Vähimmäispalkka Unkarissa

• Työlaki (laki I vuodelta 2012)opens in new tab

• Hallituksen asetus 426/2025 (XII.23)opens in new tab

Lokakuussa 2024 minimipalkkasääntöihin tehtiin merkittäviä muutoksia. Hallituksen asetus 308/2024 (X. 24.) 'Yksityiskohtaisista säännöistä pakollisen minimipalkan ja taatun minimipalkan kuulemisesta sekä tiettyjen hallituksen säädösten muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston 19. lokakuuta 2022 annettu direktiivi (EU) 2022/2041 Euroopan unionin vähimmäispalkan takaamisesta Euroopan unionissa' sisältää useita muutoksia. Tärkeimmät muutokset ovat:

• selventää VKF:n oikeudellisen aseman minimipalkkaneuvottelujen foorumina; Osakkaiden (työnantajat, työntekijöiden edustajat ja hallitus) oikeudet ja velvollisuudet

• määrittelee kriteerit, jotka tulee ottaa huomioon minimipalkan määrittämisessä

• määrittelee tarkat menettelytavat ja ehdot minimipalkkaneuvotteluille

• toteaa, että minimipalkan tulisi tähdätä 50 %:iin keskimääräisestä normaalista bruttopalkasta

Vuosittaisesta minimipalkasta neuvotellaan kilpailukykysektorin ja hallituksen kolmikantaisessa pysyvässä neuvottelufoorumissa (VKF). VKF perustettiin vuonna 2012. Se toimii neuvotteluelimenä, joka noudattaa minimipalkkadirektiivin vaatimuksia.

VKF:n jäseninä ovat hallitus, kolme ammattiliittojen liittoa ja kolme pääasiallista työnantajajärjestöä. VKF:n jäsenet nimitettiin vuonna 2012 periaatteella, että he olivat suurimmat järjestöt molemmilla puolilla.

Ammattiliitot:

• Demokraattinen itsenäisten ammattiliittojen liitto (LIGA)

• Unkarin ammattiliittojen liitto (MASZSZ)

• Kansallinen työväenneuvostojen liitto (MOSZ)

Työnantajien organisaatiot:

• Yleinen kulutusosuuskuntien ja kauppayhdistysten kansallinen liitto (ÁFEOSZ-Coop Szövetség, KÉSZ)

• Kansallinen työnantajien ja teollisuusmiesten liitto (MGYOSZ)

• Kansallinen yrittäjien ja työnantajien yhdistys (VOSZ)

Perustamisestaan lähtien VKF:n jäsenistö on pysynyt muuttumattomana. Vuosittainen minimipalkka mainitaan VKF:n säännöissä. Menettelysäännön kohta 3.b) määrää, että VKF:n jäsenet kuulevat ja sopivat 'ehdotetuista hallituksen toimenpiteistä, jotka vaikuttavat kilpaillujen työntekijöiden tuloihin (pakollinen minimipalkka, taattu minimipalkka, palkkalisät) [...]'

Työlain 153. artikla määrää minimipalkan, mutta ei mainitse VKF:ää. Sen sijaan siinä todetaan, että 'hallitus määrää minimipalkan asetuksella, konsultoituaan kansallisen talous- ja sosiaalineuvoston (NGTT) kanssa'. Itse asiassa NGTT käsittelee minimipalkan nostamisen periaatteita vuosittain, mutta ei päätä minimipalkan korotuksen tasosta. Eikä se pysty siihen, sillä se edustaa paitsi sosiaalisia kumppaneita myös akateemista maailmaa, kirkkoja, taiteita ja kansalaisjärjestöjä.

Vuoteen 2024 asti VKF:ää ei säädelty lailla. Se sisällytettiin talouskehitysministeriön (Gazdaságfejlesztési Minisztérium, GFM) organisaatio- ja toimintasääntöihin.

Hallituksen asetus 308/2024 (X. 24.) Artikla 1 (1)] nimeää VKF:n minimipalkkaneuvottelujen foorumiksi, luoden selkeän oikeudellisen perustan minimipalkkaneuvotteluille. VKF:n toiminta, jäsenyys ja mandaatti eivät ole muuttuneet, ainoastaan sen oikeudellinen asema.

