Siirry pääsisältöön
Tämä sivu on käännetty konekäännöksellä. Katso alkuperäinen englanninkielinen versio ja tutustu Eurofoundin kielipolitiikkaan.
Tanskan minimipalkkaprofiili
Maaprofiili
Päivitetty viimeksi: 30 June 2026

Minimipalkka Tanskassa

Benjamin Rom Viegand Hansen

Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.

Nämä profiilit kuvaavat, miten minimipalkkoja säädellään ja asetetaan. Ne ovat saatavilla kaikissa EU-maissa ja Norjassa.

Tämä profiili kuvaa, miten minimipalkkoja säädellään ja määritellään Tanskassa. Sitä voidaan lukea taustatiedoksi Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkka-asettelun katsaussarjaan.

Tanskassa ei ole lakisääteistä minimipalkkaa. Sen sijaan minimipalkat on määritelty työehtosopimuksissa.

Tanskassa ei ole laajennusmekanismeja. Yritykset, jotka eivät halua olla työnantajajärjestön jäseniä, voivat allekirjoittaa yhden työnantajan sopimuksia ammattiliittojen kanssa. Nämä täydentävät sopimukset (adoptiosopimukset) ovat usein tavallisia yksittäisen työnantajan sopimuksia, jotka ammattiliitot ovat valmiina tilannetta varten. Rikkomuksen sattuessa säädökset ovat samat kuin edellä mainittu.

EU:n vähimmäispalkkadirektiivin toimeenpanoon Tanskassa ei tarvita kansallisia lainsäädäntötoimia. Tämä saatiin päätökseen marraskuun lopussa 2024 ministeriön perustaman kolmikantaisen työryhmän toimesta, joka arvioi direktiivin toteutusta. Tanskan työministeriön on kuitenkin edelleen raportoitava komissiolle työehtosopimusten kattavuusasteista, alhaisimmista palkkatasoista työehtosopimuksissa sekä niiden työntekijöiden palkkatasoista, joita työehtosopimukset eivät kuulu, jne.

Tammikuussa 2023 Tanskan hallitus pyrki haastamaan direktiivin Euroopan unionin tuomioistuimessa. Marraskuussa 2025 tuomioistuin kumosi direktiivin osat, jotka liittyvät lakisääteisiin minimipalkkoihin. Koska Tanskassa ei ole tällaista järjestelmää, kumotuilla määräyksillä ei ole vaikutusta Tanskaan, ja direktiivin muut osat, mukaan lukien raportointivelvoitteet, ovat edelleen voimassa.

Tanskassa on melko laaja työehtosopimusten kattavuus työntekijöistä. Tarkka vakuutushinta voidaan laskea eri tavoin, ja siksi se voi vaihdella hieman. Tanskan työnantajien konfederaation (DA) antamat luvut, jotka perustuvat vuoden 2023 tietoihin Tanskan tilastokeskukselta, Tanskan rahoitussektorin työnantajaliitolta sekä Eurostatin ansioluettelon rakenteesta, ovat laajasti käytetty lähde. Laskelmiensa mukaan Danish Employers totesi ja julkaisi artikkelissaan, että 82 % Tanskan työntekijöistä kuuluu työehtosopimusten piiriin (100 % julkisella sektorilla ja 73 % yksityisellä sektorilla). Aalborgin yliopiston vuonna 2025 tekemä tutkimus, joka hyödyntää kansallisen Tryghedsbarometer-kyselyn poikkileikkaustietoja, osoittaa, että 69 % aktiivisesta työvoimasta raportoi kuuluvan työehtosopimuksen piiriin.

