Minimipalkka Irlannissa
Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.
Tämä profiili kuvaa, miten minimipalkat säädellään ja asetetaan Irlannissa. Sitä voidaan lukea taustatiedoksi Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkka-asettelun katsaussarjaan. Irlanti on yksi jäsenvaltioista, jotka ovat ottaneet käyttöön lakisääteisen minimipalkan ('kansallinen minimipalkka'): minimipalkat määritellään lailla (lakisääteinen minimipalkka) ja sitä täydentää kollektiivinen neuvottelu.
Alhaisen palkan komission raportit ja suositukset ovat edelleen olennainen osa virallista minimipalkan asettamisprosessia.
National Minimum Wage (Low Pay Commission) Act 2015 täydentää vuoden 2000 kansallista minimipalkkalakia ja tekee siihen tärkeitä muutoksia minimipalkan määrittämisprosessin kuvaukseen.
Vuoden 2015 minimipalkkalain merkittävin määräys on matalapalkkakomission ('An Coimisiún um Pá Íseal ') perustaminen irlanniksi.
Lopuksi, neljäs asiaankuuluva asiakirjojen kategoria lakisääteistä minimipalkkamäärittelystä ovat Low Pay Commissionin suositukset ja raportit vuodelta 2015, jotka ovat olennainen osa muodollista prosessia, jonka Minimipalkkalaki 2000 on muokannut Minimipalkkalailla 2015.
22. marraskuuta 2024 S.I. 633/2024opens in new tab hyväksyi direktiivin riittävistä minimipalkoista Euroopan unionissa ja päivitti ensisijaisen lain varmistaakseen direktiivin terminologian noudattamisen. Esimerkiksi Low Pay Commission nimettiin konsultatiiviseksi elimeksi.
Varsinaisiin minimipalkkamenettelyihin ei tehty merkittäviä muutoksia.
Yritys-, kauppa- ja työllisyysministeri on elin, jolla on toimivalta säätää määräys, joka määrittelee kansallisen minimipalkan määräyksen.
Alhaisen palkan komissio on perustamislain mukaan riippumaton elin, jolla on konsultatiivisia ja raportointitehtäviä, johon kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan varsinaista jäsentä – joista kolme edustaa työntekijöiden etuja, kolme työnantajien etuja ja kaksi työmarkkinoiden, työlainsäädännön, tilastotieteen tai taloustieteen asiantuntijaa.
Vaikka jäsenet toimivat itsenäisesti, kaikki kahdeksan jäsentä nimittää virallisesti hallitus, erityisesti yritys-, kauppa- ja työllisyysministerin toimesta.
Sosiaaliset kumppanit, jotka määritellään 'järjestöiksi, jotka väittävät edustavansa merkittävästi osavaltion työntekijöitä tai työnantajia', voivat osallistua prosessiin itsenäisesti, kuten seuraavassa osiossa kuvataan.
Lakisääteisen minimipalkan asettamisprosessi oli ennen vuotta 2015 laillisesti määritelty kansallisessa minimipalkkalaissa 2000 (11–13 §). Se ei määrännyt säännöllistä minimipalkan päivittämistä, mutta määrää, että ministerin tulee 'ajoittain' (12(1) pykälä tarkastella sitä. Kuitenkin, jos ministeri on tunnistanut asiaankuuluvan sopimuksen (ns. 'kansallinen taloussopimus') valtion taloudellisten ja sosiaalisten etujen kesken, joka sisältää suosituksen työntekijöiden kansallisesta vähimmäispalkkatasosta sopimuksen voimassaoloajaksi, kolmen kuukauden kuluessa suosituksen saamisesta on hyväksyttävä se säätämällä uusi määräys tai muuttamalla olemassa olevaa, tai hylätä se (12(2) §). Tällainen asiaankuuluva kansallinen taloussopimus voidaan tuoda ministerin tietoon suoraan sosiaalisten kumppaneiden toimesta (13 §:n 1 momentti), jotka säilyttivät roolinsa prosessissa myös ministerin toimesta antaman muutoksen säätämisen jälkeen, ja sallitaan, viimeistään 12 kuukautta ministerin viimeisimmän vähimmäisveroilmoituksen jälkeen, pyytää työtuomioistuimen tarkastusta ja antaa suosituksia ministerille. Sosiaaliset kumppanit osallistuisivat sitten kuulemisvaiheeseen työtuomioistuimessa, ja työtuomioistuin voisi sen jälkeen tehdä oman suosituksensa ministerille. Seuraavien kolmen kuukauden aikana ministeri hyväksyy, muuttaa tai hylkää tuomioistuimen suosituksen, esittäen virallisesti perustelut suosituksen muutoksille tai hylkäämiselle (13 §).
