Minimipalkkapilottihanke (2021–2023)
Euroopan parlamentin pyynnöstä ja Euroopan komission päätöksestä Eurofound toteuttaa pilottihanketta nimeltä 'Minimipalkan rooli universaalin työvoimatakuun perustamisessa' EU:ssa vuosina 2021–2023.
Euroopan parlamentin pyynnöstä ja Euroopan komission päätöksestä Eurofound toteutti pilottihankkeen nimeltä 'Minimipalkan rooli universaalin työvoimatakuun perustamisessa' EU:ssa vuosina 2021–2023.
Tämän pilottihankkeen tarkoituksena oli tuottaa tietoa ja tutkimusnäyttöä, joka hyödynnetään komission riittävien minimipalkkojen aloitteenopens in new tab seurantaan. Päätavoitteet tarkasteltiin kolmessa erillisessä moduulissa:
Moduuli 1: Minimipalkkojen valvonta ja noudattaminen – minimipalkkasääntelyn noudattamisen mittaaminen sekä tämän mittaamiseen liittyvien metodologisten ja poliittisten kysymysten käsittely
Moduuli 2: Tietokanta minimipalkkatasoista, jotka koskevat matalapalkkaisia töitä – tietokannan rakentaminen minimipalkoista työehtosopimuksissa
Moduuli 3: Vähimmäistariffit työehtosopimuksissa – itsenäisten ammatinharjoittajien vähimmäistariffien varmistaminen työehtosopimuksissa
Kaksi asiantuntijaryhmää perustettiin tukemaan tämän pilottiprojektin työtä koko sen ajan. Nämä ryhmät kokosivat yhteen EU:n laajuista asiantuntemusta minimipalkkojen noudattamisen (moduuli 1) tai työehtosopimusten/työehtosopimusten (moduulit 2 ja 3) valvonnassa. Ryhmät koostuivat ammattiliittojen, työnantajajärjestöjen ja hallitusten asiantuntijoista, jotka Eurofoundin johtokunta on nimittänyt, ammattilaisista jotka hallinnoivat kansallisia työehtosopimusrekisterirekistereitä, akateemisia asiantuntijoita sekä asiantuntijoita Kansainvälisestä työjärjestöstä (ILO), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöstä (OECD), Yhteisestä tutkimuskeskuksesta (JRC) ja Euroopan komissiosta.
Moduuli 1 käsitteli minimipalkkojen valvonnan ja niiden noudattamisen valvontaa. Valvonta on merkittävä kysymys kokonaisuudessaan, erityisesti työ- ja sosiaalisäädösten tarkastelussa. Vähimmäispalkkasääntelyn noudattaminen on tärkeää työntekijöiden oikeuksien ja suojelun takaamiseksi sekä tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi liiketoiminnalle ja reilulle kilpailulle.
Pilottihankkeen moduuli 1 koostui kolmesta toisiinsa kytketystä työpaketista, jotka toteutetaan vuosina 2021–2023.
Työpaketti 1 – Lähestymistavat noudattamattomuuden laajuuden arviointiin: Ensimmäinen työpaketti alkoi vuoden 2021 puolivälissä ja tutki, mitä (jo) tiedetään EU:n jäsenvaltioissa lakisääteisten ja yhteisesti sovittujen minimipalkkojen noudattamatta jättämisen asteesta. Se tunnisti kansalliset lähteet ja menetelmät, joilla arvioidaan vähimmäispalkkasäädösten noudattamatta jättämisen laajuutta, ja käsiteltiin luotettavien arvioiden saamisen haasteita. Kansallisten lähestymistapojen lisäksi se tarjosi metodologisen keskustelun ongelmista noudattamattomuuden kvantifioimiseksi ja EU:n laajuisten (harmonisoitujen) tietolähteiden käytön toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseksi – minimipalkkasäädösten noudattamatta jättämisen laajuuden arvioimiseksi. Toteuttamiskelpoisuuden ja ehtojen huomioimiseksi tehtiin arvioita noudattamattomuuden laajuudesta.
Työpaketti 2 – Täytäntöönpanolaitosten, politiikkojen ja käytäntöjen kartoittaminen: Toinen työpaketti alkoi vuoden 2021 lopussa ja tarkasteli jäsenvaltioiden käyttämiä työkaluja, instituutioita ja säädöksiä minimipalkkamääräysten valvonnassa, valvonnassa ja edistämisessä. Se tutki pääasiallisia valvontalaitoksia, niiden kapasiteettia ja resursseja, sosiaalisten kumppaneiden roolia noudattamisen valvonnassa, eri toimijoiden välistä koordinointia sekä sovellettuja strategioita ja toimenpiteitä, mukaan lukien seuraamukset. Nämä politiikat ja käytännöt on tarkasteltava lainsäädännön tai muiden minimipalkkojen sääntelymuotojen ja täytäntöönpanolaitosten yhteydessä. Tämä työpaketti perustui Eurofound-kirjeenvaihtajien verkostoon (NEC) ja heidän haastatteluihinsa asiaankuuluvien kansallisten toimijoiden kanssa.
