Minimipalkka Virossa
Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.
Tämä profiili kuvaa, miten minimipalkkoja säädellään ja asetetaan Virossa. Sitä voidaan lukea taustatiedoksi Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkka-asettelun katsaussarjaan. Virossa on olemassa lakisääteinen minimipalkka, joka on yleisesti sovellettavissa. Minimipalkka (töötasu alammäär tai alampalk) perustuu huipputason sosiaalisten kumppaneiden kollektiiviseen sopimukseen.
Vabariigi Valitsuse määrus 'Töötasu alammäära kehtestamine'opens in new tab, [Valtion säädös: Minimipalkan määrittäminen].
'Työsopimuksen seadus'opens in new tab [Työsopimuslaki].
Kollektiivsopimuksen seadusopens in new tab § 42. Työehtosopimuslaki.
Työsopimuksen seadus. Selgitused työsopimuksen seaduse juurdePDFopens in new tab [Työsopimuslaki: Selitysmuistio].
Minimipalkan taso määritellään yhdessä huipputason sosiaalisten kumppaneiden toimesta. Työsopimuslaki, § 29 (5), määrittelee toimijat, jotka ovat mukana minimipalkan määrittämisessä: keskustyönantajajärjestö ja ammattiliittojen liitto. Muut sosiaalisen kumppanin järjestöt eivät voi osallistua sopimukseen. Siksi joka vuosi huipputason sosiaaliset kumppanit, Työnantajaliitto (ETKL) ja Ammattiliittojen liitto (EAKL), neuvottelevat minimipalkan tasosta ja tekevät sopimuksen seuraavalle vuodelle. Viron hallitus määrittelee sitten minimipalkan hallituksen asetuksella nimeltä 'Minimipalkan perustaminen'.
Asetuksen allekirjoittavat pääministeri, valtiosihteeri sekä ministeri, joka vastaa työsuhteista ja työmarkkinoista. Se allekirjoitetaan vuosittain ja sisältää pykälän, joka kumoaa aiemman säädöksen.
Kansallinen minimipalkkasopimus neuvotellaan vuosittain huipputason sosiaalisten kumppaneiden kesken. Vuosina 1992–2001 kolmiosainen sopimus määritteli vuosittain minimipalkan. Vuodesta 2002 lähtien kaksipuolisia työehtosopimuksia voidaan laajentaa työehtosopimuslain § 4 nojalla. Tämä mahdollistaa sosiaalisten kumppaneiden laajentaa sopimuksen kaikille työnantajille ja työntekijöille.
Sen jälkeen Viron ammattiliittojen liitto (EAKL) ja Viron työnantajaliitto (ETKL) neuvottelevat minimipalkasta, minkä jälkeen hallitus säätää sen asetuksella nimeltä 'Vähimmäispalkan perustaminen' (Vabariigi Valitsuse määrus 'Töötasu alammäära kehtestamine'). Asetus allekirjoitetaan vuosittain ja siinä on ehto, joka kumoaa edellisen. Se asettaa vain aloituspäivän (yleensä 1. tammikuuta), mutta ei päättymispäivää. Jos sopimukseen ei päästä, aiempi minimipalkkasäädös pysyy voimassa ja vero pysyy samana.
Perinteisesti sosiaaliset kumppanit sopivat sekä tunti- että kuukausittaisista minimihinnoista. Neuvottelut alkavat tyypillisesti keväällä ja päättyvät syksyllä. Sopimuksen saavuttamiselle ei ole tarkkaa määräaikaa. Aikajana noudattaa yleensä Viron pankin talousennusteiden julkaisua, jotka toimivat neuvottelujen perustana ja julkaistaan kesällä ja syksyllä.
Vuosina 2008–2010 talouskriisin vuoksi sopimusta ei allekirjoitettu, ja minimipalkka jäädytettiin. Kahden vuoden välein tehdyt sopimukset saavutettiin vuosina 2013 ja 2015. Vuonna 2023 sosiaaliset kumppanit solmivat hyvän tahdon sopimuksen, jossa asetettiin tavoitteet minimipalkan korottamiseksi vuoteen 2027 asti.
Pakollisia kriteerejä ei ole, mutta sosiaaliset kumppanit ovat sopineet joistakin ohjeista.
Vuonna 2017 huipputason sosiaaliset kumppanit sopivat menetelmästä minimipalkan asettamiseksi vuosille 2018–2022. Sopimuksessa määrättiin, että neuvottelujen perustana olisi työvoiman tuottavuus ja talouskasvu. Minimipalkan korotus olisi kaksinkertainen ennustettuun työvoiman tuottavuuden kasvuun verrattuna seuraavaksi vuodeksi (Viron pankin ennusteen mukaan), mutta ei yli kaksinkertainen ennustettuun reaaliseen talouskasvuun nähden. Lisäksi uusi minimipalkka ei saa olla alle 40 % ennustetusta kansallisesta keskipalkasta.
Vuonna 2023 sosiaaliset kumppanit solmivat ei-sitovan sopimuksen, jossa asetetaan tavoitteet minimipalkan korottamiseksi vuoteen 2027 asti. Sopimuksen mukaan minimipalkan korotuksen tulisi olla asteittain kasvava osuus keskipalkasta, ja tavoitteena on 42,5 % vuonna 2024, 45 % vuonna 2025, 47,5 % vuonna 2026 ja 50 % vuonna 2027. Kuitenkin sosiaalisten kumppaneiden keskustelut jatkuvat minimipalkan määrittämiseksi joka syksy. Tästä syystä on tehtävä arvio talousnäkymistä ja työttömyysindikaattoreista seuraavalle vuodelle sovitun minimipalkkatason viimeistelyssä.
