Työtaistelutoimet
Työtaistelutoimet ovat yksi työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käytettävissä olevista keskeisistä keinoista ratkaista työriitoja ja edistää taloudellisia ja sosiaalisia etujaan. Sillä voi olla monia muotoja, työn täydellisestä vetäytymisestä määräämättömäksi ajaksi rajoitetumpiin kollektiivisen toiminnan muotoihin, joissa työtä ei lopeteta. Lakko-oikeus on nimenomaisesti tunnustettu monien maiden perustuslaeissa ja/tai laeissa. EU:n tasolla lakko-oikeus on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklassa. Myös työmarkkinaosapuolten oikeus työtaistelutoimiin sisältyy Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin. Eurofound tutkii parhaillaan työtaistelutoimien seurantajärjestelmän toteutettavuutta.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Labour disputes across Europe in 2023: Ongoing struggle for higher wages as cost of living rises
The year 2023 was marked by several significant labour disputes across Europe, even in countries with a traditionally ‘quiet’ industrial relations landscape. The main reason for industrial unrest was wages not keeping pace with the increasing cost of living. The most affected sectors were transport, education, health and social care, and manufacturing. Not all these disputes have been solved, with conflicts continuing in a number of countries. This article looks at significant labour disputes and industrial action across the EU27 and Norway in 2023 as mapped by the Network of Eurofound Correspondents.Työelämä COVID-19-pandemian aikana 2021
Tämä julkaisu koostuu yksittäisistä maaraporteista työelämästä vuonna 2021 28 maassa – 27 EU:n jäsenvaltiossa ja Norjassa. Maan raportit tiivistävät todisteita COVID-19-pandemian vaikutuksista työelämään kansallisten tutkimusten ja kyselytulosten pohjalta vuonna 2021. Ne kuvaavat hallitusten ja sosiaalisten kumppaneiden politiikkatoimia pyrkimyksissään lieventää sosioekonomisia vaikutuksia ja sisältävät painopisteen pandemiaan sopeutumiseen ja työhön palaamiseen liittyviin politiikka-alueisiin. Tähän kuuluu erityisesti keskittyminen uusiin työterveys- ja työturvallisuusjärjestelyihin, uusiin työjärjestelyihin, politiikkoihin työvoimapulan ja palkkojen ratkaisemiseksi. Raporteissa tarkastellaan myös pandemian vaikutuksia sosiaaliseen vuoropuheluun, kollektiiviseen neuvotteluun ja työehtotoimiin.
Huomioithan, että EU:ssa ei ole yhtenäistä raporttia työelämästä vuonna 2021.
Collective labour disputes in the EU
In recent years, apart from some intermittent spikes, there has been a general decrease in industrial action across the EU Member States. During the COVID-19 pandemic, this trend has continued, with the most significant labour disputes not surprisingly occurring in the human health and social services sector, the education sector and the transport and logistics sector. This report analyses the data collected in 2018–2019 by Eurofound during the piloting of its Industrial Action Monitor (IAM) database. Using cluster analysis, the research classified industrial action in Europe into five categories: national disputes of interest and rights, sometimes involving different forms of employment; extended disputes about collective pay agreements; localised disputes about employment problems, working time and restructuring, with short work stoppages; localised disputes about workers’ rights and grievances over company policies; and disputes concerning public policies.
In terms of specific issues, problems over pay accounted for over 40% of disputes, employment problems accounted for 20%, other aspects of working conditions accounted for 16% and protests accounted for 13%. Noting the lack of complete data on industrial action in Europe, the analysis points to the need for a systematic collection of empirical evidence in the future to provide a sound basis for comparative analysis.
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
7 February 2022
Collective labour disputes in the EU
In recent years, apart from some intermittent spikes, there has been a general decrease in industrial action across the EU Member States. During the COVID-19 pandemic, this trend has continued, with the most significant labour disputes not surprisingly occurring in the human health and social services sector, the education sector and the transport and logistics sector. This report analyses the data collected in 2018–2019 by Eurofound during the piloting of its Industrial Action Monitor (IAM) database. Using cluster analysis, the research classified industrial action in Europe into five categories: national disputes of interest and rights, sometimes involving different forms of employment; extended disputes about collective pay agreements; localised disputes about employment problems, working time and restructuring, with short work stoppages; localised disputes about workers’ rights and grievances over company policies; and disputes concerning public policies.
In terms of specific issues, problems over pay accounted for over 40% of disputes, employment problems accounted for 20%, other aspects of working conditions accounted for 16% and protests accounted for 13%. Noting the lack of complete data on industrial action in Europe, the analysis points to the need for a systematic collection of empirical evidence in the future to provide a sound basis for comparative analysis.
20 September 2023
Database of wages, working time and collective disputes
8 April 2021
Relative calm on the industrial action front in 2020
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Mária Sedláková
Research officerMária Sedláková on Eurofoundin työelämäyksikön tutkija. Hän vastaa alakohtaisten edustavuustutkimusten yleiskatsausten laatimisesta, työmarkkinasuhteita, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työelämää koskevan kansallisen raportoinnin hallinnasta ja laadunvalvonnasta sekä palkan ulkopuolisia työehtosopimusneuvotteluja koskevan hankkeen kehittämisestä. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli teknisenä tutkijana Kansainvälisen työjärjestön hallinto- ja kolmikantaosastolla Genevessä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun lippulaivaraportin 2022 parissa. Hän työskenteli myös tutkijana Keski-Euroopan työelämän tutkimuslaitoksessa Bratislavassa (2013–2020) keskittyen työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, työehtosopimusneuvotteluihin, työoloihin ja työsosiologiaan. Marialla on valtiotieteen maisterin tutkinto erikoistuen vertailevaan eurooppapolitiikkaan Keski-Euroopan yliopistosta.
Christine Aumayr-Pintar
Senior research managerChristine Aumayr-Pintar on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hän koordinoi Eurofoundin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työmarkkinasuhteita koskevaa tutkimusta ja valvoo Eurofoundin kirjeenvaihtajien verkostoa. Hänen pääasiallinen tutkimusasiantuntemuksensa – jota tarkastellaan vertailevasta EU:n laajuisesta näkökulmasta – keskittyy vähimmäispalkkoihin, kollektiivisesti neuvoteltuihin palkkoihin ja sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyteen. Ennen siirtymistään Eurofoundille vuonna 2009 hän toimi työmarkkina- ja aluetaloustutkijana Joanneum Researchissa Itävallassa. Hän on suorittanut taloustieteen maisterin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon opiskeltuaan taloustiedettä Grazissa, Wienissä ja Jönköpingissä.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
