Minimipalkka Kreikassa

Yksittäiset työsopimukset ja työehtosopimukset ovat kiellettyjä asettamasta säännöllisiä kuukausipalkkoja tai päiväpalkkoja kokopäivätyöstä, jotka ovat hallituksen päätöksellä määritellyt alle edellä mainitun lakisääteisen minimipalkan ja päiväpalkan.

Kreikassa voimassa oleva lainsäädäntökehys minimipalkan osalta on seuraava:

• Laki 4093/2012PDFopens in new tab (Government Gazette /I/222) 'Keskipitkän aikavälin finanssistrategiakehyksen hyväksyminen vuosille 2013−2016 – kiireelliset toimet lain 4046/2012opens in new tab ja keskipitkän aikavälin finanssistrategiakehyksen 2013−2016 toimeenpanoon'.

• Laki 4172/2013PDFopens in new tab (GG/I/167) 'Tuloverotus, kiireelliset toimet lakien 4046/2012, 4093/2012PDFopens in new tab ja 4127/2013PDFopens in new tab toimeenpanoon sekä muita määräyksiä'.

• Presidentin asetus nro 80, 4. joulukuuta 2022opens in new tab, 'Yksilöllisen työoikeuden laki'.

Viimeisin sovellettava vero määriteltiin ministeriön päätöksellä nro 8233/2025 (Government Gazette 1476/Β/27/3/2025) 'Vähimmäispalkan ja minimipäiväpalkan määrittäminen työntekijöille ja työntekijöille koko maassa'.

Vuodesta 2028 alkaen otetaan käyttöön uusi lainsäädäntökehys, joka on määritelty laissa 5163/9-12-2024, minimipalkan määrittämiseksi. Tämä uusi kehys sisältää direktiivin 2022/2041 riittävistä minimipalkoista Euroopan unionissa. Välivuosina, 2025–2027, sama laki 5163 mahdollistaa samankaltaisen minimipalkan määrittämisprosessin jatkamisen kuin vuonna 2024.

Kreikassa sovellettava uusi lainsäädäntökehys direktiivin 2022/2041 toimeenpanon jälkeen on seuraava:

Laki 5163/2024opens in new tab (Government Gazette I/199): 'Euroopan parlamentin ja neuvoston 19. lokakuuta 2022 antaman direktiivin (EU) 2022/2041 täytäntöönpano riittävistä minimipalkoista Euroopan unionissa – julkisen sektorin henkilöstöpalkkojen säätäminen – määräykset minimipalkan määrittämisestä vuosille 2025, 2026 ja 2027 sekä muita säädöksiä'.

Lain 4172/2013 (GG/I/167) 103 artikla toi käyttöön uuden pysyvän mekanismin kuukausittaisen minimipalkan ja päiväpalkan määrittämiseksi. Se perusti laajan kuulemisprosessin sosiaalisten kumppaneiden ja asiaankuuluvien valtion virastojen välillä. Neuvottelujen jälkeen työministeri hallituksen suostumuksella määrittää minimipalkan ministerin päätöksellä.

Laki tunnistaa seuraavat osapuolet:

• Kreikan työväen yleinen konfederaatio (GSEE), ainutlaatuinen kansallinen työntekijöiden huippujärjestö.

• Hellenic Federation of Enterprises (SEV), kansallisesti tunnustettu työnantajajärjestö, joka edustaa suurta teollisuutta ja maan suurimpia yrityksiä.

• Hellenic Confederation of Professions, Craftsmen, and Merchants (GSEVEE), kansallisesti tunnustettu työnantajajärjestö, joka edustaa pääasiassa pk-yrityksiä ja käsityöläisjärjestöjä.

• Hellenic Confederation of Commerce and Entrepreneurship (ESEE) on kansallisesti tunnustettu työnantajajärjestö, joka edustaa pääasiassa kauppasektoria, erityisesti pk-yrityksiä.

• Kreikan matkailukonfederaatio (SETE), kansallisesti tunnustettu työnantajajärjestö, joka edustaa pääasiassa matkailualaa.

• Kreikan teollisuusliitto (SBE), kansallisesti tunnustettu työnantajajärjestö, joka edustaa teollisuudenaloja (pääasiassa Pohjois-Kreikassa).

• Kreikan pankki.

• Kreikan tilastoviranomainen (ELSTAT).

