Minimipalkka Belgiassa
Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.
Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.
Profiilissa kuvataan, miten minimipalkkoja säädellään ja asetetaan Belgiassa. Se tarjoaa taustatietoa Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkan määrittelysarjaan.
Belgialla on kansallinen minimipalkka, joka tunnetaan nimellä 'Gewaarborgd gemiddeld minimummaandinkomen' (Taattu keskimääräinen kuukausitulo, GAMMI). Tätä ei määritä laki, vaan työehtosopimus sosiaalisten kumppaneiden välillä. Belgialaisten sosiaalisten kumppaneiden ja hallituksen näkökulmasta, viitaten direktiivin 3 artiklan määritelmiin, Belgialla ei ole lakisääteistä minimipalkkaa.
Belgiassa yksityisellä sektorilla ei ole lakia, joka velvoittaisi minimipalkkoja. Sen sijaan kollektiivisen neuvottelun oikeudellinen kehys luodaan vuoden 1968 työehtosopimusten ja yhteisten komiteoiden lailla, joka mahdollistaa kollektiivisen neuvottelun toisaalta poikkisektoraalisella 'kansallisella minimipalkalla' ja toisaalta sektorikohtaisilla palkkatasoilla.
Allekirjoittajien pyynnöstä sektorikohtaisia sopimuksia laajennetaan laillisesti kuninkaallisella asetuksella. Neuvottelut kansallisesta minimipalkasta käydään Kansallisessa työneuvostossa, kun taas sektorikohtaisista palkkajärjestelmistä neuvotellaan noin 100 yhteisen komitean (+ 70 yhteisen alakomitean) kesken.
Kaksi muuta lakia täydentävät kollektiivisen neuvottelun viitekehyksen: vuoden 1965 laki työntekijöiden palkan säilyttämisestä määrittelee palkat ennustettavaksi työtuloksi, joka maksetaan rahana, kieltäen siten (minimipalkan) lahjojen tai palkkojen vähennykset. Lopuksi vuoden 1996 laki työllisyyden edistämisestä ja kilpailukyvyn ennaltaehkäisevästä säilyttämisestä, joka uudistettiin vuonna 2017, asettaa kahden vuoden välein enimmäismarginaalin reaalipalkankorotuksille, jota kutsutaan 'palkkanormiksi'.
Tämän normin lisäksi, joka sopii kahden vuoden neuvottelusykliin, ei ole olemassa kiinteitä menettelyjä palkkatasojen määrittämiseksi. Vuoden 1996 lain tiukempi uudistus vuonna 2017 oli todennäköisesti merkittävin muutos ja kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Ensisijainen kansallinen, poikkisektoraalinen työehtosopimus (CA), joka määrittelee kansallisen minimipalkan, on CA nro 43. Lisäksi CA No. 50 määrittelee kansallisen minimipalkan muille työntekijäryhmille, kuten alle 18-vuotiaille tai opiskelijasopimuksen alaisille.
Julkisen sektorin palkat määräytyvät lailla. Minimipalkkadirektiivin toimeenpanon valossa 10. heinäkuuta 2024 annettu kuninkaallinen asetus rinnastaa julkisen sektorin minimipalkan aiemmassa lainsäädännössä käytettyyn 'takuupalkkioon' ja viittaa julkisen oikeuden palkkamääritelmään. Kuninkaallinen asetus lisää menettelyn julkisen sektorin palkkojen säätämiseksi, joka tulisi arvioida uudelleen neljän vuoden välein neljän kriteerin perusteella: ostovoima, palkkojen yleinen taso ja jakautuminen, palkkojen kasvuvauhti, pitkän aikavälin kansallinen tuottavuustaso ja kasvu. Se myös velvoittaa yhteisen julkisten palveluiden komitean antamaan neuvoja näihin uudelleenarviointeihin.
Lisämuutoksia tarvittiin, jotta ne olisivat EU:n minimipalkkadirektiivin mukaisia ja sen siirtämistä vastaan. Nämä muutokset hyväksyttiin ja otettiin käyttöön 31. joulukuuta 2024. Lain mukaan lakisääteinen minimipalkka määritellään seuraavasti: 'lakisääteinen minimipalkka: vähimmäispalkka, joka on määritelty lailla tai lain nojalla, lukuun ottamatta työehtosopimuksissa, jotka on määritelty yleisesti sitoviksi (työehtosopimuslain luvun 2 pykälän 5 mukaisesti)'.
