Minimipalkka Saksassa

• Laki yleisen minimipalkan sääntelystä (Minimipalkkalaki)opens in new tab

• Vähimmäispalkkakomission työjärjestyssäännötPDFopens in new tab 21. tammikuuta 2025

• Minimipalkan korjausasetus nro 5, 9. syyskuuta 2025PDFopens in new tab

• Työehtosopimuslakiopens in new tab

• Työntekijöiden sijoittamista koskeva lakiopens in new tab

• Tilapäinen työllistymislakiopens in new tab

Lakisääteinen minimipalkka asetetaan ministeriön asetuksella minimipalkkakomission ehdotuksesta kahden vuoden välein. Minimipalkkalain (4 § 2) mukaan minimipalkkakomissio nimitetään uudelleen viiden vuoden välein. Se koostuu puheenjohtajasta ja kolmesta jäsenestä kummaltakin puolilta sosiaalisia kumppaneita. Sosiaalisen kumppanin edustajilla ja puheenjohtajalla on äänioikeus. Kaksi lisäneuvonantajaa tieteellisestä yhteisöstä ei saa äänioikeutta komission päätöksissä. Ne ehdotetaan sosiaalisten kumppaneiden toimesta, mutta niiden tulee olla riippumattomia sosiaalisten kumppaneiden organisaatioista (esimerkiksi niitä ei saa käyttää tutkimuslaitoksissa, joita rahoittaa sosiaalinen kumppaniorganisaatio). Liittovaltion hallitus nimittää puheenjohtajan työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen yhteisestä ehdotuksesta. Minimipalkkakomissiota tukee sihteeristö, jossa on tällä hetkellä kahdeksan työntekijää. Sihteeristö sijaitsee liittovaltion työturvallisuus- ja työterveysinstituutissa (BAUA) itsenäisenä organisaatioyksikkönä, jota rahoittaa liittovaltion valtio (vuoden 2024 budjetti noin 1,36 miljoonaa euroa). Se tukee komissiota muun muassa minimipalkan tieteellisessä arvioinnissa ja tarjoaa tietoa sekä neuvoja työntekijöille ja yrityksille.

• Tietoa minimipalkkakomissionopens in new tab - Mindestlohnkommission työstä

Minimipalkkalain (9 §) mukaan joka toinen vuosi kesäkuussa minimipalkkakomissio hyväksyy päätöslauselman, jossa on ehdotus minimipalkan tasosta seuraaville kahdelle vuodelle, alkaen seuraavan vuoden tammikuusta. 10 § määrää, että komissio päättää yksinkertaisella enemmistöllä läsnä olevien jäsenten äänistä. Puheenjohtaja pidättäytyy ensin äänestämästä. Jos päätöslauselmalla ei ole enemmistöä, puheenjohtaja tekee kompromissiehdotuksen. Vain jos kompromissiehdotuksen käsittelyn jälkeen enemmistöäänestystä ei vieläkään ole, puheenjohtaja antaa äänestyksen. Minimipalkkakomissio voi järjestää kuulemisia työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kattojärjestöjen, toimialakohtaisten työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen, kirkkopohjaisten julkisen oikeuden järjestöjen, hyväntekeväisyysjärjestöjen, taloudellisia ja sosiaalisia etuja edustavia yhdistyksiä sekä muiden minimipalkan vaikutuksen alaisia. Se hyödyntää myös ulkopuolisten tahojen tietoja ja asiantuntijalausuntoja. 9 §:ssä määrätään lisäksi, että komission on esitettävä päätökselleen kirjalliset perusteet ja esitettävä päätöslauselman yhteydessä raportti, jossa arvioidaan minimipalkan vaikutusta työntekijöiden suojeluun, kilpailuun, työllisyyteen tietyillä teollisuudenaloilla ja alueilla sekä tuottavuuteen.