Vuoden 2015 jälkeen, kansallisen minimipalkkalain 2015 voimaantulon myötä, yllä kuvattu menettely muuttui merkittävästi, ja Low Pay Commission sai ensisijaisen roolin minimipalkkojen asettamisessa.
Uuden menettelyn mukaan, joka perustuu vuoden 2000 minimipalkkalain muutoksiin, joita vuoden 2015 laki jakoi, komission on säännöllisesti – kerran vuodessa ennen heinäkuun kolmatta tiistaita – tarkasteltava kansallinen vähimmäistuntipalkka, tekemään ministerille suositus sekä raportti käsitellyistä asioista (pykälät 10C(1) ja (2)). Tätä tehtävää hoitaessaan komissio neuvottelee sosiaalisten kumppaneiden kanssa, jos se katsoo sen sopivaksi (10C(6) §).
Kolmen kuukauden kuluessa komission suosituksen vastaanottamisesta ministeri julistaa määräyksellä uuden kansallisen minimituntipalkan komission suosittelemilla ehdoilla tai muilla ehdoilla, tai kieltäytyä antamasta määräystä, esittäen perustelut päätökselle, joka ei ole komission suosituksen mukainen (pykälät 10C(6) ja 10D).
National Minimum Wage Act 2000, jota on muutettu National Minimum Wage Act 2015:lla, sallii useiden minimipalkan asettamiseen sovellettavien kriteerien määrittämisen (pykälät 10B ja 10C(3)). Lisäksi 22. marraskuuta 2024 S.I. 633 vuodelta 2024 muutti minimipalkkadirektiivin osaksi Irlannin lakia ja päivitti ensisijaisen oikeuden varmistaakseen direktiivin terminologian noudattamisen. Esimerkiksi Low Pay Commission nimettiin konsultatiiviseksi elimeksi.
Alhaisen palkan komissio pyrkii tehtävissään:
Minimipalkkataso, joka on suunniteltu auttamaan mahdollisimman monia matalapalkkaisia työntekijöitä.
Minimipalkkataso, joka on sekä reilu että kestävä.
Asteittainen kasvu on varmistettava ajan myötä.
Merkittävien haittavaikutusten puuttuminen työllisyydelle tai kilpailukyvylle.
Ja ota huomioon seuraavat indikaattorit:
Tulosten muutokset kyseisenä ajanjaksona, mukaan lukien niiden kasvuvauhti, yleiset tasot ja jakauma.
Kansallisen vähimmäistuntipalkan ostovoima, ottaen huomioon elinkustannukset.
Pitkän aikavälin kansalliset tuottavuustasot ja kehitykset.
Kansainvälisellä tai kansallisella tasolla käytettävät viitearvot, kuten 60 % bruttomediaanipalkasta, ohjaamaan kansallisen vähimmäistuntipalkan riittävyyden arviointia.
Valuuttakurssien muutokset kyseisenä ajanjaksona.
Tulonjaon muutokset kyseisellä ajanjaksolla.
Työttömyyden, työllisyyden ja tuottavuuden tasojen kehitys kyseisellä ajanjaksolla.
Kansainvälisiä vertailuja, erityisesti Iso-Britanniaan ja Pohjois-Irlantiin.
Työpaikkojen luomisen tarve.
Mikä tahansa ehdotettu määräys vaikuttaa todennäköisesti työllisyyden ja työttömyyden tasoihin, elinkustannuksiin ja kansalliseen kilpailukykyyn.