Asiaankuuluvat työehtosopimukset
Työehtosopimus nro 43 minimipalkoista (yhdistetty versio)PDFopens in new tab
Työehtosopimus nro 50 nuorten minimipalkastaPDFopens in new tab
Asiaankuuluvat lait (ja asetukset)
Kansallisella tasolla eri edustavat sosiaaliset kumppanit neuvottelevat ja perustavat kansallisen minimipalkan, joka Belgiassa tunnetaan nimellä 'Taatu minimikeskimääräinen kuukausitulo' (GAMMI). Tämä on kaksijakoinen prosessi Kansallisessa työväenneuvostossa, joka on Belgian tärkein kaksipuolinen sosiaalisen vuoropuhelun elin.
Ammattiliittojen puolella ovat edustettuina seuraavat järjestöt:
Yleinen kristillinen ammattiliittojen liitto (Algemeen Christelijk Vakverbond, ACV-CSC)
Liberaalien ammattiliittojen yleinen liitto (Algemene Centrale der Liberale Vakverbonden, ACVLB-CGSLB)
Yleinen Belgian ammattiliittojen liitto (Algemeen Belgisch Vakverbond, ABVV-FGTB)
Työnantajayhdistysten puolella ovat edustettuina seuraavat organisaatiot:
Belgian yritysliitto (Verbond van Belgische Ondernemingen, VBO-FEB)
Boerenbond
Keskiluokan unioni (Union des Classes Moyenne, UCM)
Itsenäisten yrittäjien liitto (Unie van Zelfstandige Ondernemers, Unizo)
Belgian kansallinen minimipalkka tunnetaan nimellä 'taattu keskimääräinen kuukausittainen minimitulo' ('Gewaarborgd gemiddeld minimummaandinkomen' eli GGMMI) ja se on määritelty työehtosopimuksessa (CBA) 43. Se koskee yksityisen sektorin työntekijöitä yli 18-vuotiaita, joilla on työsopimus.
GAMI:n asetuksella ei ole erityistä rutiinia; Ainoa säännöllinen korotus tapahtuu automaattisilla indeksoinnilla.
Tämä GAMI:n indeksointijärjestelmä perustuu 'pivot'-mekanismiin. Pivot-indeksi käyttää ennalta määrättyjä kynnyksiä, joissa on 2 %:n lisäyksiä, joiden kanssa verrataan 'tasoitettua terveysindeksiä'. Jos pivot-indeksi täyttyy tai ylittyy, palkkoja tai etuuksia säädetään.
GAMMI:n neuvottelut kuuluvat kansallisen tason sosiaalisten kumppaneiden vastuulle. Nämä neuvottelut käydään National Labour Councilissa (NAR-CNT) ad hoc -periaatteella. Viimeisin todellinen GAMMI:n korotus tapahtui toukokuussa 2024. Bruttokorotus oli 35 €, jonka hallituksen tulisi nostaa nettomäärällä 50 €:een. Kaksi lisäbruttoreaalituloa on suunnitteilla 35 eurolla vuosille 2026 ja 2028. De Weverin hallituksen sopimus pyrkii tasaamaan minimipalkkaisten työntekijöiden brutto- ja nettopalkat.
Tärkeää on, että kansallisen/poikkisektoraalisen GAMMI:n lisäksi, joka koskee noin 3 % työvoimasta, on myös sektorikohtaisia minimipalkoja, jotka ovat keskimäärin noin 19 % korkeammat kuin GAMMI. Sektorikohtaisten palkkaneuvottelujen marginaalit määritellään kahden vuoden välein niin sanotun G10-ryhmän sosiaalisten kumppaneiden toimesta, mikä johtaa 'ammatillisten sopimusten' eli IPA:n syntyyn. Neuvottelut perustuvat keskustalousneuvoston (CRB-CCE) valmistelutyöhön, jonka on laadittava tekninen raportti, jossa määritellään palkankorotusten enimmäismarginaali joka toinen vuosi. IPA:ssa sovittu 'palkkanormi' ei saa olla korkeampi kuin tämä enimmäismarginaali. Kansallinen työneuvosto on myös julkaissut suosituksen GAMI:n kehityksestä 28. tammikuuta 2025, jossa arvioidaan sosiaaliturvamaksujen vähennyksiä erittäin matalapalkkaisille työntekijöille, työntekijöiden osuutta GAMMI:n alapuolella, siellä ja sitä korkeammilla alueilla sekä vertaillaan GAMMI:n kehitystä kansallisen minimipalkan kehitykseen Saksassa.