Pykälän 11 mukaan, kun minimipalkkakomissio on hyväksynyt päätöslauselmansa, hallitus laatii oikeudellisen asetuksen minimipalkan asettamisesta. Luonnosasetuksen julkaisun jälkeen sosiaaliset kumppanit ja kansalaisjärjestöt saavat mahdollisuuden toimittaa kirjalliset mielipiteet luonnoksesta kolmen viikon kuluessa. Hallitus voi tämän jälkeen tehdä minimipalkkakomission ehdottamasta minimipalkkakorjauksesta sitovan kaikille työnantajille ja työntekijöille oikeudellisella asetuksella ilman Bundesratin (Saksan liittovaltion osavaltioita edustava toinen liittovaltion lainsäädäntöelin) suostumusta. Liittovaltion hallitus voi toteuttaa vain minimipalkkakomission ehdotuksen muuttumattomana eikä voi asettaa muuta summaa. Jos päätöstä ei toteuteta, nykyinen minimipalkkataso säilyy.

Minimipalkkalain 9 §:n 2 kohdan mukaan minimipalkkakomissio asettaessaan minimipalkan 'ohjaa myöhemmin kollektiivisen palkan kehitystä'. Yhteispalkkakehityksen tiedot on saatu liittovaltion tilastoviraston kollektiivisesti neuvottelevien palkkojen indeksistä (Tariflohnindex). Tarkemmin sanottuna, laillisen minimipalkan määritelmän mukaisesti tuntipalkkana, käytetään kokonaistuntituloja perustana.

Lisäksi minimipalkkakomissio päättää saman minimipalkkalain 9(2) pykälän mukaisesti seuraavien kriteerien kokonaisarvioinnin yhteydessä:

• sopiva vähimmäissuojataso työntekijöille

• ei vaarantaisi työllisyyttä

• Reilut ja tehokkaat kilpailuolosuhteet

21. tammikuuta 2025 alkaen minimipalkkakomission työsäännöt määräävät myös, että komissio arvioi 60 %:n viitearvoa kokoaikaisten työntekijöiden bruttomediaanipalkasta EU:n minimipalkkadirektiivin mukaisesti.

Soveltaessaan edellä mainittuja oikeudellisia kriteerejä lakisääteisten minimipalkkamuutosten sopivuuden arvioimiseksi Minimipalkkakomissio tutkii alhaisten palkkojen kehitystä lakisääteisen minimipalkan alapuolella ja yläpuolella käyttäen Structural Earnings Survey (VSE) ja Earnings Surveys (VE) -aineistoja, joita täydentävät Quarterly Earnings Survey (VVE) ja Socio-Economic Panelin (SOEP) arvioinnit. Komissio tutkii edelleen lakisääteisen minimipalkan noudattamista käyttäen tietoja 'Financial Control of Undeclared Work' -yksiköstä, joka on General Customs Directoratin yksikkö ja valvoo minimipalkan noudattamista. Tutkiakseen minimipalkan vaikutusta sosiaalietuuksien saamiseen, erityisesti minimietuuksiin sosiaalikoodin II perusteella, komissio käyttää tietoja useista liittovaltion työvoimaviraston tilastoista.

Työllisyydessä (itä/länsi; yksinomaan osa-aikaiset työntekijät; sosiaalivakuutuksen maksujen alaisia (pois lukien harjoittelijat) pienellä osa-aikatyöllä; sosiaalivakuutusmaksujen piirillä (pois lukien harjoittelijat)) ja työttömyysluvuissa (itä/länsi; jaettu sukupuolen, iän ja kansallisuuden mukaan) komissio käyttää liittovaltion työvoimaviraston tietoja.

Komissio tutkii myös työaikakehityksiä (Structural Earnings Survey (VSE); Tulokyselyt (VE); Sosioekonominen paneeli (SOEP), Institute for Employment Researchin (IAB) perustamispaneeli, Federal Institute for Occupational Safety and Health (BAuA):n työaikatutkimus, työpaikat työvoiman kysynnän ja tarjonnan analysointiin (Federal Employment Agencyn tilastot; IAB:n työpaikkakysely), kehityksiä oppisopimusten ja jatkokoulutuksen osalta (liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriön tilastot; IAB:n työllisyyskysely) sekä itsenäisen ammatinharjoittamisen kehitykset (Mannheim Company Panel (MUP); Sosioekonominen paneeli (SOEP)).

