Minimipalkka Kyproksella
Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.
Tämä profiili kuvaa, miten minimipalkkoja säädellään ja asetetaan Kyproksella. Sitä voidaan lukea taustatiedoksi Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkka-asettelun katsaussarjaan. 1. tammikuuta 2023 lähtien Kyproksella on ollut lakisääteinen minimipalkkajärjestelmä, joka koskee lähes kaikkia taloudellisia toimintoja.
Minimipalkkaasetus sulkee pois asumistoiminnot, joille minimipalkkatasot on määritelty erillisellä asetuksella (KDP 06/2020), joka säädettiin tammikuussa 2020. KDP 06/2020 asettaa minimipalkat 13 alan ammattilaiselle. Tämä asetus korvattiin myös uudella asetuksella (KDP 268/2023) vuonna 2023, joka nosti näiden ammattien vähimmäispalkkatasoja. Nykyinen asetus (KDP 55/2025) majoitussektorille annettiin helmikuussa 2025 ja on voimassa 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Työ- ja sosiaalivakuutusministeriö käynnisti syksyllä 2024 prosessin kohti direktiivin (EU) 2041/2022 sisällyttämistä Euroopan unionin riittävistä minimipalkoista kansalliseen lainsäädäntöön perustamalla kolmikantaisen teknisen komitean. Valiokunta laatii ehdotuksen lakiluonnoksen muodossa, joka toimitetaan työvoiman neuvonantajaelimelle, maan korkeimmalle sosiaalisen kumppanuuden instituutiolle, jatkokäsittelyä varten. Kyproksen, kuten minkä tahansa muun jäsenvaltion, oli saatava direktiivi täytäntöön 15. marraskuuta 2024 mennessä. Tammikuun 2025 loppuun mennessä prosessi ei ollut vielä valmis. Tammikuussa 2026 työ- ja sosiaalivakuutusministeriö toimitti uuden lakiluonnoksen kolmikantaisen teknisen komitean jäsenille, jotta sitä käsitellään seuraavassa kokouksessa 19. tammikuuta 2026.
Toisin kuin aiempi minimipalkkajärjestelmä, uusi minimipalkkaasetus (KDP 350/2022) mahdollistaa sosiaalisten kumppaneiden kaksinkertaisen osallistumisen minimipalkan määrittämisprosessiin:
Ministerineuvosto on nimittänyt edustajia minimipalkan uudelleensäätökomiteaan (MWRC, artikla 6) kolmesta ammattiliittojen liitosta: Pancyprian työväenliitosta (PEO), Kyproksen työntekijöiden liitosta (SEK) ja Kyproksen demokraattisesta työväenliitosta (DEOK) sekä kahdesta työnantajajärjestöstä, Kyproksen työnantajien ja teollisuusmiesten liitosta (OEB) ja Kyproksen kauppa- ja teollisuuskamarista (CCCI).
Edellä mainitut sosiaaliset kumppanijärjestöt osallistuvat minimipalkan määrittämisprosessiin myös osallistumalla työvoiman neuvotteluelimeen (LAB, artikla 7), joka on maan laaja ja pitkäaikainen sosiaalisen vuoropuhelun instituutio. Sosiaaliset kumppanit ovat LAB:ssa edustettuina omien johtajiensa toimesta eri lainsäädännön nojalla. Lisätoimijoina toimivat itsenäiset akateemikot tai asiantuntijat, jotka ministerineuvosto nimeää MWRC:hen. Lopulliset päättäjät ovat työ- ja sosiaalivakuutusministeri sekä ministerineuvosto. Heidän prosessinsa ja roolinsa selitetään tarkemmin seuraavassa osiossa.
'Minimipalkan uudelleenjärjestelykomitea' (MWRC) laatii ja toimittaa uudelleenjärjestelyehdotuksen työ- ja sosiaalivakuutusministerille kaksi kuukautta ennen minimipalkan uudelleenjärjestelyn määräaikaa, perustuen joukkoon kriteerejä (kuvattu seuraavassa osiossa). MWRC:n uudelleenjärjestelyehdotus valmistellaan ja toimitetaan raportin muodossa. Määräys ei sisällä mitään erityisiä menettelytietoja siitä, miten komitean tulee päättää suosituksensa. Käytännössä valiokunta toimitti kahdessa työkaudessaan (lokakuusta joulukuuhun 2023 ja marraskuun lopusta joulukuun puoliväliin 2025) raporttinsa, sisältäen kaikki yksittäisten jäsentensä esittämät mielipiteet. Uusi asetus ei myöskään tarjoa tutkimus- tai opintoresursseja. Työ- ja sosiaalivakuutusministeriö on kuitenkin pyytänyt valiokuntaa jatkamaan työtään riippumatta ennakoidusta sopeutumiskierroksesta ja ilmaissut aikomuksensa tarjota taloudelliset resurssit kaikille tutkimuksille, joita komitea katsoo tarpeelliseksi.
