Vähimmäispalkkoja koskeva pilottihanke (2021–2023)
Euroopan parlamentin pyynnöstä ja Euroopan komission päätöksestä Eurofound toteuttaa vuosina 2021–2023 pilottihanketta, jonka aiheena on vähimmäispalkan rooli yleisen työtakuun käyttöönotossa EU:ssa.
Pilottihankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoja ja tutkimusnäyttöä, joita hyödynnetään riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan komission aloitteen(opens in new tab)This link opens in a new tab. Päätavoitteita tarkastellaan kolmessa erillisessä moduulissa:
Moduuli 1: Vähimmäispalkkojen täytäntöönpano ja noudattaminen – vähimmäispalkka-asetuksen noudattamisen mittaaminen ja tähän mittaamiseen liittyvien metodologisten ja poliittisten kysymysten käsitteleminen
Moduuli 2: Tietokanta matalapalkkaisiin töihin sovellettavista vähimmäispalkoista – tietokannan rakentaminen työehtosopimusten vähimmäispalkoista
Moduuli 3: Työehtosopimusten vähimmäismaksut – itsenäisten ammatinharjoittajien vähimmäismaksujen tarkistaminen työehtosopimuksissa
Kaksi asiantuntijaryhmää perustettiin tukemaan tätä pilottihanketta koko sen keston ajan. Näihin ryhmiin kuuluu EU:n laajuista asiantuntemusta vähimmäispalkkojen (moduuli 1) tai työehtosopimusneuvottelujen/työehtosopimusten (moduulit 2 ja 3) noudattamisen valvonnasta. Ryhmät koostuvat Eurofoundin hallintoneuvoston nimeämistä ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja hallitusten asiantuntijoista, työehtosopimusten kansallisia tietorekistereitä hallinnoivista toimijoista, akateemisista asiantuntijoista sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ja Euroopan komission asiantuntijoista.
Moduuli 1 käsittelee vähimmäispalkkojen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvontaa. Täytäntöönpano on kaiken kaikkiaan merkittävä kysymys ja erityisesti työ- ja sosiaalilainsäädäntöä tarkasteltaessa. Vähimmäispalkkasääntelyn noudattaminen on tärkeää, jotta voidaan taata työntekijöiden oikeudet ja suojelu sekä tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille ja reilu kilpailu.
Pilottihankkeen moduuli 1 koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä työpaketista, jotka toteutetaan vuosina 2021–2023.
Työpaketti 1 – Lähestymistavat noudattamatta jättämisen laajuuden arvioimiseksi: Ensimmäinen työpaketti käynnistyi vuoden 2021 puolivälissä, ja siinä tutkitaan, mitä (jo) tiedetään lakisääteisten ja työehtosopimusten vähimmäispalkkojen noudattamatta jättämisen asteesta EU:n jäsenvaltioissa. Siinä yksilöidään kansalliset lähteet ja menetelmät, joita käytetään vähimmäispalkkasäännösten noudattamatta jättämisen laajuuden arvioimiseksi, ja käsitellään luotettavien arvioiden saamiseen liittyviä haasteita. Kansallisten lähestymistapojen lisäksi siinä käsitellään metodologista keskustelua ongelmista, joiden avulla voidaan kvantifioida noudattamatta jättämiset ja tutkia EU:n laajuisten (yhdenmukaistettujen) tietolähteiden käyttökelpoisuutta vähimmäispalkkasäännösten noudattamatta jättämisen laajuuden arvioimiseksi. Edellyttäen, että toteutettavuudesta ja varoituksista muuta johdu, tehdään arviot noudattamatta jättämisen laajuudesta.
Työpaketti 2 – Täytäntöönpanoelinten, -politiikkojen ja -käytäntöjen kartoittaminen: Toinen työpaketti käynnistyi vuoden 2021 lopussa, ja siinä tarkastellaan välineitä, instituutioita ja säännöksiä, joita jäsenvaltiot tällä hetkellä käyttävät vähimmäispalkkasäännösten noudattamisen seurantaan, täytäntöönpanoon ja edistämiseen. Siinä tarkastellaan tärkeimpiä valvontalaitoksia, niiden valmiuksia ja resursseja, työmarkkinaosapuolten roolia sääntöjen noudattamisen valvonnassa, eri toimijoiden välistä koordinointia sekä sovellettujen strategioiden ja toimenpiteiden tyyppejä, mukaan lukien seuraamukset. Näitä politiikkoja ja käytäntöjä on tarkasteltava vähimmäispalkkoja koskevan lainsäädännön tai muiden sääntelymuotojen ja täytäntöönpanoelinten yhteydessä. Tämä työpaketti perustuu Eurofoundin yhteyshenkilöiden verkostoon ja heidän haastatteluihinsa asiaankuuluvien kansallisten toimijoiden kanssa.