• Julkinen työllisyyspalvelu (DYPA).

• Kreikan yleisen työväenliiton (INE/GSEE) työinstituutti, joka on GSEE:n tieteellinen organisaatio.

• Foundation for Economic & Industrial Research (IOBE), yksityinen, voittoa tavoittelematon ja julkishyödyllinen tutkimusorganisaatio, jota pidetään SEV:n tieteellisenä organisaationa.

• Kreikan ammattilais-, käsityöläisten ja kauppiaiden liiton pienyritysten instituutti (IME GSEVEE), GSEVEE:n tieteellinen organisaatio.

• Kreikan kauppa- ja yrittäjyysliiton (INEMY ESEE) kauppa- ja palveluinstituutti, joka on ESEE:n tutkimusorganisaatio.

• Kreikan matkailukonfederaation instituutti (INSETE), SETE:n tutkimusorganisaatio.

• Suunnittelu- ja taloustutkimuskeskus (KEPE)

• Sovittelu- ja välimiesmenettelyjärjestö (OMED)

Uuden lain 5163/2024 (artiklat 6 ja 15) mukaan seuraavat sosiaaliset kumppanit sisällytetään myös menettelyyn vuodesta 2025 alkaen:

• Kreikan virkamiesten ammattiliittojen liitto (ADEDY)

• ADEDY:n tutkimus- ja koulutuslaitoksen 'Sosiaalinen monikeskus' (Koinoniko Polykentro).

Vuoteen 2024 asti voimassa ollut asiaankuuluva lainsäädäntö (lain 4172/2013 artikla 103) määräsi vähimmäispalkan tason määrittämisen kolmessa vaiheessa (ks. alla). Vuodesta 2025 vuoteen 2027 on määritelty erilainen, siirtymävaiheen menettely minimipalkan määrittämiseksi lain 5163/2024 15. artiklassa. Vuodesta 2028 alkaen lainsäädännöllisen minimipalkan määrittämismenettelyä muutetaan jälleen hieman (lain 5163/2024 6 artikla).

Mekanismi, joka oli voimassa vuoteen 2024 asti, säädettiin vuonna 2013, mutta se otettiin alun perin käyttöön syyskuussa 2018. Edeltävällä ajanjaksolla, vuosina 2012–2018, minimipalkka määrättiin suoraan hallituksen toimesta ja pysyi muuttumattomana osana pelastuspaketteja.

Minimipalkan asettamisprosessi, voimassa vuoteen 2024 asti:

Vaihe 1: Aloitus, koordinointi ja konsultointi

Kuulemisprosessiin osallistuvat sosiaaliset kumppanit, heidän instituutionsa, erikoistuneet julkiset virastot, tieteelliset instituutiot ja asiaan liittyvät tahot. Se kestää tyypillisesti noin neljä kuukautta, vaikka sitä voidaan lyhentää (kuten joskus on tapahtunut). Kuulemisprosessia valvoo koordinoiva komitea, joka on perustettu tätä tarkoitusta varten. Komiteaan kuuluu Sovittelu- ja välimiesmenettelyjärjestön (OMED) puheenjohtaja, joka toimii puheenjohtajana, sekä yhdestä työministeriön nimeämästä edustajasta ja yhdestä valtiovarainministeriön nimeämästä edustajasta. Sovittelun ja välimiesmenettelyn organisaatio (OMED) vastaa prosessin käynnistämisestä.

Kuulemisvaihe, jossa on selkeästi määritellyt aikataulut, sisältää osapuolten toimittamien ehdotusten, raporttien ja muistioiden laatimisen. Tämä materiaali lähetetään sitten KEPE:lle, valtiovarainministeriön valvomalle tutkimuskeskukselle, jonka tehtävänä on laatia ehdotus/suositus minimipalkan tasosta.

Vaihe 2: Mielipideehdotus minimipalkkatasosta

Suunnittelu- ja taloustutkimuskeskus (KEPE), joka on valtiovarainministeriön valvoma tutkimuskeskus, vastaa ehdotuksen tai suosituksen laatimisesta minimipalkan tasosta. Tämä ehdotus laaditaan tarkasteltuaan kaikkien neuvotteluprosessiin osallistuvien osapuolten esittämiä ehdotuksia, tutkimuksia ja muistioita sekä kolmikantaisen kokouksen ja sosiaalisten kumppaneiden välisen vuoropuhelun tuloksia, joita koordinoiva komitea käy.