Ei-sitovan sopimuksen 2. artiklan mukaan sosiaaliset kumppanit sopivat minimipalkasta joka syksy, 'ottaen pohjaksi Viron pankin viimeisimmän talousennusteen'. Erityisiä kriteerejä ei mainita, ja sosiaalisten kumppaneiden mukaan ennustetta käytetään argumenttien ja keskustelujen perustana. Viron pankkien talousennuste sisältää tyypillisesti BKT:n kasvun, työttömyysasteen ja keskimääräisen bruttopalkan.
Artikla 4 toteaa, että kasvuvauhtia 'harkitaan uudelleen ja sitä voidaan muuttaa', jos jokin seuraavista skenaarioista toteutuu:
Viimeisimmät talousennusteet viittaavat kokonaistalouden laskuun kuluvana tai tulevana vuonna.
Työttömyys on kasvanut merkittävästi edellisten kolmen neljänneksen aikana verrattuna edelliseen ajanjaksoon.
Niiden yritysten määrä, joilla on envelope-palkkariski, on kasvanut merkittävästi, mikä johtuu minimipalkan nopeasta kasvusta.
Hyvän tahdon sopimuksen oletukset, kuten työttömän määritelmä, etuuksien taso tai bruttopalkkarakenne, ovat muuttuneet merkittävästi.
Sosiaaliset kumppanit ottavat huomioon myös valtiovarainministeriön talousennusteen, joka sisältää kaikki tärkeimmät makrotaloudelliset indikaattorit, kuten bruttokansantuotteen (BKT), työttömyysasteen, työvoimapulan, työllisyysasteen, kuluttajahintaindeksin, kulutuksen, viennin, investoinnit jne.
Viron pankki julkaisee ennusteita neljännesvuosittain.
Valtiovarainministeriö: Talousennuste (Valtiovarainministeriö)opens in new tab
Viron pankki: Talousennuste (Viron pankki)opens in new tab
Hea tahte kokkulepe (hyvän tahdon sopimus) minimipalkasta vuosina 2024–2027opens in new tab , 2024–2027. aasta töötasu alammäära suuruse ja metoodika kohta. Tööandjate Keskliit ja Ametiühingute Keskliit [ei-sitova sopimus minimipalkkojen määrästä ja menetelmästä 2024–2027. Työnantajaliitto ja ammattiliittojen liitto.
Criterion | How is this defined/operationalised? | Regulation or practice |
Unemployment increases | Percentage of unemployment of labour force (%) Source: Economic Forecast by Estonian Bank, Statistics Estonia. | Non-binding agreement for the amount and method of minimum wages 2024-2027 Article 4.2 |
Number of companies at risk of envelope wages increases | Goodwill agreement for the amount and method of minimum wages 2024-2027 Article 6 says that the 'state conducts regular statistical monitoring of unpaid taxes and supplies social partners with relevant information for minimum wage negotiations.' Source for statistical data on taxes is usually Estonian Tax and Customs Board. | Non-binding agreement for the amount and method of minimum wages 2024-2027 Article 4.3; Article 6 |
Average gross salary | Average monthly gross salary in EUR and yearly change in %
Source: Economic Forecast by Estonian Bank, Estonian Statistics | Non-binding agreement for the amount and method of minimum wages 2024-2027 Article 1 |
GDP | 'the economy on the whole is in decline': Growth of GDP (yearly change in %) Real gross domestic product Source: Economic Forecast by Estonian Bank. | Non-binding agreement for the amount and method of minimum wages 2024-2027 Article 4.1 |
Consumer price index | Change in consumer prices. This is one of the main indicators of the Economic Forecast that social partners base their minimum wage arguments and discussions on. Source: Economic Forecast by Estonian Bank Estonian Bank | Non-binding agreement for the amount and method of minimum wages 2024-2027 Article 2 |
Minimipalkka on universaalisti sitova lähes kaikille.
Lakisääteisten minimipalkkojen vaihtelut Ei ole ala-minimipalkkaa tai korkeampia lakisääteisiä veroja. Yksikään työntekijä Virossa ei saisi saada tätä minimipalkkaa vähemmän.
Minimipalkka määräytyy sekä kuukausi- että tuntipalkaksi. Lain mukaan kuukausimaksu koskee kokoaikaista työtä, eli 40 tuntia viikossa. Työntekijöillä on oikeus 12 kuukausittaiseen maksuun vuodessa.
Minimipalkkaa ei jaeta osiin.
Kaikki lisäedut, kuten bonukset, yritysauto, lisäedut, päivystystyöaika, muut tuet, kuten reseptilasien korvaukset jne., on kirjattava työsopimukseen eivätkä ne sisälly palkkaan.
Virossa ei ole säännöllisiä raportteja siitä, miten minimipalkka asetetaan. Neuvottelujen kehitystä raportoi yleensä Viron julkinen yleisradioyhtiö (Eesti Rahvusringhääling, ERR).
Masso, J., Roosaar, L., Lees, K., Võrk, A., Pulk, K., Espenberg, S. (2021), Alampalga mõju Eesti sosiaalitaloudelliselle arengule.PDFopens in new tab
Ferraro, S., ja Soosaar, O. (2020), Minimipalkka, työllisyys ja yritysten tuottavuus. Tallinnan teknillinen yliopisto.
Ferraro, S., Hänilane, B. ja Staehr, K. (2018), Minimipalkat ja työllisyyden säilyttäminen: mikroekonometrinen tutkimus Virolle. Baltic Journal of Economics, 18(1), 51-67.
Ferraro, S., Meriküll, J. ja Staehr, K. (2018), Minimipalkat ja palkkajako Virossa. Sovellettu taloustiede, 50(49), 5253-5268.
