työ- ja yksityiselämän tasapainon osalta.
Sekä EWCS- että EQLS-tiedot tukevat periaatekeskustelua yhteensovittamiseen liittyvistä kysymyksistä sekä miesten ja naisten työ- ja yksityiselämän tasapainosta. EQLS-tutkimuksessa tarkastellaan miesten ja naisten välistä eroa tyytyväisyydessä tai onnellisuudessa. EQLS-tutkimuksessa käsitellään myös palkattoman työn sukupuolijakaumaa esimerkiksi lastenhoidon tai iäkkäiden sukulaisten hoidon osalta.
Miesten ja naisten sosiaalisen liikkuvuuden malleja koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan yhtäläisten mahdollisuuksien esteitä ja niiden edistämiseen tähtääviä politiikkoja. Siinä korostetaan sosiaalisen liikkuvuuden yhä tärkeämpiä sukupuolisidonnaisia malleja eri maissa.
Eurofoundin yhteistyö Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa
Eurofound tekee yhteistyötä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa sukupuolikysymyksissä. Eurofound on EIGEn tasa-arvoindeksin keskeinen tiedontuottaja ja osallistuu tätä indikaattoria käsittelevään työryhmään. Virastot tekivät yhteistyötä ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä koskevassa yhteisessä hankkeessa sukupuolten tasa-arvoindeksin eri ulottuvuuksien osalta. Muita yhteistyöaloja ovat covid-19:n sosioekonominen vaikutus naisiin ja sukupuolten tasa-arvoon, EJM:n temaattinen analyysi sukupuolesta ja iästä sekä alustatyötä koskeva tutkimus.
Carlos Vacas Soriano is a research manager in the Employment unit at Eurofound. He works on topics related to wage and income inequalities, minimum wages, low pay, job quality...
Martina Bisello is a research manager in the Employment unit at Eurofound. Her research interests include gender gaps in the labour market, occupational change and the impact of...
Sanna Nivakoski is a research officer in the Social Policies unit at Eurofound. Before joining Eurofound in 2021, she worked as a post-doctoral researcher at University College...
This report gives an overview of working conditions, job quality, workers’ health and job sustainability in the social work sector (NACE 88). It is based mostly on the fifth European Working Conditions Survey (EWCS), which gathers data on working conditions and the quality of work across 34 European
This report gives an overview of working conditions, job quality, workers’ health and job sustainability in the metal industry (NACE 25 to 30). The sector includes the manufacture of fabricated metal products, computers, electronic and optical products, electrical equipment, automotive production
This report gives an overview of working conditions, job quality, workers’ health and job sustainability in the agriculture sector (NACE 1). It is based mostly on the fifth European Working Conditions Survey (EWCS), which gathers data on working conditions and the quality of work across 34 European
This report gives an overview of working conditions, job quality, workers’ health and job sustainability in the furniture sector (NACE 31). It is based mostly on the fifth European Working Conditions Survey (EWCS), which gathers data on working conditions and the quality of work across 34 European
This report gives an overview of working conditions, job quality, workers’ health and job sustainability in the human health sector (NACE 86).1 It is based mostly on the fifth European Working Conditions Survey (EWCS), which gathers data on working conditions and the quality of work across 34
This report and the accompanying 33 sectoral information sheets aim to capture the diversity prevalent across sectors in Europe in terms of working conditions and job quality. The information sheets indicate how workers in each sector compare to the European average for all workers, as well as
This report gives an overview of working conditions, job quality, workers’ health and job sustainability in the wholesale sector (NACE 46).1 It is based mostly on the fifth European Working Conditions Survey (EWCS), which gathers data on working conditions and the quality of work across 34 European
This report gives an overview of working conditions, job quality, workers’ health and job sustainability for employees and the self-employed in the agro-food sector (NACE codes 10 and 11). It compares the situation in the sector with that in the EU28 as a whole. It is based mostly on the fifth
This report explores how Europeans perceive the quality of their societies, and of their public services. It looks at such aspects of society as trust in institutions and other people, perceived tensions between social groups, attitudes towards migrants and the effects of the economic crisis on
During the last few decades, public administration workers have been subject to a number of structural, modernising reforms, in a framework often designated as ‘new public management’. The current economic and financial crisis has also meant that the steep rise in public debt has prompted many
In this special episode of Eurofound Talks for International Women's Day 2024, Mary McCaughey speaks with Eurofound researchers Carlos Vacas and Barbara Gerstenberger about the gender pay and employment gaps in Europe.