Matalapalkkakomission vuosiraportit korostavat sitä, että se ottaa kaikki edellä mainitut tavoitteet ja indikaattorit korkealle huomiolle mainitsemalla ne jokaisen raportin ensimmäisen luvun alussa.
Mainitakseni vielä yhden kriteerin, jota komissio itse käyttää raporteissaan ja suosituksissaan, on syytä korostaa 60 % mediaanipalkasta. Komission työllistäminen tällaisella kriteerillä sai alkunsa hallituksen (Yritys-, kauppa- ja työllisyysministeriön) marraskuussa 2022 tekemästä ilmoituksesta, jonka myötä käynnistettiin kansallinen elämiseen riittävän palkan (60 % tuntipalkasta) asteittainen käyttöönotto, tavoitteena korvata kansallinen minimipalkka vuoteen 2026 mennessä. Ilmoituksen mukaan 'kun kansallinen elämiseen riittävä palkka astuu voimaan vuonna 2026, muutoksen vaikutusten arvioinnin mukaisesti Matalapalkkakomissio neuvoo tavoitekynnysprosentin asteittaisen nostamisen kohti 66 % tuntipalkan mediaanipalkasta'. Hallinnon päätös perustui komission itsensä maaliskuussa 2022 julkaistussa vuoden 2022 elämiseen riittävän palkan raportissa annettuun suositukseen, jossa matalapalkkakomissio suositteli 'asettamaan kiinteän kynnysarvon 60 %:iin mediaanipalkasta, jolloin mediaanipalkka laskettaisiin kaikkien työntekijöiden mediaanituntipalkkana'. Päätökseen johtanut prosessi alkoi hallituksen sitoumuksella edetä elämiseen riittävän palkan saavuttamiseksi, joka ilmaistiin vuoden 2020 hallituksen ohjelmassa, sekä hallituksen pyytämistä asioista komissiolle tammikuussa 2021, jossa tarkasteltiin ja annettiin suosituksia parhaista tavoista saavuttaa tämä sitoumus.
Vuoden 2024 lakisääteinen asiakirja 633 teki joitakin muutoksia kriteereihin seuraavasti:
Tulosten muutokset kyseisenä ajanjaksona, mukaan lukien niiden kasvuvauhti, yleiset tasot ja jakauma.
Kansallisen vähimmäistuntipalkan ostovoima, ottaen huomioon elinkustannukset.
Pitkän aikavälin kansalliset tuottavuustasot ja kehitykset.
Kansainvälisellä tai kansallisella tasolla käytettävät viitearvot, kuten 60 % bruttomediaanipalkasta, ohjaamaan kansallisen vähimmäistuntipalkan riittävyyden arviointia.
Hallituksen (Yritys-, kauppa- ja työllisyysministeriö) ilmoitus marraskuussa 2022opens in new tab
Matalapalkkakomissio, 2022 raportti elämiseen riittävästä palkastaopens in new tab
Euroopan parlamentin ja neuvoston 19. lokakuuta 2022 antaman direktiivin (EU) 2022/2041 mukaisesti, joka koskee riittäviä minimipalkoja Euroopan unionissa, Irlannin lainsäädäntö viittaa nimenomaisesti viitearvojen käyttöön kansallisen vähimmäistuntipalkan riittävyyden arvioinnissa. Näihin kuuluvat viitearvot, joita käytetään yleisesti kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, erityisesti 60 % bruttomediaanipalkasta. Käytännössä tällä vertailuarvolla on erityinen merkitys Irlannissa sen jälkeen, kun hallitus päätti edetä kohti kansallista elämiseen riittävää palkkaa, joka määritellään 60 %:ksi mediaanituntipalkasta, tavoitteena lisätä korotuksia ajan myötä taloudellisten olosuhteiden ja vaikutusarvioiden mukaan. Low Pay Commission käyttää tällaisia viitearvoja analyyttisinä työkaluina laajemmassa arviointikehyksessä, ei automaattisina sopeutumismekanismeina.