Lisäksi viiden jäsenen riippumaton asiantuntijakomitea, jonka nimittävät työministeriöt (kaksi asiantuntijaa), valtiovarainministeriö (kaksi asiantuntijaa) ja kehitysministeriö (yksi asiantuntija), antaa myös suosituksen minimipalkan tasosta KEPE:lle.

Vaihe 3: Päätös minimipalkan tasosta

Viimeisessä vaiheessa työministeri jättää kabinetille ehdotuksen minimipalkan tasosta, ottaen huomioon KEPE:n laatiman kuulemisraportin, ja antaa päätöksen minimipalkan määrittämisestä hallituksen yksimielisen mielipiteen perusteella.

Yllä mainittua prosessia sovelletaan vuoteen 2024 asti.

Vuodesta 2025 vuoteen 2027 minimipalkan määrittämisen menettely on määritelty lain 5163/2024 15 artiklassa seuraavasti:

Vaihe 1: Tieteellisen komitean perustaminen

Tieteellinen komitea koostuu viidestä riippumattomasta asiantuntijasta, joilla on kolmen vuoden toimikausi. Sen tehtävänä on antaa täysin perusteltu ja perusteltu mielipide lakisääteisen minimipalkan tasosta.

Vaihe 2: Kuulemiskomitean perustaminen

Neuvottelukomitea toimii sovittelu- ja välimiesmenettelyjärjestön (OMED) koordinoinnissa ja koostuu 11 jäsenestä:

• Komitean puheenjohtaja (nimetty OMED:n toimesta)

• Viisi edustajaa ammattiliittojen liitoista (neljä GSEE:stä ja yksi ADEDY:stä)

• Viisi työnantajajärjestöjen edustajaa (yksi kustakin työnantajaorganisaatiosta / kansallisesta sosiaalikumppanista: SEV, GSEVEE, SVE, ESEE ja SETE)

Kuulemiskomitean tehtävänä on muodostaa täysin perusteltu ja perusteltu mielipide uuden lakisääteisen minimipalkan tasosta. Osana tätä prosessia se kerää arviointiraportteja nykyisestä lakisääteisestä minimipalkasta sekä ehdotuksia sen mukauttamiseksi erikoistuneilta tieteellisiltä instituutioilta (ELSTAT, DYPA, Kreikan pankki, KEPE) sekä sosiaalisten kumppaneiden tutkimuslaitoksilta. Nämä lähetetään KEPE:lle laatimaan kuulemisraportti yhteistyössä tieteellisen komitean kanssa.

Vaihe 3: Päätös minimipalkan tasosta

Kuulemisraportin toimittaa OMED:n puheenjohtaja työ- ja sosiaaliturva- sekä kansantalouden ja talousministereille, jotka sitten ehdottavat lakisääteistä minimipalkkaa hallitukselle. Kabinetin hyväksynnän jälkeen työ- ja sosiaaliasioiden sekä kansantalouden ja valtiovarainministeriön ministerit antavat yhteisen päätöksen säädetyn minimipalkan määrittämisestä.

Vuodesta 2028 alkaen lainsäädännöllisen minimipalkan määrittämismenettely noudattaa samoja vaiheita kuin yllä, tietyin muutoksin (lain 5163/2024 6 artikla). Esimerkiksi vuoteen 2027 asti uusi minimipalkka päätetään viimeistään 30. maaliskuuta joka vuosi. Vuodesta 2028 alkaen uusi palkka määräytyy 31. joulukuuta mennessä.

Kreikassa lain 4172/2013 (103 artiklan 3) mukaisesti lakisääteisen minimipalkan ja päivittäisen minimipalkan (DMW, sovellettavissa sinikaulustyöläisiin) määrittämisessä tulisi ottaa huomioon Kreikan talouden tila ja sen kasvupotentiaali tuottavuuden, hintojen, kilpailukyvyn, työllisyyden, työttömyysasteiden, tulojen ja palkkojen osalta.

Lainsäädännöstä puuttuu kuitenkin yksityiskohtaisia määrittelyjä kriteereistä tai minimipalkan määrittämismenetelmästä. Lisäksi laki ei velvoita näitä kriteerejä sitoviksi minimipalkkatason määrittämisessä.