Ministeri puolestaan tuo MWRC:n raportin LAB:n asialistalle. Uuden asetuksen (KDP 350/2022, artikla 7.1.b) mukaan LAB:n jäsenet tarkastelevat ja ilmaisevat mielipiteensä MWRC:n raportista. Ministeri, harkittuaan LAB:ssa esitettyjä mielipiteitä, laatii ja toimittaa perustellun suosituksensa minimipalkkojen tason uudelleenjärjestelystä – mukaan lukien mahdollinen suositus nollatason uudelleenjärjestelystä – ministerineuvostolle. Jälkimmäisellä on muodollinen päätösvalta (ja teoriassa se voi poiketa edellä mainituista suosituksista). Sopeutumisprosessi etenee puolivuosittaisessa syklissä. Sopeutumisprosessi aktivoitiin ensimmäistä kertaa lokakuussa 2023, ja ensimmäinen uudelleensäätö astui voimaan 1. tammikuuta 2024. Vuoden 2025 lopulla uudelleenjärjestelyprosessi aktivoitiin toistamiseen ja se astui voimaan 1. tammikuuta 2026.
Minimipalkkojen määrittäminen majoitusalalla ei noudata säädeltyä prosessia tai aikataulua. Asianomainen asetus (KDP 06/2020) otettiin käyttöön maan sektorikohtaisen työehtosopimuksen allekirjoittaneiden osapuolten yhteisestä pyynnöstä. Näin ollen asuntoalan minimipalkkatason uudelleenjärjestelyt tapahtuvat sektorin sosiaalisten kumppaneiden aloitteesta. Näin kävi asetuksessa KDP 268/2023, joka nosti minimipalkkaa 1. kesäkuuta 2023 alkaen, sekä asetuksessa KDP 55/2025, joka nosti veroja 1. tammikuuta 2025 alkaen.
Vähimmäispalkkaasetus sisältää viisi parametria, jotka minimipalkan uudelleensäätökomitean tulisi ottaa huomioon tarkentaessaan minimipalkan korotusta. Kuitenkin päätös on melko epämääräinen siitä, miten näitä kriteerejä tulisi painottaa. Käytännössä komitea tarkasteli näitä parametreja vuonna 2023 arvioidakseen, oliko minimipalkan korotus perusteltua. Siitä huolimatta ei ollut sovittua tai ennalta määriteltyä menetelmää kunkin kriteerin laskemiseen. Siksi komitea ei voinut päästä johtopäätökseen tämän perustellun korotuksen laajuudesta.
Alla olevassa taulukossa on lueteltu viisi parametria, kuten viitataan asetuksen KDP 350/2022 artiklassa 7.1.a. Nämä parametrit eivät koske majoitusalaa (ei KDP 350/2022, vaan KDP 55/2025), sillä mahdolliset uudelleenjärjestelyt tehdään sektorikohtaisten sosiaalisten kumppaneiden pyynnöstä.
Criterion | How is this defined/operationalised? | Regulation or practice |
Purchasing power of minimum wage under consideration of cost of living variations | Just a general reference. The decree does not define how the criterion should be taken into consideration. In practice, the MWRC employs Consumer price index statistics (Statistical Service) | Minimum Wage Decree, Regulation 7.1.a.i |
Trends of the levels of employment and unemployment | Just a general reference. The decree does not define how the criterion should be taken into consideration. In practice, the MWRC employs Labour Force Survey statistics (Statistical Service) | Minimum Wage Decree, Regulation 7.1.a.ii |
Variation of economic development and of the level of productivity | Just a general reference. The decree does not define how the criterion should be taken into consideration. In practice, the MWRC employs the National Accounts statistics (Statistical Service) and productivity statistics of Eurostat. | Minimum Wage Decree, Regulation 7.1.a.iii |
Variation of and trends of general wage levels and their distribution | Just a general reference. The decree does not define how the criterion should be taken into consideration. In practice, the MWRC employs the earnings and distribution of earnings statistics (Statistical Service, source of the statistics: Social Insurance Fund' records) | Minimum Wage Decree, Regulation 7.1.a.iv |
Impact of any minimum wage change may have on the level of employment, absolute and relative poverty indicators, cost of living and competitiveness of the economy | Just a general reference. The decree does not define how the criterion should be taken into consideration. In the MWRC there was no particular discussion over statistical sources. The members of the committee resorted to rather general assessments. | Minimum Wage Decree, Regulation 7.1.a.iv |
Kyproksen minimipalkkajärjestelmä, joka on määritelty sekä yleisessä minimipalkkaasetuksessa että mukautustoimien asetuksessa, ei tällä hetkellä tarjoa mitään viitearvoa ohjeistuksena sen riittävyyden arviointiin.