Työpaketti 3 – Politiikka-analyysi valituille sektoreille: Kolmas työpaketti, joka käynnistettiin kesällä 2022, päätti laadullisen tutkimuksen. Se perustui ensimmäisen ja toisen työpaketin havaintoihin ja pyrki syvällisesti tutkimaan noudattamattomuuden aiheuttajia ja esteitä, mitkä politiikkatoimet vaikuttivat toimivan hyvin missäkin kontekstissa, syitä miksi tai miksi ei, sekä voisivatko jotkut politiikkatoimet siirtyä muihin maihin ja millä ehdoilla. Se pyrki myös oppimaan yleisemmin muiden alueiden noudattamattomuutta koskevista politiikkatoimista. Tarkemmin sanottuna politiikka-analyysi keskittyi vain valittuihin sektoreihin, joissakin valituissa maissa.
Lopullinen integroitu raportti, joka kattaa kaikki kolme aluetta, julkaistiin marraskuussa 2023.
Minimum wages: Non-compliance and enforcement across EU Member States – Comparative report
In the EU, non-compliance with statutory or negotiated minimum wages averages 6.93% or 1.3%, depending on the statistics used. The lowest national estimate is 0.01% in Belgium and the highest is 11.59% in Hungary. It mostly affects young workers, those on fixed-term or part-time contracts and those working for small companies. It is more common in services than in manufacturing, and is characterised by shorter working time. Member States monitor, enforce and promote compliance in similar ways, although with some differences. This report identifies hindering and enabling factors. Some countries focus on specific economic sectors, such as construction, domestic work, platform work, agriculture and meat processing. National authorities often enforce minimum wages indirectly by helping employers comply, raising workers’ awareness, and helping stakeholders increase cooperation and develop faster procedures. Combining these soft initiatives with tougher measures increases the effectiveness of inspectorates’ actions in enforcing compliance with minimum wages.
Toisessa moduulissa luotiin ja pilotoitiin kollektiivisesti sovittujen minimipalkkojen tietokanta matalan ja keskipalkattujen työpaikkojen ja sektoreiden osalta.
Tämän moduulin työ alkoi vuonna 2021 konseptimuistion kehittämisellä. Muistiossa kuvattiin, miten matalan ja keskipalkaan palkattuja työpaikkoja tai sektoreita voidaan valita ja miten voidaan muodostaa edustava otos näihin työtehtäviin tai sektoreihin liittyvistä työehtosopimuksista. Kansallisten työehtosopimusrekisterien saatavuuden ja saavutettavuuden perusteella ehdotettiin maakohtaisia otantamenetelmiä. Siinä kuvattiin myös, mitkä parametrit sisällytetään tiedonkeruuseen.
Konseptityön rinnalla projektitiimi teki vuonna 2021 yhteistyötä kansallisten rekisterien ja kollektiivisten sopimusten tietojen toimittajien kanssa selvittääkseen tietokantojen laajuuden ja saavutettavuuden sekä pyytääkseen heidän yhteistyötään.
Vuonna 2022 Eurofound aloitti verkkopohjaisen tietokantainfrastruktuurin kehittämisen, joka mahdollisti vuosien 2015–2022 työehtosopimuksiin sisältyvien palkkatasojen koodauksen sekä kaiken muun olennaisen tiedon.
Koodausmenetelmä ja joukko indikaattoreita kollektiivisesti sovittujen minimipalkkatasojen kehityksestä kuvattiin lopullisessa konsolidoidussa raportissa.
Maan erityispiirteet ja muut metatiedot dokumentoitiin 27 maan työpaperissa, jotka julkaistiin maaliskuussa 2024.
Yhdistetty loppuraportti julkaistiin tammikuussa 2024, jota seurasi tietokanta helmikuussa 2024.
Tietokanta päivitettiin vuonna 2025 uuden palvelutasosopimuksen myötä Euroopan komission kanssa.