Vuosittaisten minimipalkkojen määrittämisen periaatteet, sekä kouluttamattomille ('standardi') että taataville työntekijöille ('taattu'), eivät ole muuttuneet viimeisen 13 vuoden aikana. Työlain 153. artikla antaa hallitukselle vallan asettaa minimipalkat sosiaalisten kumppaneiden konsultoinnin jälkeen. Minimipalkka neuvotellaan pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä VKF:n puitteissa. Jos sosiaaliset kumppanit pääsevät sopimukseen, hallitus sitoutuu asetuksella sovituksen määrittämisessä sosiaalisten kumppaneiden sopimuksella saavutettuun tasoon. Jos sosiaaliset kumppanit eivät pääse sopimukseen, hallitus voi yksipuolisesti asettaa minimipalkan tason. Tämä ei kuitenkaan ole tapahtunut viimeisen 13 vuoden aikana.

Hallituksen lähestymistapa minimipalkan neuvotteluun on vaihdellut viime vuosina. On ollut vuosia (esimerkiksi vuonna 2022), jolloin hallitus tuli neuvotteluihin konkreettisen ehdotuksen kanssa (jonka sosiaaliset kumppanit hyväksyivät), ja vuosia, jolloin hallitus ei puuttunut lainkaan, vaikka sosiaaliset kumppanit eivät ole päässeet sopimukseen. Esimerkiksi vuonna 2020 minimipalkka astui voimaan vasta seuraavan vuoden helmikuussa (2021). Vuosina 2023–2025 sosiaaliset kumppanit pääsivät sopimukseen ajallaan ja asiaankuuluva hallituksen asetus julkaistiin Unkarin lehdessä joulukuussa.

Laki 308/2024 määrää seuraavat säännöt minimipalkan asettamismenettelystä

4 artikla VKF:ssä päätös tai sopimus edellyttää työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen edustajien enemmistön suostumusta kummaltakin puolelta sekä hallituksen edustajan hyväksyntä.

Artikla 5 määrää, että ministeri aloittaa VKF:n valvontakomitean ensimmäisen kokouksen seuraavan vuoden pakollisen minimipalkan ja taatun minimipalkan kuulemista varten viimeistään 30. syyskuuta vuosittain ja lähettää samanaikaisesti viimeisimmät tiedot ja ennusteet makrotaloudellisista indikaattoreista VKF:n jäsenille. Nämä indikaattorit on lueteltu taulukossa seuraavassa luvussa.

Artikla 6: Ensimmäinen kokous minimipalkasta ja taatusta minimipalkasta seuraavalle vuodelle pidetään viimeistään 15. lokakuuta joka vuosi.

7 artikla (1): Jäsenet pyrkivät päättämään kuulemisen seuraavan vuoden vähimmäispalkoista ja taatuista minimipalkoista pitämällä vaaditun määrän kokouksia viimeistään 1. joulukuuta joka vuosi.

Artikla 7 (2): Jos kohdassa 1 asetettu määräaika ylittyy, kuuleminen päättyy sovittuna vähimmäispalkan ja taatun minimipalkan määrästä seuraavalle vuodelle.

8 artikla (1) VKF tarkastelee lakisääteisen minimipalkan ja taatun minimipalkan määrää joka kalenterivuosi, mutta voi myös tarkastella niitä kalenterivuoden aikana.

8 artiklan 2 artikla Kalenterivuoden aikana kuten kohdassa (1) mainitun tarkastelun yhteydessä ministerin tulee toimittaa kuultavaksi käytettävissä olevat makrotaloudelliset tiedot.

8 artiklan 3 artikla Jos VKF päättää nostaa lakisääteistä minimipalkkaa ja taattua minimipalkkaa kalenterivuoden aikana, korotuksen määrä ja voimaantulopäivä määritellään hallituksen toimesta asetuksella 30 päivän kuluessa sopimuksesta.