Samat kriteerit koskevat vuosia 2025, 2026 ja 2027 (lain 5163/2024 artikla 15).

Vuodesta 2028 alkaen uusi minimipalkan määrittämismenetelmä ottaa huomioon kaksi kriteeriä: a) Kuluttajahintaindeksin (CPI) vuosittainen muutosnopeus kotitalouksien tulojakauman alimmalle 20 %:lle, b) yleisen palkkaindeksin ostovoiman vuosittainen muutosnopeus (lain 5163/2024 artikla 6).

Seuraavaa matemaattista kaavaa käytetään:

Minimipalkan muutosvauhti = CPI:n muutosnopeus kotitalouksille, jotka ovat tulojakauman alimmassa 20 %:ssa + Yleisen palkkaindeksin ostovoiman muutosvauhti) / 2.

Laki 5163/2024 ei määritä tarkkoja viitearvoja, jotka ohjaisivat lakisääteisen minimipalkan ja päiväpalkan riittävyyden arviointia. Erityisesti se ei aseta konkreettisia vertailuarvoja tätä tarkoitusta varten.

Ajanjaksolle 2025–2027 lain 5163/2024 15. artikla ei määrittele riittävyyttä tiettyjen viitearvojen perusteella. Sen sijaan se viittaa laajempaan joukkoon kriteerejä, kuten Kreikan talouden tilaa ja sen kasvunäkymiä tuottavuuden, hintojen, kilpailukyvyn, työllisyyden, työttömyyden, tulojen ja palkkojen osalta sekä suoremmin riittävyyteen liittyviä kriteerejä, kuten ostovoimaa, riittävyyttä, elinkustannuksia, palkkojen yleistä tasoa, niiden jakautumista ja muutosnopeutta. Tässä mielessä lakisääteisen minimipalkan riittävyyttä näyttää ratkaistavan pääasiassa sen määrittämiseen käytetyn menettelyn ja kriteerien kautta, ei muodollisesti määriteltyjen vertailuarvojen kautta.

Vuodesta 2028 alkaen lain 5163/2024 6 artikla ottaa käyttöön uuden menetelmän minimipalkan määrittämiseksi. Tämän säännöksen mukaan otetaan huomioon: (a) kuluttajahintaindeksin vuosittainen muutosnopeus kotitalouden tulojakauman alimmalle 20 %:lle ja (b) yleisen palkkaindeksin vuosittainen ostovoiman muutos. Lisäksi ennen vuosittaista tarkistusta tieteellisen komitean on vuosittain 31. elokuuta mennessä annettava perusteltu raportti, jossa joko vahvistetaan, ettei tämän menetelmän soveltamisesta tarvitse poiketa, tai ehdotetaan poikkeuksena, ettei lakisääteistä minimipalkkaa ja päiväpalkkaa tulisi muuttaa seuraavana vuonna laissa määriteltyjen taloudellisten ja taloudellisten perusteiden perusteella. Laajassa mielessä näiden tekijöiden tarkastelu voi liittyä myös minimipalkan riittävyyteen.

Näitä kriteerejä ei kuitenkaan ole laissa määritelty erityisinä viitearvoina riittävyyden arvioinnissa.

Lakisääteinen minimipalkka ja päivittäinen minimipalkka (DMW, sovellettavissa sinikaulustyöläisiin) koskevat kokopäiväisiä valkokaulus- ja sinikaulustyöntekijöitä, jotka työskentelevät koko maassa yksityisellä sektorilla ilman ikää tai muita laillisia poikkeuksia.

Julkisten virkamiesten osalta eri palkat määräytyvät yksipuolisesti valtion lainsäädännöllä, sen talouspolitiikan mukaisesti milloin tahansa.

Vuodesta 2025 alkaen (uuden lain 5163/24 artikla 14) minimipalkkakorjaukset koskevat myös julkisen sektorin työntekijöitä.

Lakisääteisten minimipalkkojen vaihtelut Kreikassa ei tällä hetkellä ole ala-minimipalkkaa. Kuuden vuoden aikana (maaliskuu 2012–tammikuu 2019) lakisääteinen minimipalkka määräsi alle minimipalkan alle 25-vuotiaille työntekijöille (laki 4172/2013). Helmikuusta 2019 lähtien aliminimivero poistettiin (ministeripäätös nro 4241/127/30-01-2019).