Irlannin lakisääteinen minimipalkka sitoo koko taloutta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Nuorille työntekijöille sovellettavien aliminimitasojen lisäksi (ks. seuraava osio) minimipalkkalaki on suunniteltu vain harvojen poikkeuksille:
Työntekijät, jotka ovat työnantajan läheisiä sukulaisia – puoliso tai siviilikumppani, isä, äiti, isoisä, isoäiti, isäpuoli, äitipuoli, poika, tytär, poikapuoli, tytärpuoli, lapsenlapsi, lapsenlapsi, veli, sisar, puoliveli tai puolisisar (kohta 5(a)).
Oppipojat (pykälä 5(b)).
Lopuksi laissa (osa 6, pykälät 4 ja eteenpäin) on lisäpoikkeus yrityksen taloudellisissa vaikeuksissa, joissa työtuomioistuin voi vapauttaa työnantajan velvollisuudesta maksaa kansallinen vähimmäistuntipalkka vähintään kolmen kuukauden ja enintään yhden vuoden ajaksi, ja enintään kerran, työnantajan virallisen hakemuksen jälkeen työtuomioistuimelle. Poikkeuksen myöntämisen ehtona on, että työnantajan, jos työllistäessä useampaa henkilöä, on päässyt sopimukseen enemmistön tai enemmistön edustajien kanssa tai vaihtoehtoisesti on sovellettava työehtosopimus, joka jo mahdollistaa tämän mahdollisuuden. Jos työllistetään vain yksi henkilö, on tehtävä sopimus työntekijän kanssa. Lisäksi työnantajan on myös esitettävä todisteita taloudellisesta ahdingosta, joka ei sallinut minimipalkan maksamista, sekä sopimuksen työntekijöiden irtisanomisen seurauksista, jos työnantaja joutuisi maksamaan kansallinen vähimmäistuntipalkka. Lopuksi on huomattava, että tämä poikkeus ei koske aliminimejä, joita ei voi enää vähentää.
Lakisääteisen minimipalkan vaihtelut Kansallisen minimipalkkalain 15 §:n mukaan Yritys-, kauppa- ja työllisyysministeri määrää prosenttiosuuden vähimmäistuntipalkasta, joka koskee seuraavia henkilöitä:
Alle 18-vuotiaat työntekijät, joiden prosenttiosuuden tulee olla vähintään 70 % kansallisesta vähimmäistuntipalkasta.
18-vuotiaat työntekijät, joiden prosenttiosuuden tulee olla vähintään 80 % kansallisesta vähimmäistuntipalkasta.
19-vuotiaat työntekijät, joiden prosenttiosuuden tulee olla vähintään 90 % kansallisesta vähimmäistuntipalkasta.
Näiden aliminimimaksujen määrää määrittäessään ministerin on otettava huomioon indikaattorit, kuten
Työmarkkinoiden tila
Työllistämisen kustannukset
Nuorten työllisyyden tasot
Nuorisotyöttömyyden tasot
Itse asiassa tällä hetkellä voimassa olevat vähimmäismaksut 19 vuoden ikään asti vastaavat laissa säädettyjä vähimmäisprosentteja.
Koko lakisääteiseen minimipalkkaan liittyvät oikeudelliset normit viittaavat aina kansalliseen minimipalkkaan, mikä luo laillisen velvoitteen ilmaista palkka tuntiperusteisesti.
Minimipalkan tuntiperusteisen kriteerin vuoksi viikon tai kuukauden aikana tehtyjen tuntien määrä on merkityksetön (jokaiselle tunnille, riippumatta työtunneista, on maksettava vähintään lakisääteinen minimipalkka).
Laissa ei ole lisäkuukausimaksuja – lukuun ottamatta palkallista vuosilomaa ('lakisääteinen etuoikeus', joka vastaa neljää viikkoa vuodessa), joka on kuitenkin osa työaikasääntelyä eikä minimipalkkasääntelyä.
Kansallinen vähimmäistuntipalkka, joka on määräyksellä ilmoitettu minimipalkkalain (vuoden 2015 lain muokkaamat) mukaisesti, voi sisältää lisäkorvauksen majoituksesta ja majoituksesta, pelkästään hoitoon tai majoituksesta vain määräyksessä määritellyillä hinnoilla.