Tanskan ammattiliittojen liitto (FH) julkaisi raportin työehtosopimusten kattavuudesta vuonna 2022, jossa kattavuusasteeksi todettiin 84 % kokonaisuudessaan, 78 % yksityisellä sektorilla ja 97 % julkisella sektorilla. Työehtosopimusten kattavuudesta matalapalkkaisten työntekijöiden osalta ei ole paljon tietoa, ja sitä käsitellään usein organisaation kattavuuden yhteydessä (eli ammattiliiton jäsenet ovat työntekijät). Raportin mukaan lähes puoli miljoonaa työntekijää – noin 15 % työvoimasta – työskentelee työpaikoilla, joilla on matala tai keskitasoinen työehtosopimusten kattavuus. Alat, joilla on matala kattavuus, ovat todennäköisemmin lyhytaikaisia, osa-aikatyöllisiä, ulkomaisia työvoimaa sekä alhaisia ammattiliittojen jäsenyyksiä. Raportti nostaa esiin neljä alaa, joilla organisaatiotiheys on alhainen ja joissa yli puolet työvoimasta kuuluu matalimman palkkaneljänneksen joukkoon: hotellit ja ravintolat, siivous, maatalous ja vähittäiskauppa. Kuitenkin, vaikka organisaatiotiheys on alhainen, vain ensimmäisellä on vähän työehtosopimusten kattavuutta, kun taas muilla kolmella on keskitasoinen tai korkea kollektiivisen neuvottelun kattavuus. Vaikka vähittäiskaupalla on vahva työehtosopimusten kattavuus ja vähemmän ulkomaista työvoimaa, siellä on – yhdessä siivouksen kanssa – suurin osuus työntekijöistä, 72 %, alhaisimmassa palkallisessa neljänneksessä. Näin ollen alhainen organisatorinen tiheys (ammattiliittojen jäsenmäärän mukaan) vaikuttaa neuvotteluvoimaan ja lopulta työoloihin ja palkkatasoihin, riippumatta työehtosopimusten kattavuudesta.

Työehtosopimusten ja asetettujen minimipalkkojen puutteen osalta pääasialliset työntekijäryhmät usein mainitaan määräaikaiset työntekijät (pääasiassa rakennusalalla) ja digialustojen työntekijät (pääasiassa siivoojat ja kuriirit). Nämä ovat suhteellisen uusia työntekijätyyppejä Tanskan kontekstissa, ja viimeisen vuosikymmenen aikana on tehty useita yrityksiä varmistaa näiden työntekijöiden parempi sisällyttäminen Tanskan järjestelmään. Suurin ryhmä, jota työehtosopimukset eivät koske, ovat kuitenkin erittäin taitavat työntekijät, joilla on yliopistotutkinto. Tanskan maisteri- ja tohtoriliiton (DM) mukaan, joka on ammattiliitto yliopistotutkinnon suorittaneille työntekijöille, vain kolmasosa yksityisellä sektorilla työskentelee työehtosopimuksen mukaisesti, ja suurin osa työskentelee yksinomaan yksittäisillä sopimuksilla.

Suurin osa yksityisestä tanskalaisesta työmarkkinasta kuuluu kahden pääasiallisen työmarkkinakonfederaation, Tanskan työnantajien konfederaation (DA) ja Tanskan ammattiliittojen liiton (FH), piiriin. Kuitenkin heidän jäsenjärjestönsä hoitavat varsinaiset sektorikohtaisten työehtosopimusten neuvottelut, kun taas FH ja DA (erityisesti) varmistavat eri sektorikohtaisten sopimusten neuvottelujen koordinoinnin.

Yksityisellä sektorilla on kaksi vauhtia asettavaa sopimusta, joissa on kaksi erilaista työehtosopimusmaksujärjestelmää:

  1. Tanskan teollisuuden (DI) ja Tanskan teollisuustyöntekijöiden keskusjärjestön (CO-Industri) välinen teollisuussopimus määrittää 'minimimaksujärjestelmän' käyttäjien tasot.

  2. DI:n ja Tanskan työntekijöiden yhdistyneen liiton (3F) välinen kuljetus- ja logistiikkasopimus määrittelee palkkatasot niille, jotka käyttävät 'standardimaksujärjestelmää'.

Nämä kaksi sopimusta asettavat pohjan palkkatason kehitykselle useimmille yksityisen sektorin työntekijöille, mukaan lukien matalapalkkaiset työntekijät. Julkinen sektori noudattaa yksityisen sektorin palkkamäärittelyn asettamaa rajaa.

Tanskassa yksityisen sektorin työehtosopimukset uusitaan toimiala kerrallaan, mutta ne neuvotellaan saman ajanjakson aikana (työehtosopimuskierros) ja ne hyväksytään yhteisellä äänestyksellä ammattiliittojen jäsenten kesken kaikilla aloilla.