• Ministerin päätös nro 4241/127/30-01-2019opens in new tab

Työntekijöille minimipalkka määritellään kuukausittain ja se tarkoittaa työskentelystä 40 tuntia viikossa (kahdeksan tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa työskenteleville tai 6,45 tuntia päivässä kuusi päivää viikossa työskenteleville). Sinikaulustyöläisille otetaan käyttöön päivittäinen minimipalkka (DMW).

Lain mukaan jokaisella yksityisellä sektorilla työskentelevällä on oikeus 14 kuukausipalkkaan. Kahta ylimääräistä palkkaa kutsutaan seuraavasti:

• 'Joulubonus': yhtä kuukausipalkkaa.

• 'Pääsiäisbonus': puoli kuukausipalkkaa, joka annetaan pääsiäisaikana.

• 'Vuosilomabonus': puoli kuukausipalkkaa.

Kreikassa minimipalkkaa kutsutaan 'yhdeksi viitearvoksi (summaksi)' lain 4254/2014 mukaisesti. Minimipalkkaan ei sisälly muita palkan osia. Kaikki bonukset (ks. yllä), ylityökorvaukset ja lomakorvaukset lasketaan työntekijän todellisen palkan perusteella. Lisäksi lainsäädäntö ei salli vähennyksiä.

Joitakin huomioita senioriteetista on kuitenkin hyödyllistä: viimeisimmän lainsäädännön (laki 5053/2023, art. 33) mukaan 1. tammikuuta 2024 alkaen niin kutsuttu senioriteettikorvaus on palautettu osaksi minimipalkkaa, joka oli poistettu talouskriisin vuoksi. Erityisesti senioriteettikorvaus koostuu minimipalkan korottamisesta 10 %:lla kolmen työvuoden jälkeen, ja minimipalkan enimmäiskorotus on jopa 30 % 9 vuoden työskentelystä.

Edellä mainitun korvauksen palauttaminen tapahtuu seuraavien ehtojen mukaisesti:

• Jokaisen työntekijän työkokemus, kuten se määriteltiin 14. helmikuuta 2012, kun velvoite myöntää kolmen vuoden välein korvaus keskeytettiin, kertyy edelleen 1. tammikuuta 2024 jälkeen.

• Jokaisen työntekijän työkokemus, joka on palkattu 14. helmikuuta 2012 jälkeen, alkaa laskea ajanjaksolta 1. tammikuuta 2024 jälkeen: 14. helmikuuta 2012 – 31. joulukuuta 2023 saatua työkokemusta ei oteta huomioon palkankorotuksessa tai senioriteettilisän myöntämisessä.

• Jos vakituinen palkka ylittää laillisen minimipalkan, kolmen vuoden jaksojen suorittamisesta ja senioriteettilisän uudelleen aloittamisesta aiheutuvat korotukset korvataan maksettujen summien ja laillisen palkan välisellä erolla. Näin ollen, jos työntekijän kokonais- tai lopullinen palkka on suurempi kuin oikeutettu minimipalkka ja oikeutettu senioriteettilisä, sen maksaminen on laillista

Senioriteettikorvauksen palauttaminen on suunniteltu: a) lain 5053/2023 artykkö 33, 'työn parantamiseksi, Euroopan parlamentin ja neuvoston 20. kesäkuuta 2019 antaman direktiivin (EU) 2019/1152 sisällyttäminen, digitaalisten menettelyjen yksinkertaistaminen ja digitaalisen työvoimakortin parantaminen, työ- ja sosiaaliturvaministeriön sekä työtarkastuksen toiminnan päivittäminen' ja sen käyttöönotto 1. tammikuuta alkaen 2024; ja b) työministeriön kiertokirjeellä 88073/6.10.2023, 'Selvennyksen antaminen lain 5053/2023 artykköön 33, jonka otsikko on "Yksityisellä sektorilla aiemman palveluksen palkitseminen ja työntekijöiden ansioiden säätö – ministerineuvoston päätöksen nro 6/28.2.2012 artiklan 4 poistaminen".

