Hyppää pääsisältöön
Abstract

Tämä kertomus antaa kuvan covid-19-kriisin vaikutuksista ikääntyneiden kansalaisten elämänlaatuun sekä ikääntyneiden hyvinvointiin, talouteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Siinä käsitellään hoitopalveluiden käyttöön kohdistuvia vaikutuksia ja ikääntyneiden riippuvuutta muista tuen muodoista. Kertomuksessa esitellään politiikkatoimia, joita on otettu käyttöön EU:n jäsenvaltioissa ikääntyneiden tukemisessa kaikkien edellä mainittujen ulottuvuuksien osalta. Niihin lukeutuu itsenäistä asumista tukevia toimia sekä ikääntyneiden työmarkkinoille integroimista tukevia ja työttömäksi jäämistä ehkäiseviä toimenpiteitä. Näillä kaikilla osa-alueilla on merkitystä ikääntyneiden elämänlaatuun.

Key findings

Covid-19-pandemian aikana sosiaaliset kontaktit vähenivät kaikissa ikäryhmissä. Erityisen huolestuttavia suuntauksia esiintyi ikääntyneiden keskuudessa yli 80-vuotiailla, joista 18 prosenttia ilmoitti kesällä 2020 kokevansa itsensä yksinäisemmäksi kuin ennen pandemiaa ja kolmasosa ei ollut poistunut kotoaan pandemian alkamisen jälkeen.

Mielenterveys heikkeni kaikissa ikäryhmissä pandemian aikana, mutta eniten suuntaus vaikutti nuoriin ja yli 80-vuotiaisiin. Vuoden 2020 kesällä 23 prosenttia yli 80-vuotiaista tunsi olonsa surulliseksi useammin kuin ennen pandemiaa. Vaikka mielenterveyspalvelujen saatavuus on monille tärkeää, on myös ratkaisevan tärkeää puuttua mielenterveysongelmien syihin, kuten sosiaaliseen eristyneisyyteen ja taloudellisiin vaikeuksiin.

Sekä tulojen pieneneminen että kasvu olivat harvinaisempia ikääntyneiden keskuudessa, sillä eläkkeet osoittautuivat vakaaksi tulonlähteeksi. Pandemiaan liittyvät menot, kuten yksityisten liikenne- ja hoitopalvelujen kustannukset, aiheuttivat kuitenkin taloudellisia vaikeuksia erityisesti pienituloisille ryhmille. Sellaisten hoitopalvelujen käyttöönotto, jotka eivät ole yhtä riippuvaisia asiakkaan tuloista, voi auttaa parantamaan pienituloisten tilannetta.

Pandemian aikana liikunnan vähenemisen todennäköisyys kasvoi sitä mukaa, mitä iäkkäämmistä oli kyse. Vuoden 2020 kesällä 41 prosenttia 50–79-vuotiaista lähti ulos kävelemään harvemmin kuin ennen pandemiaa. Jotta voidaan edistää ihmisten terveenä pysymistä, ehkäistä lihavuutta – joka on erityisen yleistä pienituloisten 55–74-vuotiaiden keskuudessa – ja tukea terveyden kannalta myönteisiä tottumuksia, on tärkeää tehdä liikunnasta ja aktiivisten liikennemuotojen käytöstä helppoa kaikissa yhteisöissä. Näin voidaan tukea myös vihreää siirtymää.

Matalan teknologian sähköinen terveydenhuolto (puhelimitse) helpotti terveydenhuollon saatavuutta covid-19-pandemian aikana, mutta monet ikääntyneet pitivät edelleen henkilökohtaisia vastaanottoja parempana. Lähes puolet yli 50-vuotiaista käyttäjistä, jotka käyttivät sähköisiä terveydenhuollon palveluja, ilmoitti, etteivät ne täysin vastanneet heidän tarpeisiinsa. Jotta sähköisen terveydenhuollon tarjontaa voitaisiin tulevaisuudessa parantaa, se on sovitettava paremmin yhteen potilaiden tarpeiden kanssa. Lisäksi on otettava huomioon, että sähköinen terveydenhuolto ei sovellu yhtä hyvin kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin, ja erityisesti vaativampien hoitomuotojen tarjoamisessa on rajoitteita.

The report contains the following list of figures.

  • Figure 1: Changes to health since the start of the pandemic, by age group and gender, summer 2020, EU (%)
  • Figure 2: Feeling sad or depressed more often than before the pandemic, by age group and gender, summer 2020, EU (%)
  • Figure 3: Risk of depression, by age group, EU (%)
  • Figure 4: Going out for walks more or less often than before the pandemic, by age group (50+), summer 2020, EU (%)
  • Figure 5: Social contacts, by age group, summer 2020, EU (%)
  • Figure 6: In-person and remote contacts at least weekly, by age group, summer 2020, EU (%)
  • Figure 7: Loneliness, by age group, EU (%)
  • Figure 8: Changes in working hours, by age group, spring and summer 2020, EU (%)
  • Figure 9: Teleworking, by age group, spring and summer 2020, EU (%)
  • Figure 10: Work–life conflicts among workers, by gender and age group, EU (%)
  • Figure 11: Informal care for more than five hours a week, by gender and age group, EU (%)
  • Figure 12: Volunteering for over five hours a week during the pandemic, by gender and age group, EU (%)
  • Figure 13: Reduction in household income of over 10%, by age group, summer 2020, EU (%)
  • Figure 14: Low levels of savings, by age group, EU (%)
  • Figure 15: Difficulty making ends meet, by age group, EU (%)
  • Figure 16: Expectations: financial situation in three months’ time, by age group, EU (%)
  • Figure 17: Help from people outside the home with obtaining necessities, by age group, summer 2020, EU (%)
  • Figure 18: Medical care use since the start of the pandemic, by age group, spring 2021, EU (%)
  • Figure 19: Importance of reasons for unmet healthcare needs since the start of the pandemic, by age group, summer 2020 and spring 2021, EU
  • Figure 20: Types of unmet healthcare need, by age group, spring 2021, EU (%)
  • Figure 21: Healthcare or health insurance arrears, by age group, EU (%)
  • Figure 22: Extent to which e-healthcare met users’ needs, by age group, 2021, EU (%)
Number of pages
92
Reference nº
EF21053
ISBN
978-92-897-2244-5
Catalogue nº
TJ-03-21-504-EN-N
DOI
10.2806/028438
Permalink

Cite this publication

Disclaimer

When freely submitting your request, you are consenting Eurofound in handling your personal data to reply to you. Your request will be handled in accordance with the provisions of Regulation (EU) 2018/1725 of the European Parliament and of the Council of 23 October 2018 on the protection of natural persons with regard to the processing of personal data by the Union institutions, bodies, offices and agencies and on the free movement of such data. More information, please read the Data Protection Notice.