Työlain (art. 153 § 3) mukaan minimipalkkaa määritettäessä on otettava huomioon 'kansallisten työmarkkinoiden ominaisuudet, kansantalouden tilanne, taloussektorien ja maantieteellisten alueiden työmarkkinatilanne'. Tämä osoittaa, ettei laki sulje pois sektorikohtaisten tai alueellisten minimipalkkojen asettamista, mutta käytännössä tällaisia palkkoja ei koskaan aseteta. Taloudellisten indikaattoreiden osalta lain sanamuoto on hyvin laaja.

Vuonna 2016 sosiaaliset kumppanit allekirjoittivat kuuden vuoden kolmikantaisen palkkasopimuksen, joka määritteli mekanismin vuosittaisen minimipalkan nostamiseksi vuoteen 2022 asti (perustuen keskimääräiseen palkankorotukseen, bruttokansantuotteen (BKT) kasvuun ja sosiaalimaksuveron alentamiseen). Tämä kuitenkin lopetettiin muutaman vuoden jälkeen taloudellisten indikaattoreiden kiireisen kehityksen (ja esimerkiksi COVIDin vaikutuksen) vuoksi. Mutta sopimuksesta on säilynyt vuosittainen sosiaalimaksuveron alennus, jonka hallitus piti hallussaan vuoteen 2022 asti. Näiden kuuden vuoden aikana työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut (Unkarissa: sosiaaliturvavero) laskivat 27 %:sta 13 %:iin bruttopalkasta.

Minimipalkkakuulemisessa tarkastellut taloudelliset muuttujat ovat riippuneet kyseisen vuoden taloudellisen tilanteen ominaisuuksista. Vuoteen 2020 asti, matalan inflaation aikana, tärkeimmät vertailuarvot olivat keskipalkat ja talouskasvu. Vuonna 2021, COVID-19-pandemian aiheuttaman talouden taantuman vuonna, suurin ongelma oli työnantajien kyky nostaa palkkoja. Vuonna 2022 ja 2023 (jolle on ominaista poikkeuksellisen korkea inflaatio) tavoitteena on ollut säilyttää minimipalkan todellinen arvo. Tämä on siirtänyt huomion inflaatioennusteeseen. Vuonna 2025 neuvottelut keskittyivät jälleen taloustilanteeseen. Vuonna 2025 Unkarin talous oli pysähtynyt kolme vuotta, kun taas inflaatio oli laskenut merkittävästi.

Hallituksen asetus 308/2024 (X. 24.), artikla 9 määrää, että VKF määrittelee lakisääteisen minimipalkan ja taatun minimipalkan määrän huomioiden seuraavat tavoitteet: kunnollisen elintason saavuttaminen, työköyhyyden vähentäminen sekä sosiaalisen koheesion ja sosiaalisen lähentymisen edistäminen sekä sukupuolten palkkaeron vähentäminen.

Seuraavat perusperiaatteet on otettava huomioon minimipalkan ja taatun vähimmäispalkan määrää ja laajuutta määrittäessä, kuten lain 308/2024 10 artiklassa on määritelty:

a) työlain määräykset. Työlain 153 artiklan 3 kohta (kansallisten työmarkkinoiden ominaisuudet, kansantalouden tilanne, taloussektoreiden ja maantieteellisten alueiden työmarkkinatilanne),

b) lakisääteisten minimipalkkojen ostovoima, ottaen huomioon elinkustannukset,

c) palkkojen yleinen taso ja jakautuminen,

(d) palkkojen kasvuvauhti,

(e) kansallisen tuottavuuden pitkän aikavälin tasot ja trendit.

Lain 308/2024 5 artiklan mukaan hallituksen on toimitettava seuraavat makrotaloudelliset tiedot ja ennusteet neuvotteluosapuolille 30. syyskuuta mennessä.

Vain nämä viisi kriteeriä on lueteltu laissa ensimmäisessä sarakkeessa ilman selvennystä. Toinen sarake kertoo, miten neuvotteluosapuolet tulkitsevat ja määrittelevät nämä indikaattorit.

Neuvottelujen aikaan yllä mainitut tiedot ovat saatavilla eri ajanjaksoilta kuluvalla vuodella: BKT- ja tuottavuustiedot ovat saatavilla vuoden kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä, kun taas inflaatio-, työllisyys- ja palkkatiedot ovat tyypillisesti saatavilla ensimmäisiltä 8–9 kuukaudelta. Ennusteet laativat hallitus ja kansallispankki, mutta sosiaaliset kumppanit kiistelevät usein myös riippumattomien analyytikkojen ennusteiden kanssa.