Täydellisyyden vuoksi on huomioitava, että ministeriön päätös nro 4241/127/30-01-2019 oli jo palauttanut vuoden 2019 senioriteettikorvauksen säännöksen, mutta ei kuitenkaan tehnyt siitä pakollista, koska se olisi pitänyt toteuttaa lain säätämisen kautta.

• Laki 4254/2014PDFopens in new tab, 'Toimenpiteet Kreikan talouden tukemiseksi ja kehittämiseksi lain 4046.2012 ja muiden määräysten puitteissa'.

• Ministerin päätös nro 4241/127/30-01-2019PDFopens in new tab

• Laki 5053/2023PDFopens in new tab

Osana minimipalkan asettamista koskevaa kuulemisprosessia säännölliset KEPE:n luonnosraportit voidaan pitää 'kansallisina raportteina minimipalkasta'.

KEPE:n viimeisimmät raportit ovat:

• KEPE (2025), Luonnos kuulemisraportista nykyisen lainsäädännöllisen minimipalkan ja päiväpalkan muotoiluprosessistaPDFopens in new tab, (helmikuu 2025)

• KEPE (2024), Luonnoskuulemisraportti nykyisen lakisäädetyn minimipalkan ja päiväpalkan muotoiluprosessistaPDFopens in new tab, (maaliskuu 2024)

• KEPE (2023), Luonnoskuulemisraportti nykyisen lainsäädännöllisen minimipalkan ja päiväpalkan muotoiluprosessistaPDFopens in new tab, (helmikuu 2023)

• KEPE (2022), Luonnoskuulemisraportti nykyisen lainsäädännöllisen minimipalkan ja päiväpalkan muotoiluprosessistaPDFopens in new tab, (huhtikuu 2022)

• KEPE (2021), Luonnoskuulemisraportti nykyisen lainsäädännöllisen minimipalkan ja päiväpalkan muotoiluprosessistaPDFopens in new tab, (kesäkuu 2021)

Vuonna 2020 minimipalkasta ei pidetty kuulemista COVID-19-pandemian vuoksi.

Vuosittaisen minimipalkan määrittämistä koskevan kuulemisen puitteissa sosiaalisten kumppaneiden tieteelliset instituutit sekä kuulemiseen osallistuvat julkiset virastot ja organisaatiot toimittavat raportteja ja tietoja minimipalkasta.

Vuoden 2024 kuulemisprosessin yhteydessä osallistujajäsenet laativat ja toimittivat helmikuussa 2024 niin sanotun 'Raportin nykyisen lakisääteisen minimipalkan arvioinnista'. Analyyttisesti:

• OMED (2025) — Neuvottelukomitean lausunto minimipalkan määrittämismenettelystäPDFopens in new tab, 7. helmikuuta 2025

• Tieteellinen komitea (2025), Tieteellisen komitean mielipide vuoden 2025 lakisääteisestä minimipalkasta ja lakisääteisestä vähimmäispäiväpalkastaPDFopens in new tab, helmikuu 2025

• Kreikan pankki (2025), Kreikan pankki (2025) — Nykyisen lakisääteisen minimipalkan ja päiväpalkan arviointiPDFopens in new tab, Ateena, tammikuu 2025

• ELSTAT (2025), Palkkojen rakenteen ja jakautumisen kartoitus (2022),opens in new tab Palkkaopens in new tab-, palkkakustannusindeksi (3. neljännes 2024)PDFopens in new tab

• Public Employment Service (DYPA) (2025) DYPA-raportti minimipalkan määrittämisprosessista 2025opens in new tab, huhtikuu 2025

• IME GSEBEE (2025), IME GSEVEE (2025) — Raportti nykyisen lakisääteisen minimipalkan ja -palkan arvioinnista sekä arvioita sen sopeutumisesta nykyisiin taloudellisiin olosuhteisiinPDFopens in new tab (tammikuu 2025)

• INEMY ESEE (2025), INEMY ESEE (2025) — Muistio minimipalkan määrittämisestä, mukaan lukien minimipalkan ja päiväpalkan arviointi lain 5163/2024PDFopens in new tab nojalla, (tammikuu 2025)

• INSETE (2025), INSETE (2025) — Raportti voimassa olevan lakisääteisen minimipalkan ja päiväpalkan arvioinnista sekä niiden sopeutumisen arvioista nykyisiin taloudellisiin olosuhteisiinPDFopens in new tab (tammikuu 2025)