Minimum wages for low-paid workers in collective agreements
In this pilot project, Eurofound successfully established the feasibility of, and piloted, an EU-wide database of minimum pay rates contained in collective agreements related to low-paid workers. A conceptual and measurement framework was devised, a total of 692 collective agreements – related to 24 low-paid sectors of interest – were selected to be ‘fully coded’ and representative data on negotiated minimum pay were compiled for 24 EU Member States. Based on more than 3,202 renewal texts, time series of collectively agreed minimum rates were created from 2015 to 2022 for 19 countries. This is the first time that an EU-wide data collection has provided comparative time series on negotiated pay. Key findings are is that in some countries outdated agreements contain rates below the applicable statutory minima, and that the potential of collective agreements to regulate pay generally or for employees earning higher wages than the minimum pay is not always fully capitalised on.
See also the national country reports (Eurofound papers), providing meta-data for the data collection, at the end of this web page.
Database on minimum wages for low-paid workers in collective agreements
The database was developed and is maintained by Eurofound. It covers collective agreement texts from 2015 to 2025 related to a selection of low-paid sectors from all 27 EU Member States, except for Poland where data is only available until 2022. In summer 2025 the database contains coded minimum wage rates from 678 series of collective agreement texts (and where available, also the highest rates in these agreements were coded).Kolmas moduuli alkoi vuonna 2021, pyrkien kartoittamaan kansallisia/sektorikohtaisia lähestymistapoja itsenäisten yrittäjien minimipalkkojen tai muiden palkkamuotojen (palkkatasot, tullit, maksut, hinnat) sääntelyyn, jotta ymmärrettäisiin, miten ne voidaan määrittää tietyille töille tai ammateille aloilla, joilla on paljon freelancereita, haavoittuvia ja piilossa toimivia itsenäisiä ammatinharjoittajia.
Tämän moduulin pääasialliset tutkimuskysymykset olivat seuraavat:
Onko itsenäisten ammatinharjoittajien laillisesti mahdollista liittyä ammattiliittoihin tai saada edustusta muilla työntekijöiden edustusmuodoilla kansallisella tasolla?
Onko olemassa konkreettisia esimerkkejä ammattiliitoista tai muista työntekijöiden edustuksesta itsenäisille ammatinharjoittajille kansallisella tasolla?
Onko kansallisella tasolla itsenäisten ammatinharjoittajien työehtoneuvotteluja ja -sopimuksia?
Onko itsenäisille ammatinharjoittajille olemassa lakeja ja/tai sääntöjä ja määräyksiä minimipalkoista ja muista palkkamuodoista (esimerkiksi palkkatasot, tullit, maksut, hinnat)?
Onko olemassa kollektiivisia neuvotteluja ja/tai sopimuksia minimipalkasta ja muista palkkamuodoista itsenäisille ammatinharjoittajille (esimerkiksi palkkatasot, tullit, maksut, hinnat)?
Tämän moduulin raportti julkaistiin marraskuussa 2022.
Regulating minimum wage and other forms of pay for the self-employed
This report is carried out in the context of the three-year pilot project (2021–2023), ‘Role of the minimum wage in establishing the Universal Labour Guarantee’, mandated to Eurofound by the European Commission. Its focus is module 3 of the project, investigating minimum wages and other forms of pay for the self-employed. Out of concern for the challenging conditions faced by certain groups of self-employed workers, some Member States have established or are in discussions about proposing some statutory forms of minimum pay for selected categories of the self-employed. The main objective of the report is to understand how minimum wages, wage rates, tariffs, fees and other forms of pay could be fixed for specific jobs or professions in sectors having a high level of ‘vulnerable’ workers, as well as ‘concealed’ self-employed. While the majority of Member States allow trade union representation, the right to collective bargaining for the self-employed is much more limited. Only a small number of Member States provide examples of collectively agreed minimum wages or other forms of pay for the self-employed.
All content
This list provides access to all Eurofound outputs published on this subject.
Eurofound expert
Christine Aumayr-Pintar
Senior research managerChristine Aumayr-Pintar on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hän koordinoi Eurofoundin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työmarkkinasuhteita koskevaa tutkimusta ja valvoo Eurofoundin kirjeenvaihtajien verkostoa. Hänen pääasiallinen tutkimusasiantuntemuksensa – jota tarkastellaan vertailevasta EU:n laajuisesta näkökulmasta – keskittyy vähimmäispalkkoihin, kollektiivisesti neuvoteltuihin palkkoihin ja sukupuolten palkkauksen läpinäkyvyyteen. Ennen siirtymistään Eurofoundille vuonna 2009 hän toimi työmarkkina- ja aluetaloustutkijana Joanneum Researchissa Itävallassa. Hän on suorittanut taloustieteen maisterin tutkinnon ja yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinnon opiskeltuaan taloustiedettä Grazissa, Wienissä ja Jönköpingissä.