Minimipalkan vaikutuksista kilpailuun saadakseen Minimipalkkakomissio hyödyntää tietoja IAB:n työllisyyskyselystä, Structural Earnings Surveystä (VSE) ja Ipsosin yrityskyselystä. Työvoimatuottavuutta ja työvoimakustannuksia tarkastellaan liittovaltion tilastoviraston (Labour Cost Index, National Account) tietojen perusteella. Lisätietoja käytetään sijoituksiin (IAB Establishment Panel), hintoihin (liittovaltion tilastoviraston tilastot), yksityiseen kulutukseen (liittovaltion tilastoviraston tilastot), voittoihin (liittovaltion tilastotoimiston tilastot, kansantalouden tilintarkastus; IAB Company Panel), sekä yritysten rekisteröinti- ja maksukyvyttömyystilastot (Federal Statistical Office).

21. tammikuuta 2025 minimipalkkakomissio muutti menettelysääntöjään ottaakseen huomioon EU:n minimipalkkadirektiivin asiaankuuluvat määräykset. Pykälän 2 kohdan (1) a) kohdalla 'Lakisääteisen minimipalkan säätämisen kriteerit', komissio lisäsi, että Saksan minimipalkkalain kriteerien lisäksi komissio ottaa huomioon '60 %:n viitearvon kokoaikaisten työntekijöiden bruttomediaanipalkasta' EU:n minimipalkkadirektiivin mukaisesti. Kuitenkin minimipalkkakomissio ei tee päätöstään pelkästään tämän viitekriteerin perusteella, vaan jatkaa kaikkien edellä mainittujen oikeudellisten kriteerien yleisarviointia.

Minimipalkkalain 1 §:n 1 kohdan mukaan 'jokaisella työntekijällä on oikeus työnantajaltaan maksettava palkka, joka on vähintään minimipalkan määrä'. Harjoittelijat kelpaavat työntekijöiksi, jos heidän harjoittelunsa ei ole osa virallista koulutusohjelmaa (esim. yliopisto-opintoja, koulua) ja jos se ylittää kolme kuukautta. Lisäksi nuorisotyöllisyyssuojelulain (Jugendarbeitsschutzgesetz) piiriin kuuluvat lapset, jotka eivät ole suorittaneet ammatillista koulutusta, eivät ole tämän lain merkityksessä työntekijöitä. Lisäksi oppipoikia ei määritellä työntekijöiksi. He saavat vähimmäispalkan ammatillisen koulutuksen lain (BBiG) 17 kohdan mukaisesti.

Pitkäaikaistyöttömillä sosiaalisen koodin III määritelmän mukaan (työntekijät, jotka ovat olleet työttöminä 12 kuukautta tai pidempään) eivät ole laillisesti oikeutettuja minimipalkkaan ensimmäisen kuuden kuukauden aikana työsuhteensa aikana.

Oppisopimusten hinnat

Oppisopimusopiskelijat saavat vähimmäispalkan ammatillisen koulutuksen lain (BBiG) 17 kohdan mukaisesti:

• Ammatillisen koulutuksen laki (BBiG)opens in new tab

Toimialakohtaiset lakisääteiset minimipalkat

Lakisääteisen minimipalkan lisäksi on olemassa toimialakohtaisia minimipalkoja, joiden palkkataso ylittää lakisääteisen minimipalkan ja joita työehtosopimuskumppanit neuvottelevat, ja jotka liittovaltion hallitus on julistanut yleisesti sitoviksi työntekijöiden nimityslain (AEntG), tilapäisen työllisyyslain (AÜG) tai työehtosopimuslain (TVG) mukaisesti. Kaikille seuraavilla aloilla toimiville työnantajille on yleensä sitovia sopimuksia: määräaikainen työllisyys, ammatillinen koulutus ja jatkokoulutuspalvelut, kattourakoitsija, sähköteollisuus, lihateollisuus, rakennusten siivous, maalaus- ja lakkaustyöt, hoitoteollisuus, savupiipun puhdistajatyöt.