Minimipalkkoja määrittäessä osapuolet keskittyvät luonnollisesti seuraavan vuoden makrotaloudellisiin ennusteisiin, mutta ottavat myös huomioon keskipitkän aikavälin trendit.

Marraskuussa 2024 sosiaaliset kumppanit saavuttivat kolmen vuoden minimipalkkasopimuksen. Tämän sopimuksen mukaan minimipalkka nousee 9 % vuonna 2025, 13 % vuonna 2026 ja 14 % vuonna 2027. Reaalitaloudelliset olosuhteet minimipalkan korotuksille vuosina 2026 ja 2027 ovat prosentteina vuositasolla seuraavat.

Sopimuksessa määrätään, että jos indikaattoreiden poikkeamien aritmeettinen summa ylittää yhden prosenttiyksikön, joko positiivisesti tai negatiivisesti, perustuen tarkasteltavan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen keskimääräisiin todellisiin tietoihin, VKF:n jäsenet neuvottelevat uudelleen minimipalkan korotusvauhdista vuosille 2026 ja 2027.

Sopimuksessa hallitus on sopinut, että työnantajien on maksettava sosiaalimaksuveroa edellisen vuoden minimipalkasta niin monelle työntekijälleen, joka on ansainnut minimipalkan 1. syyskuuta – 15. marraskuuta 2024. Sama koskee myös vuosina 2026 ja 2027, jolloin työnantajien piti maksaa sosiaalimaksuvero, joka vastaa edellisen vuoden minimipalkkaa molempina vuosina. Tämän mahdollisuuden hyödyntämiseksi yritysten tuli jättää hakemus vuoden 2024 loppuun mennessä. Pieni joukko yrityksiä (noin 6 000) jätti tällaisia hakemuksia.

Vuoden 2025 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä todelliset makrotaloudelliset tiedot poikkesivat kolmen vuoden sopimuksessa määritellyistä. Bruttonimellisten tulosten kasvu oli pääosin odotusten mukainen (9,1 %), mutta talouskasvu (0,3 %) oli merkittävästi odotettua alhaisempaa ja inflaatio korkeampaa (4,6 %). Unkarin talous oli käytännössä pysähtynyt kolme vuotta. Indikaattoreiden erojen aritmeettinen summa oli miinus 1,4 prosenttiyksikköä.

Yli yhden prosenttiyksikön eron vuoksi osapuolten piti neuvotella vuosittainen minimipalkkasopimus uudelleen. Lopuksi he sopivat 11 %:n korotuksesta tavalliseen minimipalkkaan ja 7 %:n korotuksesta taatussa minimipalkassa 1. tammikuuta 2026 alkaen.

Hallituksen asetuksen 308/2024 artikla 11 määrää, että sosiaalisten kumppaneiden on pyrittävä varmistamaan, että lakisääteinen minimipalkka saavuttaa 50 % keskimääräisestä säännöllisestä bruttoansioista , jotka on laskettu edellisen vuoden keskustilastoviraston tietojen perusteella. Tätä voidaan siis pitää indikatiivisena viitearvona, vaikka laki ei viittaa siihen sellaisena.

Asetus ei aseta määräaikaa minimipalkan saavuttamiselle 50 %:iin keskimääräisestä normaalista bruttopalkasta, vaan sen tulisi olla tulevaisuuden tavoite.

Lakisääteinen minimipalkka koskee kaikkia työntekijöitä Unkarissa, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat. Ainoa poikkeus ovat julkiset työntekijät, jotka saattavat ansaita noin puolet minimipalkasta (noin 65 000 henkilöä vuonna 2024), ja heidän määränsä vähenee, kun julkiset työntekijät sulautuvat yhä enemmän vapaaseen työmarkkinaan.

Osa-aikaisille työntekijöille maksetaan suhteellinen minimipalkka (viikoittaiset, päivä- ja tuntipalkkat säädellään myös lailla).