Teollisuussopimus DI:n ja CO-teollisuuden välillä on aina ensimmäinen sopimus, joka solmitaan työehtoneuvottelukierroksilla. Se on suurin ja luo perustan muille sopimuksille. Lisäksi se määrittää palkkatasot kaikille niille, jotka käyttävät 'minimimaksujärjestelmää', joka on noin 60 % yksityisestä sektorista. 'Minimimaksujärjestelmässä' todelliset palkkatasot täytyy neuvotella yritystasolla, ja useimmat työntekijät saavat paljon enemmän palkkaa kuin sopimuksen minimipalkka. Toinen vauhtia asettava sopimus on DI:n ja 3F:n välinen kuljetus- ja logistiikkasopimus, joka kattaa noin 20 % yksityisestä työvoimasta. Tämä sopimus määrittelee palkkatasot 'standardimaksujärjestelmässä', jossa sektorikohtaisen sopimuksen asettama palkkataso on usein työntekijöiden palkka. Kuitenkin molempien työehtosopimustyyppien neuvotteluissa on vahvaa koordinointia, mikä tarkoittaa, että suhteellinen palkankorotus on suunnilleen sama eri sektoreilla ja ammattiryhmillä, joita nämä sopimukset koskevat. Siksi neuvottelukierrosten suhteelliset tulokset eivät juuri eroa eri työryhmien välillä, ja järjestelmä varmistaa, etteivät matalapalkkaiset työntekijät jää jälkeen palkankehityksessään.

Työehtosopimuksen kestosta sovitaan työehtoneuvottelukierroksella ja se kestää kaksi–neljä vuotta taloudellisen tilanteen mukaan. Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kolmen vuoden sopimukset ovat olleet arkipäivää. Neuvottelukierrokset käydään vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Yksityisellä sektorilla paikalliset neuvottelut yritysten välillä voivat seurata niiden asiaankuuluvan sektorin tai yrityssopimusten solmimista.

Julkisen sektorin neuvottelukierrokset seuraavat aina vuotta yksityisen sektorin neuvottelujen jälkeen. Palkkojen korotuseroja säädetään automaattisesti virallistettujen menettelyjen mukaisesti, jolloin julkinen sektori ei jää kauas jälkeen eikä ohita yksityisen sektorin palkkatasoja.

Kaikilla aloilla Tanskan työehtosopimuksissa on palkkamääräyksiä, jotka ovat alhaisempia kuin aikuisten minimipalkka nuorille työntekijöille (<18 vuotta) ja oppisopimuksille. Molempien ryhmien palkkatasot vaihtelevat sektoreittain ja toimialoittain, ja yksityisellä sektorilla korkeampi palkka voidaan saavuttaa paikallisilla neuvotteluilla.

Tanskassa voi aloittaa työskentelyn 13-vuotiaana; Tämä ei kuitenkaan ole kovin yleistä, ja useimmat sopimukset sisältävät maksut vain nuorisotyöntekijöille 15-, 16- ja 17-vuotiaille. Useimmissa sopimuksissa on nuorten verolisäyksiä aikaisin aamulla ja/tai illalla ja/tai sunnuntaisin sekä pyhäpäivinä tehdystä ajasta. Ikään perustuvaa palkkaa voi antaa laillista vain, jos työntekijä kuuluu työehtosopimuksen piiriin. Syrjintälainopens in new tab vuoksi palkkaneuvottelut yrityksissä ilman työehtosopimusta eivät voi erottaa palkkoja iän perusteella. Sen sijaan on laillista antaa nuorelle matalampi palkka kuin vanhemmalle vain vähäisemmän kokemuksen ja pätevyyden vuoksi; Alle 18-vuotiaan nuoren palkka on sovittava samalla tavalla kuin 18 vuotta täyttäneellä työntekijällä.

Oppisopimusten (16–24-vuotiaat) palkkatasot määräytyvät samalla tavalla työehtosopimuksissa, ja ne voivat vaihdella hieman toimialojen välillä. Kuitenkin, vaikka yritys ei olisi sopimuksen piirissä, opiskelijoille ja oppipojille taataan aina vähimmäispalkka ja palkkaedut, jotka on lain mukaan määritelty päätyöehtosopimuksessa tietyllä alalla. Tasot ovat minimitasoja, jotka nousevat vuosittain, kun opiskelijat ja oppisopimusopiskelijat saavat lisää kokemusta alalta. Vuonna 2025 ensimmäisen vuoden kuukausittainen minimipalkka oppisopimuksen ensimmäiselle vuodelle oli odotettavissa olevan 9 500 DKK ja 12 500 DKK ennen veroja (noin 1 273 – 1 675 €). Joissain oppisopimuksissa palkka on korkeampi, jos oppipoika on täyttänyt 21 vuotta ennen aloittamista. Aikuisten oppisopimusten (25+) minimipalkat ovat korkeammat ja vähimmäispalkka on yhtä suuri kuin kouluttamattomilla työntekijöillä. Kaikki oppisopimusten palkkatasot ovat minimipalkkoja, ja yksityisellä sektorilla voidaan neuvotella korkeampi taso.