Criterion | How is this defined/operationalised? | Regulation or practice |
Wage norm criteria | ||
Smoothed health index | Minimum wages (as well as social and other benefits) are automatically indexed based on the Smoothed health index according to a pivot index mechanism. Once a certain value of the index is reached, the mechanism is triggered, and the increase is automatically applied. It is a ‘health’ index, meaning that the collection of goods considered in the calculation excludes unhealthy products like tobacco or alcohol. ‘Smoothed’ refers to the fact that it is calculated as the average value of the health indices of the last four months. | Royal Decree of 24 December 1993 implementing the law of 6 January 1989 for the safeguarding of the country's competitiveness. |
Expected wage evolutions in neighbouring countries | An estimation is made regarding how wages will evolve in neighbouring countries, namely Germany, the Netherlands, and France. The maximum margin for wage increases is then established based on these predictions. | The calculations are carried out by the Central Economic Council, which then provides the information to the National Labour Council for further negotiations. The procedure is stipulated in the Act of 26 July 1996 on the promotion of employment and the preventive preservation of competitiveness |
Public sector minimum wages | ||
Purchasing power | To be specified by the joint committee for all public services. | Royal Decree of 10 July 2024 |
General level and distribution of wages | To be specified by the joint committee for all public services. | Royal Decree of 10 July 2024 |
Growth rate of wages | To be specified by the joint committee for all public services. | Royal Decree of 10 July 2024 |
Long-term national productivity levels and developments | To be specified by the joint committee for all public services. | Royal Decree of 10 July 2024 |
Yksityisellä sektorilla kriteerejä tai viitearvoja ei määritetä, sillä minimipalkka ei ole lakisääteinen vaan neuvoteltu, ja Belgia katsoo täyttävänsä EU:n riittävien minimipalkkadirektiivin kriteerit, sillä työehtosopimusten kattavuusaste on yli 80 %.
Julkisella sektorilla neljä 'objektiivista kriteeriä' minimipalkan asettamiselle on lueteltu kuninkaallisessa asetuksessa 10. heinäkuuta 2024. Tähän sisältyy ostovoima (ottaen huomioon hintatason), palkkojen yleinen taso ja jakautuminen, palkkojen kasvuvauhti, pitkän aikavälin kansallinen tuottavuustaso ja kehitykset. Tähän lisätään 'indikaattori' tavoite, joka on 50 % julkisen ja yksityisen sektorin keskipalkasta. Laki velvoittaa kaikkien julkisten palvelujen yhteiskomitean (valiokunta A) tekemään arvioinnin ja sallii muiden viitearvojen ehdottamisen.
Kansallinen minimipalkka (GAMMI), kuten työehtosopimuksessa nro 43 on määritelty, koskee yksityisen sektorin työntekijöitä yli 18-vuotiaita, joilla on työsopimus. Belgian tapauksessa työehtosopimusten kattavuus on tärkeä tekijä minimipalkan kattavuuden kannalta, sillä GAMMI ei perustu lakiin vaan kansalliseen, sektorienväliseen työehtosopimukseen, jonka sosiaaliset kumppanit neuvottelevat ja allekirjoittavat. Se, että suurin osa Belgian työntekijöistä kuuluu (vähintään) GAMMI:n piiriin, johtuu ensisijaisesti korkeasta työehtosopimusasteesta, joka on noin 96 %. Tähän kuuluvat kaikki yksityisellä sektorilla työskentelevät sinikaulustyöläiset.
Joihinkin erityisiin kategorioihin, joita ei kuulu, ovat:
Henkilöt, jotka työskentelevät perheyrityksessä, jota johtaa yksinomaan vanhempi.