Kappalepalkkaisten tai muiden suorituskykypalkkojen tapauksessa suoritusvaatimus on asetettava sellaiseksi tasoksi, että 100 %:n suoritusvaatimusten täyttyessä palkka saavuttaa vähintään lain määrittelemän vähimmäispalkan (työlain I artiklan 138(5) artikla). Tämä tarkoittaa, että ainakin teoriassa niiden työntekijöiden palkat, jotka saavat palkkaa suorituspalkan perusteella, voivat jäädä alle minimipalkan tason – jos he eivät saavuta 100 % suoritusvaatimuksista. Tarkemmin sanottuna työlain 138(6) artikla määrää, että työntekijöille, jotka saavat palkkaa pelkästään suorituspalkan perusteella, on pakollista määrittää vähimmäispalkka, joka vastaa vähintään puolta peruspalkasta (tämän määräyksen on oltava tarkoitettu kokopäiväiseksi vastaavaksi)

Lakisääteisten minimipalkkojen variaatiot Unkarissa ei ole alaminimiä, jotka liittyvät lakisääteiseen minimipalkkaan. Vain julkiset työntekijät, kuten aiemmin mainittiin, voivat ansaita vähemmän kuin lakisääteinen minimipalkka. Julkisten työntekijöiden palkat asetetaan vuosittain valtion toimesta yksipuolisesti.

Minimipalkkoja on kahta tyyppiä: 'standardi' minimipalkka ja 'taattu' minimipalkka, joista jälkimmäinen koskee vähintään toisen asteen koulutuksen omaavia ja otettiin käyttöön vuonna 2006. Taattu minimipalkka on noin 25–30 % korkeampi kuin tavallinen minimipalkka.

Ehdotus näiden kahden minimipalkan yhdistämisestä on esitetty useita kertoja viime vuosina. Tämä perustellusti myös sillä, että vähimmäispalkalla työskentelevien määrä vähenee tasaisesti (vuonna 2024 230 000 työskenteli minimipalkalla, 414 000 taatulla minimipalkalla). Yhdessä niiden kanssa, jotka ansaitsevat näiden kahden välillä, 17 % (782 000) työntekijöistä kärsii lakisääteisen minimipalkan korotuksesta.

Tähän mennessä sopimusta ei ole saavutettu, mutta viime vuosina tavallinen minimipalkka on noussut enemmän kuin taattu minimipalkka, mikä on kaventanut kahden minimipalkkatyypin välistä eroa. Jotkut ammattiliitot vastustavat kahden minimipalkan likimääräistä asettamista, väittäen, että se asettaa osaavat työntekijät epäedulliseen asemaan verrattuna kouluttamattomiin ja mahdollisesti vähentää osallistumista koulutukseen.

Lakisääteiset minimipalkat sisältävät 12 kuukausittaista maksua vuodessa, ilman lisäkuukausibonusta. Joka vuosi hallituksen asetus minimipalkasta säätelee yksityiskohtaisesti kuukausittaista, viikko-, päivittäistä ja tuntipalkkaa. Päivittäinen hinta on 8 tuntia, viikkohinta 40 tuntia ja kuukausimaksu yhdelle kalenterikuukaudelle.

Jos päivittäinen työaika on alle (tai enemmän) kahdeksan tuntia, päiväpalkkaa on pienennettävä (tai korotettava) minimipalkalla tunnilta.

Hallituksen vuosittaiset minimipalkkaasetukset eivät sisällä vähennyksiä tai bonuksia. Työlain 153 artikla ei myöskään sisällä lisäetuuksia. Ainoa ehto on, että työstä maksettavan palkan on oltava laissa määritelty vähimmäispalkka.

Minimipalkkaisella työntekijällä on oikeus ylityö- ja lomakorvauksiin samalla tavalla kuin muillakin työntekijöillä. Tänä aikana heille maksetaan päivä- tai tuntipalkka samalla kertoimella kuin muille kuin minimipalkkaisille työntekijöille. Laki ei mainitse mitään 'majoitus- ja majoitus'-määräyksiä, jotka tarkoittavat, että minimipalkan työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla kuin muita työntekijöitä.