Työpaketti 3 – Valittujen alojen politiikka-analyysi: Vuoden 2022 puolivälissä käynnistetty kolmas työpaketti päättää laadullisen tutkimuksen. Se perustuu ensimmäisen ja toisen työpaketin havaintoihin ja pyrkii tutkimaan perusteellisesti noudattamatta jättämisen syitä ja estetekijöitä, mitkä politiikkatoimet näyttävät toimivan hyvin missäkin yhteydessä, syitä miksi tai ei ja voitaisiinko joitakin politiikkatoimia siirtää muihin maihin ja missä olosuhteissa. Se pyrkisi myös oppimaan yleisemmin muiden alojen noudattamatta jättämistä koskevista poliittisista toimenpiteistä. Tarkemmin sanottuna politiikka-analyysissä keskitytään vain valittuihin aloihin joissakin valituissa maissa.
Kaikki kolme osa-aluetta kattava lopullinen yhdennetty raportti julkaistiin marraskuussa 2023.
27 November 2023
In the EU, non-compliance with statutory or negotiated minimum wages averages 6.93% or 1.3%, depending on the statistics used. The lowest national estimate is 0.01% in Belgium and the highest is 11.59% in Hungary. It mostly affects young workers, those on fixed-term or part-time contracts and those working for small companies. It is more common in services than in manufacturing, and is characterised by shorter working time. Member States monitor, enforce and promote compliance in similar ways, although with some differences. This report identifies hindering and enabling factors. Some countries focus on specific economic sectors, such as construction, domestic work, platform work, agriculture and meat processing. National authorities often enforce minimum wages indirectly by helping employers comply, raising workers’ awareness, and helping stakeholders increase cooperation and develop faster procedures. Combining these soft initiatives with tougher measures increases the effectiveness of inspectorates’ actions in enforcing compliance with minimum wages.
Toisessa moduulissa hahmotellaan ja pilotoidaan matala- ja keskipalkkaisiin työpaikkoihin ja aloihin liittyvän työehtosopimuksen mukaisen vähimmäispalkan tietokannan luomista.
Tämän moduulin työ alkoi vuonna 2021 konseptimuistion kehittämisellä. Muistiossa hahmotellaan, miten voidaan valita joukko matala- ja keskipalkkaisia työpaikkoja tai aloja ja miten voidaan muodostaa edustava otos näihin työpaikkoihin tai aloihin liittyvistä työehtosopimuksista. Kansallisten työehtosopimusrekisterien saatavuuden ja saavutettavuuden perusteella siinä ehdotetaan maakohtaisia otantamenetelmiä. Siinä kuvataan myös, mitkä parametrit sisällytetään tiedonkeruuseen.
Konseptityön rinnalla projektiryhmä oli vuoden 2021 aikana yhteydessä kansallisiin rekistereihin ja työehtosopimusten tiedonantajiin selvittääkseen niiden tietokantojen laajuuden ja saavutettavuuden sekä pyrkiäkseen tekemään yhteistyötä.
Eurofound alkoi vuonna 2022 kehittää verkkotietokantainfrastruktuuria, jonka avulla voidaan koodata työehtosopimuksiin vuosina 2015–2022 sisältyvät palkkatasot sekä kaikki muut asiaankuuluvat tiedot.
Konsolidoidussa loppukertomuksessa kuvataan koodausmenetelmät ja joukko indikaattoreita työehtosopimusten vähimmäispalkkojen kehityksestä.
Maakohtaiset erityispiirteet ja muut metatiedot on dokumentoitu 27 maakohtaisessa valmisteluasiakirjassa, jotka julkaistaan maaliskuussa 2024.