Työntekijät, jotka yleensä työskentelevät alle kuukauden.
Aloitustyöt: ohjelma yli 18- ja alle 21-vuotiaille työntekijöille, joilla on vähän työkokemusta. Bruttopalkka alennetaan pienempiin työvoimakustannuksiin, jotka korvataan täysin nettosummalla, josta työnantajan maksuja ei makseta.
Julkisella sektorilla työskentelevät työntekijät.
Freelancerit ja alustatyöntekijät.
Naapuruston työpaikat ('wijkwerken'): ohjelma, jolla pyritään palaamaan työmarkkinoille pienten naapuruston työpaikkojen kautta pitkäaikaistyöttömille työntekijöille.
On tärkeää huomata, että korkeasta kattavuudesta huolimatta vain suhteellisen pieni joukko työntekijöitä luottaa GAMMI:hin. Keskustalousneuvoston laskelmien mukaan noin 3 % työntekijöistä saa minimipalkan.PDFopens in new tab National Labour Councilin vuoden 2025 analyysi osoittaa, että tämä luku on vähentynyt.PDFopens in new tab Minimipalkkaiset työntekijät eivät joko kuulu alakohtaiseen työehtosopimukseen tai alakohtainen työehtosopimus viittaa GAMMI:hin.
Huhtikuussa 2015 kansallisten minimipalkojen, sektorikohtaisten minimipalkkojen ja senioriteettijärjestelmien ikäkriteerit poistettiin suurelta osin tai korvattiin kokemuskriteereillä. Joissain tapauksissa kuitenkin nuorille työntekijöille voi edelleen koskea erilaisia minimipalkkoja heidän iänsä ja asemansa mukaan.
Kun alakohtaisia sopimuksia alle 21-vuotiaiden minimipalkoista ei ole, alle 18-vuotiaille nuorille työntekijöille tai opiskelijasopimuksella varustetuille työntekijöille asetetaan alhaisemmat kansalliset minimipalkat, kuten työehtosopimuksessa nro 50 on määritelty:
Enintään 16-vuotias: 67 % kansallisesta minimipalkasta
17-vuotias: 73 % kansallisesta minimipalkasta
18-vuotias: 79 % kansallisesta minimipalkasta
19-vuotias: 85 % kansallisesta minimipalkasta
20-vuotias: 90 % kansallisesta minimipalkasta
Huhtikuussa 2022, 9. maaliskuuta 2022 annetun uudistetun työehtosopimuksen 43/16 jälkeen, alle 21-vuotiaiden työntekijöiden jäljellä olevat senioriteettikriteerit poistettiin lopullisesti, minkä seurauksena 18 vuotta täyttäneillä työntekijöillä on nyt oikeus 100 % kansallisesta minimipalkasta, joka on sama kuin tämän ikää täyttäneet työntekijät.
Opiskelijoille, joiden työ kuuluu heidän koulutukseensa ("vuorotteleva oppiminen") ja joilla ei ole työsopimusta, työehtosopimukset nro 43 ja nro 50 eivät koske, mutta on olemassa sääntöjä pakollisesta lakisääteisestä (tai alueellisesta palkitsemisesta).
Kansallinen minimipalkka lasketaan kaikkien yhden vuoden työtulojen keskiarvona ja ilmaistaan kuukausitulona. Näin ollen, vaikka yhden kuukauden maksu voi jäädä kansallisen minimipalkan alapuolelle, se voidaan tasapainottaa korvauksilla muina kuukausina tai muilla maksuilla, kuten tehtäväkohtaisilla tai vuoden lopun bonuksilla.
'Oletus' GAMMI perustuu yleensä 38 tunnin työviikkoon, mutta 39 ja 40 tunnin työviikoille on myös tuntimaksuja. Osa-aikaisille työntekijöille kansallinen minimipalkka sovelletaan suhteellisesti.