Saksassa lakisääteinen minimipalkka määritellään tuntipalkaksi, joka on riippumaton tehtyjen tuntien määrästä. Kuukausimaksujen määrästä ei ole sääntöä.

Saksan minimipalkkalaki ei määrittele mitään osia lakisääteisestä minimipalkasta. Siksi oikeudellinen tilanne riippuu oikeuskäytännöstä. Tämä ei aina ole selvää. Viimeaikaisten oikeuskäytäntöjen mukaan tilanne näyttää seuraavalta (tammikuu 2025).

Minimipalkkaan eivät sisälly tippiä, pääomaa muodostavia etuja, yötyölisäyksiä (jos ne maksetaan työaikalain mukaisesti) sekä erityismaksut, kuten lomapalkka, jos ne eivät liity työsuoriutumiseen vaan lomaoikeuteen.

Luonnonlahjojen etuuksissa ei ole selkeää oikeudellista tilannetta.

Yleisesti ottaen maksut lasketaan minimipalkkaan, jos ne maksetaan suoritetusta työstä vastineeksi, mukaan lukien suoritusbonukset, palatyöpalkat, sunnuntain ja pyhäpäivien bonukset, vuorobonukset sekä uskollisuus-, edustus- ja läsnäolobonukset. Joulu- ja lomapalkka vähennetään minimipalkasta, jos ne maksetaan tehdystä työstä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti päättää muuttaa aiempia loma- tai joulubonuksia suhteellisesti kuukausieriksi, jotta ne voitaisiin kompensoida suhteessa lakisääteiseen minimipalkkaan.

Vähennykset (esim. majoituksesta ja majoituksesta) eivät ole sallittuja.

• Saksan tulli – Minimipalkkakomponentit, etuudet ja lisämaksutopens in new tab (viitattu 7. tammikuuta 2025)

• Saksan liittopäivien tieteellinen palvelu – Valittujen palkkiokomponenttien ja etuuksien luotettavuudesta lakisääteiseen minimipalkkaanPDFopens in new tab (2020)

Jokaisen minimipalkkatason päätöksen yhteydessä Saksan minimipalkkakomissio julkaisee pakollisen raportin (minimipalkkalain 9 § 4) käsittelee 'minimipalkan vaikutusta työntekijöiden suojeluun, kilpailuolosuhteisiin, työllisyyteen tietyillä teollisuuden aloilla ja alueilla sekä tuottavuuteen' (minimipalkkalain 9 § 4) päätöksensä yhteydessä:

• Vähimmäispalkkakomission ensimmäinen raporttiopens in new tab liittovaltiolle vähimmäispalkkalain 9 kohdan 4 mukaisesti lakisääteisen minimipalkan vaikutuksista (28. kesäkuuta 2016) / englanninkielinen yhteenvetoopens in new tab

• Minimipalkkakomission toinen raporttiopens in new tab liittovaltiolle minimipalkkalain 9 pykälän 4 kohdan mukaisesti lakisääteisen minimipalkan vaikutuksista (26. kesäkuuta 2018) / englanninkielinen yhteenvetoopens in new tab

• Minimipalkkakomission kolmas raporttiopens in new tab liittovaltiolle minimipalkkalain 9 pykälän 4 kohdan mukaisesti lakisääteisen minimipalkan vaikutuksista (30. kesäkuuta 2020) / englanninkielinen yhteenvetoopens in new tab

• Minimipalkkakomission neljäs raporttiopens in new tab liittovaltiolle vähimmäispalkkalain 9 pykälän 4 kohdan mukaisesti lakisääteisen minimipalkan vaikutuksista (26. kesäkuuta 2023) / englanninkielinen yhteenvetoopens in new tab