Konsolidoitu loppuraportti julkaistiin tammikuussa 2024 ja tietokanta helmikuussa 2024
26 January 2024
In this pilot project, Eurofound successfully established the feasibility of, and piloted, an EU-wide database of minimum pay rates contained in collective agreements related to low-paid workers. A conceptual and measurement framework was devised, a total of 692 collective agreements – related to 24 low-paid sectors of interest – were selected to be ‘fully coded’ and representative data on negotiated minimum pay were compiled for 24 EU Member States. Based on more than 3,202 renewal texts, time series of collectively agreed minimum rates were created from 2015 to 2022 for 19 countries. This is the first time that an EU-wide data collection has provided comparative time series on negotiated pay. Key findings are is that in some countries outdated agreements contain rates below the applicable statutory minima, and that the potential of collective agreements to regulate pay generally or for employees earning higher wages than the minimum pay is not always fully capitalised on.
See also the national country reports (Eurofound papers), providing meta-data for the data collection, at the end of this web page.
Kolmas moduuli aloitettiin vuonna 2021, ja sen tarkoituksena on kartoittaa kansallisia/alakohtaisia lähestymistapoja itsenäisten ammatinharjoittajien vähimmäispalkkojen tai muiden palkkamuotojen (palkkatasot, tariffit, maksut, hinnat) sääntelyyn, jotta ymmärretään, miten ne voidaan määrittää tiettyihin työpaikkoihin tai ammatteihin aloilla, joilla on paljon freelancereita / haavoittuvassa asemassa olevia ja piilossa olevia itsenäisiä ammatinharjoittajia.
Tämän moduulin keskeiset tutkimuskysymykset ovat seuraavat:
Onko itsenäisten ammatinharjoittajien laillisesti mahdollista liittyä ammattiliittoihin tai saada muita työntekijöiden edustuksen muotoja kansallisella tasolla?
Onko olemassa konkreettisia esimerkkejä ammattiliitoista tai muista itsenäisten ammatinharjoittajien työntekijöiden edustusmuodoista kansallisella tasolla?
Onko itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevia työehtosopimusneuvotteluja ja -sopimuksia kansallisella tasolla?
Onko olemassa asetuksia ja/tai sääntöjä ja määräyksiä, jotka koskevat itsenäisten ammatinharjoittajien vähimmäispalkkoja ja muita palkkamuotoja (esimerkiksi palkkatasoja, tariffeja, palkkioita, hintoja)?
Onko olemassa työehtosopimusneuvotteluja ja/tai sopimuksia itsenäisten ammatinharjoittajien vähimmäispalkoista ja muista palkkamuodoista (esimerkiksi palkkatasot, tariffit, palkkiot, hinnat)?
Tämän moduulin raportti julkaistiin marraskuussa 2022.
30 November 2022
This report is carried out in the context of the three-year pilot project (2021–2023), ‘Role of the minimum wage in establishing the Universal Labour Guarantee’, mandated to Eurofound by the European Commission. Its focus is module 3 of the project, investigating minimum wages and other forms of pay for the self-employed. Out of concern for the challenging conditions faced by certain groups of self-employed workers, some Member States have established or are in discussions about proposing some statutory forms of minimum pay for selected categories of the self-employed. The main objective of the report is to understand how minimum wages, wage rates, tariffs, fees and other forms of pay could be fixed for specific jobs or professions in sectors having a high level of ‘vulnerable’ workers, as well as ‘concealed’ self-employed. While the majority of Member States allow trade union representation, the right to collective bargaining for the self-employed is much more limited. Only a small number of Member States provide examples of collectively agreed minimum wages or other forms of pay for the self-employed.
All content
This list provides access to all Eurofound outputs published on this subject.
Eurofound expert
Christine Aumayr-Pintar
Senior research managerChristine Aumayr-Pintar on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hän koordinoi Eurofoundin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työmarkkinasuhteita koskevaa tutkimusta ja valvoo Eurofoundin kirjeenvaihtajien verkostoa. Hänen pääasiallinen tutkimusasiantuntemuksensa – jota tarkastellaan vertailevasta EU:n laajuisesta näkökulmasta – keskittyy vähimmäispalkkoihin, kollektiivisesti neuvoteltuihin palkkoihin ja sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyteen. Ennen siirtymistään Eurofoundille vuonna 2009 hän toimi työmarkkina- ja aluetaloustutkijana Joanneum Researchissa Itävallassa. Hän on suorittanut taloustieteen maisterin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon opiskeltuaan taloustiedettä Grazissa, Wienissä ja Jönköpingissä.
Topics of expertise