Tanskassa yksityisillä työmarkkinoilla on kolme pääasiallista palkkajärjestelmää, jotka tarjoavat työntekijöille erilaisia mahdollisuuksia solmia paikallisia palkkasopimuksia johdon kanssa. Noin 60 % yksityisestä työvoimasta työskentelee minimipalkka-/minimipalkkajärjestelmässä, noin 20 % standardipalkkajärjestelmässä, ja loput ovat joko työehtosopimuksissa ilman palkkoja tai yksittäisillä sopimuksilla.

Minimimaksujärjestelmä

  • Tässä järjestelmässä työehtosopimus määrää minimipalkan sovellettavaksi kyseiselle ajanjaksolle sekä velvoitteen tehdä sopimus henkilökohtaisesta palkasta. On myös yleistä, että siihen sisältyy oikeus vuosittaisiin palkkaneuvotteluihin. Yksittäisen työntekijän kokonaispalkka neuvotellaan paikallisesti työpaikalla työntekijän taitojen, kokemuksen, koulutuksen ja suorituskyvyn sekä työn vaatimusten mukaan, mukaan lukien mahdolliset työhön liittyvät hankaluudet.

  • Tässä palkkajärjestelmässä on myös muunnelma nimeltä 'minimipalkkatasot', jossa esimerkiksi on asetettu useita peruspalkkoja työtyypin tai koulutuksen mukaan. Lisäksi erilaisia palkkalisämaksuja voidaan neuvotella paikallisesti. Näitä kahta minimihintajärjestelmää kutsutaan usein yhdessä.

Vakiopalkkajärjestelmä

  • Tämä on keskitetyin palkkajärjestelmä. Täällä palkka määräytyy alakohtaisilla keskitetyillä työehtosopimuksilla, ja paikallisesti on rajalliset mahdollisuudet neuvotella kiinteistä palkoista. Sopimuksessa määritellyt palkkatasot ovat vakiotasoja, ja samat kriteerit täyttävät työntekijät saavat saman palkan. Hinnat sisältävät: kiinteät tunti- ja kuukausipalkkat; lisäravinteet porrastettuihin työaikoihin päivisin; lisäravintoja ilta-/yö- ja viikonlopputyöhön; lisäravinteet ylityökorvauksiin – joskus esimerkiksi työskentelyravinteisiin; senioriteettilisät; Pätevyyslisät.

Työehtosopimukset ilman palkkatasoja

  • Tässä palkkoja ei neuvotella keskitetyissä työehtoneuvotteluissa. Sen sijaan useimmissa työehtosopimuksissa on määräyksiä, joiden mukaan palkan tulee heijastaa yksilöllisiä ominaisuuksia, kuten pätevyyksiä, ponnisteluja, vastuuta, koulutusta ja osaamista. Palkka jaetaan peruspalkkaan, bonukseen ja korvauksiin esimerkiksi pätevyyksiin, tehtäviin, vastuuseen, joustavuuteen ja saatavuuteen.

Julkisella sektorilla kaikki kuuluvat paikallisen palkkajärjestelmän piiriin, joka on senioriteettiin perustuva palkkajärjestelmä, jossa on hajautettuja, ei-senioriteettiin perustuvia lisämaksuja. Paikallisen palkan tarkoituksena on tarjota mahdollisuus palkata työntekijöille heidän osaamisensa, toimintojensa ja henkilökohtaisten pätevyytensä perusteella sekä mukauttaa palkka paikallisiin olosuhteisiin. Paikallinen palkka koostuu viidestä osasta, joista vain ensimmäinen on keskitetysti määrätty:

  1. Peruspalkka (tai peruspalkka): tämä on se asteikko, johon asetetaan, kun on uusi palkka tai koulutettu. Peruspalkassa on useita senioriteettivaiheita, jotka lasketaan nykyisen tai aiemman työkokemuksen perusteella.