In this episode of Eurofound Talks, recorded for International Women's Day 2023, Mary McCaughey speaks with Eurofound Working Life researchers Jorge Cabrita and Viginta Ivaškaitė-Tamošiūnė about how, when paid and unpaid work are combined, women do eight full-time weeks more work than men per year
The COVID-19 pandemic prompted a surge in telework, with dramatic increases in the number of employees working from home (teleworking) in many European countries. What for many employees started out as a mandatory move seems to have transformed into a preference among the majority for part-time or
Living, working and COVID-19: Impact on gender equality 11 March 2021, European Economic and Social Committee (EESC) virtual meeting Presentation by Maria Jepsen, Acting Executive Director, Eurofound
The gender pay gap in gross hourly earnings in the EU was 14.8% in 2018. To help combat discriminatory pay practices by employers, the European Commission recommended in 2014 the introduction of pay transparency measures in all Member States. But more than half still have not implemented any such
A modern agenda for work–life balance 16 October 2018, Brussels, Belgium Presentation by Mathijn Wilkens, Research Officer, Christine Aumayr-Pintar, Research Manager, Anna Ludwinek, Research Manager, Eurofound
Concern about the rise in the number of foreign workers and a widening gender pay gap are the main topics of interest in this article. This country update reports on the latest developments in working life in Malta in the second quarter of 2018.
A historic agreement on industrial action regulations and a narrowing gender pay gap are the main topics of interest in this article. This country update reports on the latest developments in working life in Sweden in the second quarter of 2018.
The ending of Estonia’s longest ever strike, the re-establishment of tripartite social dialogue, and changes in legislation to tackle the gender pay gap are the topics of interest in this article. This country update reports on the latest developments in working life in Estonia in the second quarter
Studies in 2010 and 2012 of measures brought in by Finland to ensure pay transparency have shown that employers were initially reluctant to close the gender pay gap. The results highlighted the need for improvement in the implementation of pay auditing measures, which led to amendments in the law.
Inequalities have become more apparent in many areas: between men and women; between rich and poor; between young and old; and between rural and urban areas. What are the implications of these inequalities across the EU?
The jury is still out on the question whether men and women are from distinct planets. When it comes to the world of work, however, they are worlds apart.
Europe Day is a celebration of unity, solidarity and harmony. While we may not have had much to celebrate this past year, one thing we can be proud of is how Europe has come together in the face of large-scale challenges and threats, showing that solidarity is the key to resilience and resolve.
The European Commission declared 2023 as the European Year of Skills, stating ‘Helping people get the right skills for quality jobs and helping companies, in particular small and medium enterprises, address skills shortages in the EU is what this year is all about.’
'Women belong in all the places where decisions are made', to borrow from the late Ruth Bader Ginsburg. These decisions are made everywhere and at every level: in the home and at the workplace; in the boardroom and on the shop floor. Which is why it is of such serious concern to see the ongoing deep
The dawn of 2022 brought muted optimism to a Europe beginning to emerge from the COVID-19 pandemic, and the progress of vaccination programmes worldwide brought hope. Government and EU support during the pandemic had kept unemployment at bay, averting the widescale collapse of businesses. In step wi
While the number of employees earning the minimum wage has increased across Europe over the last decade, spurred by significant minimum wage hikes, a clear gender divide emerges, with minimum wage earners more likely to be women. Minimum wage earners are also more likely to live in materially
With its proposed directive on gender pay transparency, the European Commission has significantly bolstered the set of tools for delivering its objectives compared to those presented in its 2014 Recommendation. The proposed portfolio of measures addresses many shortcomings of the instruments that
On 9 May, the Conference on the Future of Europe will get underway. Floated well before the COVID-19 outbreak, its timing in the wake of the seismic shifts precipitated by the pandemic, and its implementation alongside the European Pillar of Social Rights Action Plan, means that the outcomes could