• IOVE (2025), IOVE (2025) — Arviointiraportti nykyisestä lakisääteisestä minimipalkastaPDFopens in new tab, (tammikuu 2025)

• INSBE (2025), INSBE (2025) — Näkemyksiä ja ehdotuksia nykyisen lainsäädännöllisen minimipalkan arviointiinPDFopens in new tab, (tammikuu 2025)

• KEPE (2025), KEPE (2025) — Nykyisen lakisääteisen minimipalkan ja päiväpalkan arviointiPDFopens in new tab, (tammikuu 2025)

• OMED (2025), OMED (2025) — OMED-raportti minimipalkasta 2025 pidetyn kuulemisenPDFopens in new tab yhteydessä (tammikuu 2025)

• Koinoniko Polykentro ADEDY:stä (Kreikan virkamiesliitto) (2025), Raportti nykyisen minimipalkan arvioinnista Koinoniko Polykentron toimesta ADEDY:stä (2025PDFopens in new tab), helmikuu 2025

• Kreikan keskuspankki (2024), Nykyisen lakisääteisen minimipalkan ja päiväpalkan arviointiPDFopens in new tab, Ateena, helmikuu 2024

• ELSTAT (2023), Lehdistötiedote — Palkkakustannusindeksi: Kolmas neljännes 2023PDFopens in new tab, Pireus, (15. joulukuuta 2023)

• IME GSEBEE (2024), Raportti nykyisen lakisääteisen minimipalkan ja -palkan arvioinnista sekä arvioita sen sopeutumisesta nykyisiin taloudellisiin olosuhteisiinPDFopens in new tab, (helmikuu 2024)

• INE GSEE (2024), INE GSEE:n ehdotus lakisääteisestä minimipalkasta vuodelle 2024PDFopens in new tab, (helmikuu 2024)

• INEMY ESEE (2024), Muistio: Minimipalkan määrittäminen, minimipalkan ja päiväpalkan arviointi lain 4172/2013PDFopens in new tab nojalla, (19. helmikuuta 2024)

• INSETE (2024), Raportti voimassa olevan lakisääteisen minimipalkan ja päiväpalkan arvioinnista sekä niiden sopeutumisen arvioista nykyisiin taloudellisiin olosuhteisiin. Lain 4172/2013 artiklan nro 103 menettelymenettelynPDFopens in new tab mukaisesti (helmikuu 2024)

• IOVE (2024), Arviointiraportti nykyisestä lakisääteisestä minimipalkastaPDFopens in new tab, (helmikuu 2024)

• OMED (2024), OMED:n raportti minimipalkan kuulemisen yhteydessä (lain 4172/2013 103 artiklaPDFopens in new tab), 19. helmikuuta 2024

• INSBE (2024), Kreikan teollisuusliiton (SBE) näkemykset ja ehdotukset nykyisen lainsäädännöllisen minimipalkan arviointiinPDFopens in new tab, Thessaloniki, (helmikuu 2024)

• Suullisen neuvottelun pöytäkirjat minimipalkkavuodesta 2024PDFopens in new tab, 26. helmikuuta 2024 (ΠΡΑΚΤΙΚΑ ΠΡΟΦΟΡΙΚΗΣ ΔΙΑΒΟΥΛΕΥΣΗΣ ΚΑΤΩΤΑΤΟΥ ΜΙΣΘΟΥ ΕΤΟΥΣ 2024

• KEPE (2024), Nykyisen lakisääteisen minimipalkan ja päiväpalkan arviointiPDFopens in new tab, (helmikuu 2024)

• SETE (2024), Kreikan matkailuyritysten yhdistyksen (SETE) muistio minimipalkan määrittämistä koskevan kuulemisenPDFopens in new tab yhteydessä, 22. helmikuuta 2024 Υπόμνημα του Συνδέσμου Ελληνικών Τουριστικών Επιχει ρήσεων (ΣΕΤΕ) στο πλαίσιο της διαβούλευσης για τον καθορισμό του κατώτατου μισθού

• GSEVEE (2024), Memorandum in the context of the Minimum Wage Determination MechanismPDFopens in new tab, 23 February 2024 Υπόμνημα ΓΣΕΒΕΕ στο πλαίσιο του Μηχανισμού Καθορισμού του Κατώτατου Μισθού