  2. Toiminnallinen palkka (tai toiminnallinen lisä): palkka, joka myönnetään erityisistä tehtävistä, jotka ylittävät työtehtävän. Esim. ammattiliiton edustaja tai väliaikainen erityistehtävä. Toiminnallisesta palkasta voidaan sopia paikallisesti tai keskitetysti.

  3. Pätevyyspalkka (tai pätevyyskorvaus): lisä, joka liittyy henkilökohtaisiin pätevyyksiin. Se voi sisältää sekä sen, miten työ tehdään ja/tai miten sitä käytetään työvoiman rekrytointiin tai pitämiseen. Pätevyyslisä voidaan sopia paikallisesti laitostasolla – mutta se voidaan myös sopia keskitetysti johdon ja paikallisen ammattiliiton välisessä sopimuksessa.

  4. Suorituspalkka: palkka, joka voidaan myöntää yksittäisille työntekijöille tai ryhmälle. Se perustuu tietyn tavoitteen saavuttamiseen. Suorituspalkkiot neuvotellaan paikallisesti. Tämä voi myös olla kertamaksu. Suorituspalkkaa käytetään usein esimiehille.

  5. Kertapalkkio: palkkio erityisestä työstä.

Tanskassa tietyt summat voidaan vähentää työntekijän tuloista ennen verojen laskemista. Näihin kuuluvat ammattiliittojen maksut; korkokulut; kuljetus töihin ja takaisin yli 24 km; kaksoisasuminen tai vuokra-asunto tilapäisille työntekijöille; työmatkakulut, jos työntekijä ei maksa niitä.

Pysyvissä työpaikoissa työntekijän on maksettava veroa työnantajan tarjoamasta ilmaisesta ruoasta ja majoituksesta. Maatalouden avustajille, kotitaloustyöntekijöille, keittiö- ja palveluhenkilökunnalle, yksityishoitajille ja sairaalahenkilökunnalle on kiinteät vakiohinnat ilmaiselle majoitukselle ja majoitukselle. Sotilashenkilöstölle on myös erityisiä maksuja. Verohallinnosta päättää veroneuvosto, ja uusin määräys astui voimaan 1. tammikuuta 2025. Jos rahallinen etu on maksettu ilmaisen majoituksen sijaan, se on käsiteltävä palkkana.

Työnantaja voi päättää maksaa verovapaan matkustuskorvauksen ruoasta, majoituksesta ja pienistä hankinnoista työmatkoihin liittyen. Työntekijän on oltava poissa vähintään 24 tuntia. Matkustuskorvaukset ovat verovapaita ja maksetaan vakiomaksujen mukaisesti. Tätä kutsutaan myös toimeentulokorvaukseksi (tanskaksi 'diæter').

Tanskassa ei ole säännöllisiä raportteja minimipalkan asetuksista.

1 September 2026
Minimipalkat vuonna 2026: Vuosikatsaus
Minimipalkkojen asettamisesta EU:ssa on tullut yhä dynaamisempi ja tarkasti seurattu politiikan alue, jota muovaavat EU:n minimipalkkadirektiivin toimeenpanon ja vuosikymmenen kestävän reaaliaikaisen kasvun myötä lakisääteisissä veroissa. Tämä raportti tarkastelee jäsenvaltioiden ja Norjan välillä vuonna 2025 käytyjä palkanmäärityskeskusteluja, keskittyen maihin, joilla on ja joilla ei ole kansallista minimipalkkaa, minimipalkkojen ja työehtoneuvottelujen vuorovaikutukseen matalapalkkaisilla sektoreilla sekä viitearvojen kasvavaan rooliin kansallisten päätösten muokkaamisessa.
Read more
Tutkimusraportti
30 January 2026
Minimipalkkojen todellinen kasvu vuonna 2026, samalla kun jäsenvaltioiden tavoitteet edistyvät ja vetäytyvät
Useimmat EU:n jäsenvaltiot muuttivat kansallisen minimipalkkansa tasoa 1. tammikuuta 2026 alkaen, ja kuten edellisenä vuonna, yleinen kuva on merkittävä korotus – huomattavasti yli hintojen korotukset.
Read more
Artikkeli
Flag of the European UnionThis website is an official website of the European Union.
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions
The tripartite EU agency providing knowledge to assist in the development of better social, employment and work-related policies

All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.

See all EU institutions and bodies