• Viides minimipalkkakomission raporttiopens in new tab liittovaltiolle minimipalkkalain 9 pykälän 4 kohdan mukaisesti lakisääteisen minimipalkan vaikutuksista (27. kesäkuuta 2025) / englanninkielinen yhteenvetoopens in new tab

Lisäksi Hans Böckler -säätiön Taloudellisen ja sosiaalisen tutkimuksen instituutti (WSI) julkaisee vuosittain raportin minimipalkan kehityksestä Saksassa ja Euroopan unionissa:

• WSI-Minimipalkkaraportti 2018opens in new tab – Hintatrendit hidastavat reaalipalkkojen kasvua (helmikuu 2018) / englanninkielinen versioPDFopens in new tab

• WSI-Minimipalkkaraportti 2019opens in new tab – Aika merkittäville minimipalkan korotuksille ja eurooppalaiselle minimipalkkapolitiikalle (maaliskuu 2019) / englanninkielinen versioPDFopens in new tab

• WSI-minimipalkkaraportti 2020PDFopens in new tab – Läpimurto Euroopan minimipalkkaaloitteelle? (helmikuu 2020) / englanninkielinen tiivistelmäopens in new tab

• WSI-minimipalkkaraportti 2021PDFopens in new tab – Onko Eurooppa matkalla riittäviin minimipalkkoihin? (helmikuu 2021) / englanninkielinen versioPDFopens in new tab

• WSI-Minimipalkkaraportti 2022PDFopens in new tab – Kohti uutta minimipalkkapolitiikkaa Saksassa ja Euroopassa (maaliskuu 2022) / englanninkielinen versioPDFopens in new tab

• WSI-Minimipalkkaraportti 2023opens in new tab – Ostovoiman turvaaminen keskeisenä tehtävänä korkean inflaation aikana (helmikuu 2023) / englanninkielinen tiivistelmäopens in new tab

• WSI-Minimipalkkaraportti 2024PDFopens in new tab – Todelliset hyödyt Euroopan minimipalkkadirektiivin toimeenpanon ansiosta (helmikuu 2024) / englanninkielinen tiivistelmäopens in new tab

• WSI-Minimipalkkaraportti 2025opens in new tab – Minimipalkkapolitiikan uudelleensuuntaus johtaa todellisiin korotuksiin (huhtikuu 2025) / englanninkielinen versioopens in new tab

Joka vuosi Saksassa julkaistaan suuri määrä minimipalkkaan liittyviä tutkimusartikkeleita. Jokaisen minimipalkkapäätöksen yhteydessä olevien raporttien lisäksi (ks. yllä oleva osio) Minimipalkkakomissio tilaa säännöllisesti tutkimusprojekteja minimipalkan määrittämistehtäviinsä liittyen.

Minimipalkkaan liittyviä kysymyksiä tutkivat muun muassa Institute of Economic and Social Research (WSI), Saksan talousinstituutti (IW), Institute for Employment Research (IAB), ifo institute, Institute for Applied Economic Research (IAW), German Institute for Economic Research (DIW), Leibniz Institute for Economic Research (RWI) ja Leibniz Centre for European Economic Research (ZEW).

Alla on linkki edellä mainittuun tutkimuslaitokseen.

• Minimipalkkakomissionopens in new tab tilaama tutkimus

• Taloudellisen ja sosiaalisen tutkimuksen instituutti (WSI) – Tutkimus minimipalkastaopens in new tab

• Saksan talousinstituutti (IW)opens in new tab

• Institute for Employment Research (IAB) – Tutkimus minimipalkastaopens in new tab

• ifo-instituuttiopens in new tab

• Institute for Applied Economic Research (IAW) – Tutkimus minimipalkastaopens in new tab

• Saksan taloustutkimusinstituuttiopens in new tab (DIW)

• Leibnizin taloustutkimusinstituuttiopens in new tab (RWI)

• Leibnizin Euroopan taloustutkimuskeskusopens in new tab (ZEW)