Käytännössä ministeriön määräykset yleensä tarjoavat tällaiset hinnat (1,14 € tunnilta työllistettyä hoitoa varten ja 30,00 € viikossa tai 4,28 € päivässä majoituksesta, viimeisimmän määräyksen S.I. nro 497/2023 mukaisesti).
Minimipalkkalaki listaa kaikki laskettavat ja laskemattomat palkkaosat keskimääräisen tuntipalkan laskennassa sekä kohdan vähimmäistuntipalkan laskemisesta (uudistetun lain kohdat 18-20 ja F24[liite 1]). Laissa säädetty palkkakomponenttien lista on melko pitkä ja kattava (sisältäen yhteensä 27 palkkakomponenttia). Yhteenvetona laskettavat komponentit ovat seuraavat:
Peruspalkka.
Vuorovakuutus.
Kappale- ja kannustinprosentit, komissiot ja bonukset, jotka liittyvät tuottavuuteen.
Majoituksen rahallinen arvo majoituksella tai pelkästään majoituksella tai vain majoitus, enintään tämän kohdan tarkoitukseen määrättyä määrää, jos sellaista on.
Palvelumaksut, jotka maksetaan palkanlaskennan kautta.
Nollatuntimaksut.
Yleisesti ottaen muut palkan osatekijät eivät ole laskettavissa: näihin kuuluvat ylityökorvaukset, epäsosiaaliset työajat, pyhäpäivät tai viikonlopputyöt; päivystys- tai valmiustila-avustukset; vuosiloma-oikeus; sairauspalkka ja muut maksut tai korvaukset, joihin työntekijät ovat oikeutettuja työkyvyttömyyden tai työkyvyttömyyden tapauksessa; irtisanomis- ja irtisanomiskorvaukset; tipit, maksettu missä tahansa muodossa ja maksutavasta riippumatta; erityis- tai lisätehtäviä koskevat korvaukset; myöntää osan henkilöstöehdotusohjelmasta; työnantajan myöntämät lainat; maksut tai etuudet luonnollisesti (paitsi ruokailu ja majoitus), palkan ennakkomaksu tai muu lisä ja maksu, jota ei sisälly yllä olevaan listaan.
Kun arvioidaan, saako työntekijälle palkkaa vähintään se vähimmäistuntipalkka, johon hän on oikeutettu palkkaviitejaksolla, työntekijän bruttopalkka, joka lasketaan näiden sääntöjen mukaisesti, jaetaan työntekijän kokonaistyöajalla palkkaviitejaksolla.
Ministerin määräys S.I. nro 497/2023opens in new tab
Low Pay Commission julkaisee vuosittaisia raportteja, jotka on säädetty minimipalkkalaissa (muutettu vuonna 2015) ja jotka ovat olennainen osa lakisääteisen minimipalkan määrittelyprosessia, kuten kyseisessä kohdassa kuvataan.
Kaikki vuosikertomukset ovat julkisesti saatavilla hallituksen virallisen verkkosivuston tietyllä sivulla; Linkki viimeisimpiin raportteihin:
Muiden minimipalkkoihin liittyvien resurssien joukossa voidaan mainita seuraavien instituuttien tekemät tutkimukset:
Alhaisen palkan komissio: edellisessä osiossa mainittujen vuosiraporttien lisäksi komissio julkaisee myös lisäraportteja, analyysejä ja suosituksia minimipalkasta sekä lisäraportteja minimipalkkaan liittyvistä asioista (minimi, sukupuolten tasa-arvo, asuminen ja majoitus jne.). Nämä julkaisut ovat saatavilla omistetussa osiossa hallituksen verkkosivustolla (samassa paikassa kuin vuosittaiset raportit löytyvät).
Taloudellisen ja sosiaalisen tutkimuksen instituutti (ESRI). Heidän julkaisuistaan minimipalkkaan liittyviä tutkimuksia löytyy instituutin julkisesti saatavilla olevasta julkaisulistasta.
Maakohtaista tutkimusta minimipalkasta on saatavilla myös suurten irlantilaisten yliopistojen tutkimusarkistoissa.
Economic & Social Research Institute (ESRI) ESRI:n julkaisutopens in new tab