Maksujen tahtia ei ole määritelty CA 43:ssa, mutta vuoden 1965 Wage Preservation Act ennakoi vähintään kaksi palkanmaksua kuukaudessa, monien poikkeusten mukaan ainakin yhden palkanmaksun salliminen. Summa voi vaihdella, mutta kaikki työntekijän saamat maksumuodot tai palkat tulisi keskimäärin vähintään vastata GAMMI:n tasoa. Esimerkiksi työntekijä voi saada kaksitoista kuukausipalkkaa GAMI-tasolla tai kaksitoista palkkaa GAMMI:n alapuolella, mukaan lukien lomakorvaukset, vakuutusmaksut ja vuoden lopun bonuksen, jotka korvaavat korvauksen.
Yleisesti ottaen kaikki palkkakomponentit osallistuvat GAMMI:n täyttämiseen. Merkittävimpiä osia ovat vuoden lopun bonus ja 13. kuukauden maksu. Kansallinen työehtosopimus määrittelee yleisen säännön, jonka mukaan käteis- ja ei-käteispalkkoja, kiinteitä ja muuttuvia palkkoja sekä työntekijän oikeutettuja vakuutusmaksuja ja etuja sovelletaan siihen. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat siltä osin kuin ne liittyvät työntekijän normaaliin työsuoriutumiseen.
Sektoreilla on oikeus muuttaa GAMMI:n täyttämiseen osallistuvia komponentteja työehtosopimuksella työehtosopimuksen mukaisesti: alemman tason työehtosopimukset (eli sektorikohtaiset suhteessa kansalliseen) eivät saa heikentää korkeamman tason sopimuksen ehtoja.
Lista GAMMI:n täyttämiseen osallistuvista etuuksista on virallistettu vuoden 1965 palkkasuojelulaissa. Tähän sisältyy:
Asuminen
Kaasu, sähkö, lämmitys ja polttoaineet (arvostettuna kustannushintaan)
Maan käyttö
Työpaikalla kulutettu ruoka
Työkalut ja palvelu- tai työvaatteet sekä niiden ylläpito, edellyttäen että mikään laillinen tai sääntelymääräys ei vaadi työnantajaa niiden toimittamiseen tai ylläpitoon
Työssä tarvittavat laitteet tai materiaalit, jotka ovat työntekijän vastuulla työsuhteen tai käyttötarkoituksen mukaan
Belgiassa ei ole säännöllistä raportointia, joka keskittyisi erityisesti kansalliseen minimipalkkaan.
Keskustalousneuvosto julkaisi vuonna 2022 raportin minimipalkoista.
On olemassa yleinen tekninen raportti, joka antaa lisätietoja siitä, miten he laskevat maksimipalkkamarginaalin.
CCERB (2022): Technisch Verslag 2022opens in new tab.
Lisäraportti käsittelee erityisesti globaalia palkkatasoa Belgian ja sen naapurimaiden välillä.
CCERB (2022): Loonhandicap 2022.PDFopens in new tab
CRB (2018), Het minimuminkomen in België (Documentatienota No. 2018–2768; s. 25), Centrale Raad voor het Bedrijfsleven.
Dorssemont, F. (2022), 'Palkkojen asettaminen ja palkkamaltillisuus Belgiassa: Loputon ja jo vanha tarina 'uuden eurooppalaisen taloushallinnon' jälkimainingeissa, European Labour Law Journal, Vol. 13, No. 2, s. 156–169.
Pulignano, V., Marà, C., Franke, L., Domecka, M., Bertolini, A. ja Graham, M. (2022), Fairwork Belgium Ratings 2022: Kohti kunnollista työtä alustataloudessa, Leuven, Belgia; Oxfordissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa; Berliini, Saksa.
Vandekerckhove, S. ja Van Herreweghe, D. (2023), Minimipalkat Belgiassa, Eurofound-artikkeli.
Vandekerckhove, S., Desiere, S. ja Lenaerts, K. (2020), Minimipalkat ja palkkapuristus Belgian teollisuudessa, Belgian kansallispankki, työpaperi nro 387; s. 39.
Vandekerckhove, S. ja Lenaerts, K. (2023), Kollektiivinen neuvottelu ja eriarvoisuus Belgiassa (BFORE – Tasa-arvon puolesta, s. 61) [Kansallinen raportti], HIVA Research Institute for Work and Society.
Vandekerckhove, S. ja Lenaerts, K. (2024), Loonvorming Belgiassa: Componenten, uitkomst en impact.