• SEV (2024), Memorandum in the consultation on the determination of the minimphPDFopens in new tab, 23. helmikuuta 2024 'Υπόμνημα στο πλαίσιο της διαβούλευσης για τον καθορισμό του κατώτατου μισθού'

• ESEE (2024), Position memorandum on the Minimum WagePDFopens in new tab, 23. helmikuuta 2024 'ΥΠΟΜΝΗΜΑ ΘΕΣΕΩΝ για τον Κατώτατο Μισθό'

Tieteelliset tutkimukset

• Andriopoulou, E., Karakitsios Α., (2022), Työttömyyden siirtymät ja minimipalkan rooli: Kriisin aikaisesta kriisistä kriisiin ja elpymiseenopens in new tab. IZA Journal of Labor Policy 12 (1).

• Andriopoulou E., Karakitsios A., (2021), Työttömyyssiirtymät ja minimipalkan rooli: esikriisistä kriisiin ja toipumiseen (Ateenan talous- ja kauppakorkeakoulu),PDFopens in new tab Työpaperit-sarja, 21.–16. marraskuuta 2021.

• Antonopoulos C., Anyfantaki S., Balfoussia H., Kosma T., Papapetrou E., Petroulakis F., Petroulas P. ja Zioutou P., (2022), Kreikan työmarkkinat ennen ja jälkeen pandemian: slack, tiukka ja osaamisen epäsuhtaPDFopens in new tab, Bank of Greece, Economic Bulletin, Νο. 56, joulukuu.

• Antonopoulou M.G., (2021), Minimipalkka Kreikassa ja Etelä-Euroopassa: Kohti uutta mallia työvoimasuhteiden muokkaamiseksi, sosiaalinen koheesio ja kehitys 14 (1) s. 33-47.

• Bechlioulis, A., Chletsos Μ., (2021), Minimipalkkauudistusten eriytetyt vaikutukset työttömyysnäyttöön Kreikan työmarkkinoiltaPDFopens in new tab, MPRA Paper 109327. Münchenin yliopistokirjasto.

• Georgiadis A., Kaplanis I., Monastiriotis V., (2017a), Minimipalkan vaikutus työmarkkinoilla: myyttejä ja todellisuudetPDFopens in new tab, Institute of Alternative Policies (ENA)

• Georgiadis A., Kaplanis I., Monastiriotis V., (2017b), Minimipalkkojen vaikutus työllisyyteen: olemassa oleva näyttö ja tapaus KreikallePDFopens in new tab, Institute of Alternative Policies (ENA) (toukokuu 2017)

• Institute of Nikos Poulantzas (marraskuu 2022), Minimipalkka: Elämme tehdäkseen töitä, emme työskennelläksemme elääksemme. Tutkimus työntekijöiden käsityksistä ja kokemuksistaPDFopens in new tab, tutkimussuunnittelun ja analyysin vastaaja, tohtori Constantine Theodorides.

• Kakoulidou Th., Konstantinou P., Moutos Th., (2018), Alle minimipalkan uudistus Kreikassa ja Labour-Labour -korvaushypoteesiopens in new tab, Cesifo Working Paper No. 7273, Kategoria 4: Työmarkkinat.

• Karamanis K., Beneki Ch., Ioakimides M., (2018), Kreikan työmarkkinat: minimipalkan ja työttömyyden arviointi vuosina 2000–2017opens in new tab, Journal of International Studies, 11/2018, s. 93–105

• Maniatis, A, Basiakos, I., (2023), Perustarpeiden budjetti elämiseen riittävänä palkkanaPDFopens in new tab, INE GSEE Publishing, Ateena.

• Missos, V., (2021). Kuinka ansioerot muuttuivat uuden minimipalkan käyttöönoton jälkeen KreikassaPDFopens in new tab, KEPE Greek Economic Outlook, numero 44, 2021, s. 50-53

• Nicolitsas Daphne, (2024), The Minimum Wage in Greece: A Review of Institutional Features, Developments and Effects Between 1975–2023opens in new tab, julkaissut De Gruyter Oldenbourgopens in new tab, 15. lokakuuta 2024

• Roupakias, S., (2022). Kreikan kansallisen minimipalkan työllisyys ja jakautumisvaikutuksetopens in new tab, MPRA Paper 114244, Münchenin yliopiston kirjasto.