Kyproksen minimipalkkajärjestelmä, joka on voimassa 1. tammikuuta 2023 alkaen asetuksen KDP 350/2022 myötä, ei kata maatalous- ja meritoiminnassa työskenteleviä työntekijöitä eikä kotitalouksien työnantajia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja henkilöt eivät ole minimipalkkamääräysten alaisia.
Lopuksi asetus ei kata majoitustoimintoja, sillä ne kuuluvat eri minimipalkkaasetuksen (KDP 55/2025) piiriin. Jälkimmäinen koskee 13 majoitusalan ammattia.
Yleinen minimipalkkamääräys (KDP 350/2022, muutettu asetuksilla KDP 402/2023 ja KDP 427/2025) määrää aloituspalkan ja korkeamman senioriteettitason kuuden kuukauden työsuhteen jälkeen. Lisäksi uusi asetus sallii alle 18-vuotiaille alle 18-vuotiaille satunnaistyöskentelystä, joka ei ylitä kahta yhtäjaksoista kuukautta.
Majoitusalan minimipalkkaasetus (KDP 268/2023) määrää myös minimipalkkojen korotukset kolmen tai kuuden kuukauden palvelusajan myötä sekä poikkeuksen asetuksen määräyksistä kaikille hotellikoulujen korkeakouluopiskelijoille, jotka opintojensa puitteissa työskentelevät työssä. Asetus koskee vain 13 alan ammattia.
Yleinen minimipalkkaasetus (KDP 350/2022) määrittelee 12 kuukausipalkkaa ilman tarkkaa työtuntimäärää. Tämä tarkoittaa, että eri sektoreiden työntekijöiden saattaa olla tarpeen työskennellä 38–48 tuntia viikossa saadakseen täyden minimipalkan, sillä Kyproksella ei ole yhtenäistä lakisääteistä määritelmää maksimipäivä- ja viikkotyöajalle.
Majoitusalan minimipalkkaasetus (KDP 268/2023) määrittelee 12 kuukausimaksua. 13 kattavan ammatin hinnat määritellään sekä kuukausi- että tuntiperusteisesti, perustuen 38 tunnin työviikkoon, joka jakautuu viidelle päivälle.
Yleinen minimipalkkamääräys (KDP 350/2022) määrittelee minimipalkan työntekijän kokopäivätyöstä saamaksi kokonaisbruttokuukausipalkaksi (artikla 5). Ylityökorvaus, työ normaalin vapaa-ajan ulkopuolella, pyhäpäiväpalkat ja muut edut eivät sisälly minimipalkan laskemiseen (artikla 9). Asetus sallii 15 % ja/tai 10 % vähennykset, jos työntekijät saavat aterioita ja/tai majoitusta työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen kautta (artikla 10). Jos työntekijä saa molemmat, minimipalkka voidaan siten laskea 75 %:iin koko palkasta (artikla 11). Jotkut minimipalkan saajaryhmät voivat olla oikeutettuja lisäetuihin, kuten pyhäpäiviin, ylityökorvaukseen jne., muiden lakien nojalla, jotka asettavat vähimmäistyöllisyysstandardit tietyissä taloudellisissa toiminnoissa.
Majoitusalan asetus (KDP 268/2023) määrittelee, että 13 säännellyn ammatin minimipalkat sisältävät peruspalkan, elinkustannuslisän ja palvelumaksut. Ylityökorvausta ja pyhäpäivien palkkaa ei käsitellä tässä asetuksessa. Erillinen laki kuitenkin takaa kaikille majoitusalan työntekijöille 15 palkallista pyhäpäivää vuodessa sekä ylityökorvauksen puolitoista (1,5:1).
Kyproksella ei ole julkaistu tällaista raporttia. Aiemmissa osioissa mainitut 'Minimipalkan uudelleenjärjestelykomitea' (MWRC) -raportit liittyvät minimipalkan asettamisprosessiin, mutta ne eivät ole tällä hetkellä julkisesti saatavilla.