Unkarissa ei ole säännöllistä raporttia minimipalkan kehityksestä minimipalkan korotusten vaikutusten analyysin osalta, sillä ei ole olemassa järjestöä, joka olisi erityisesti keskittynyt minimipalkan kehitykseen. On olemassa vain satunnaisia tutkimuksia itsenäisten tutkijoiden toimesta.

• Balatoni, A. (2020), ' A hazai minimálbér szintje megfelel talousfejlettségünknekPDFopens in new tab '. ('Kotimaisen minimipalkan taso vastaa taloudellista kehitystämme') Magyar Nemzeti Bank. 18. marraskuuta

• Gallai, S., Tóth, M.B. (2022), ' Kinek fáj a minimálbér-emelés?opens in new tab ' (Ketä minimipalkan korotus vahingoittaa?) Corvinák, 14. tammikuuta.

• Gáspár, A., Reizer, B. (2023), Újabb hozzászólás az jälleen elmaradt minimálbérvitához (Toinen kommentti viivästyneestä minimipalkkakeskustelusta). Közgazdasági Szemle LXX. ÉVF., 2023. Április (s. 365–380.) https://www.kszemle.hu/tartalom/cikk.php?id=2116opens in new tab

• Gyulavári, T., Kártyás, G. (2023). A Kollektív szerződéses lefedettség csökkenése Magyarországon 2012-23. (Kollektiivisten neuvottelujen kattavuuden väheneminen Unkarissa 2012–23). Friedrich Ebert Stiftung, Budapest. https://library.fes.de/pdf-files/bueros/budapest/20640.pdfPDFopens in new tab

• Köllő, J. (2021), ' Nálunk minden fordítva történtopens in new tab ' (Meillä kaikki on ollut päinvastoin), Magyar Narancs, 11. lokakuuta.

• MKIK-GVI (2024), Minimipalkan ja taatun minimipalkan korotusten vaikutus kotimaisiin yrityksiinPDFopens in new tab. Pikaanalyysi – 21. marraskuuta 2024.

• Molnár, D., Regős, G., (2023), A minimálbér emelés mint gazdaságpolitikai eszköz (Minimipalkan korotus talouspoliittisena työkaluna), Polgári Szemle, 2023/1-3, s. 13-30. ' A minimálbér emelés, mint gazdaságpolitikai eszközPDFopens in new tab '

• Nábelek, F. (2022), A minimálbér és a garantált bérminimum emelésére adott vállalati válaszok, bérváltozások – 2022PDFopens in new tab (Yritysten vastaukset minimipalkkaan ja taatuihin minimipalkan korotuksiin, palkkamuutokset – 2022), MKIK-GVI, Unkarin kauppakamarin talous- ja yritystutkimusinstituutti, Budapest.

• Pogátsa, Z. (2022), ' Az európai minimálbérre még éveket kell várniopens in new tab ' (Euroopan minimipalkka on vielä vuosien päässä'), Novekedes.hu, 20. kesäkuuta.

• Sipka, P., Zaccaria, M. L. (2022), Tisztességes munkáért méltányos bérezés kontra versenyképesség – az európai minimálbér-irányelv merkittäväége és várható hatásaiopens in new tab. (Reilu palkka reilusta työstä versus kilpailu – Euroopan minimipalkkadirektiivin merkitys ja odotetut vaikutukset). Munkajog. 2022/4. 1-8. o. joulukuu 2022. Tisztességes munkáért méltányos bérezés kontra versenyképesség – artikkelin linkkiopens in new tab

• Scharle, Á., Váradi, B., Krekó, J. (2022a), ' Mire és miten hat a minimálbér-emelés?opens in new tab ' (Mihin ja miten minimipalkan korotus vaikuttaa?) G7 EKONOMI, 10. joulukuuta.

• Scharle, Á., Váradi, B., Krekó, J, (2022b), Mire nem jó a minimálbér-emelés?opens in new tab (Mihin minimipalkan korotus ei ole hyvä?) G7 EKONOMI, 14. joulukuuta.

• Virovácz, P. (2021), ' A túl magas minimálbér árát végül a háztartások fizetikopens in new tab ' (Kotitaloudet maksavat lopulta liiallisen korkean minimipalkan hinnan), Portfolio.hu, 23. kesäkuuta.