Siirry pääsisältöön
Tämä sivu on käännetty konekäännöksellä. Katso alkuperäinen englanninkielinen versio ja tutustu Eurofoundin kielipolitiikkaan.
Luxemburgin minimipalkkaprofiili
Maaprofiili
Päivitetty viimeksi: 30 June 2026

Minimipalkka Luxemburgissa

Kristell Leduc

Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.

Nämä profiilit kuvaavat, miten minimipalkkoja säädellään ja asetetaan. Ne ovat saatavilla kaikissa EU-maissa ja Norjassa.

Tämä profiili kuvaa, miten minimipalkat säädellään ja asetetaan Luxemburgissa. Sitä voidaan lukea taustatiedoksi Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkka-asettelun katsaussarjaan. Luxemburgissa on lakisääteinen minimipalkka, jota kutsutaan 'minimisosiaaliseksi palkaksi' (Salaire Social Minimum, SSM). Lisäksi päteville työntekijöille asetetaan korkeampi vero.

31. heinäkuuta 2006 annetulla lailla säädettiin työlainsäädäntö, joka sisälsi SSM-sääntelyn uudistuksen. Vuonna 2024 voimassa olevassa työlain yhdistetyssä versiossa SSM:ää säätelee taiteet. L. 222-1 ja sitä seuraavat.

Tällä hetkellä SSM käy läpi kahta uudelleenarvostustyyppiä (1. säännölliset tarkistukset kahden vuoden välein; ja 2. tarkistukset indeksointimekanismin pohjalta), mikä selitetään tarkemmin osiossa 'Minimipalkan asettamisprosessi'. SSM:n taso, joka määräytyy säännöllisellä kahden vuoden välein tapahtuvalla säädöllä, on määritelty taiteessa. L. 222-9 työlaista. Tähän tahtiin tehtiin lopullisia indeksointipohjaisia korjauksia viimeisimmän säännöllisen päivityksen jälkeen.

Toinen alkoi 1. toukokuuta 2025 työlain ja työlain (Luku III, artikla 223.1 – Työlainopens in new tab versio, 19. joulukuuta 2025) mukaisen 'liikkuvan palkkaasteikon' (échelle mobile des salaires) mukautuksen jälkeen.

EU-direktiivistä vuonna 2024 työministeri Georges Mischo toimitti parlamenttihallinnolle 30. elokuuta 2024 lakiluonnoksen nro 8437, jolla muutetaan työlainsäädäntöä Euroopan parlamentin ja neuvoston 19. lokakuuta 2022 antaman direktiivin (EU) 2022/2041 voimaansaattamiseksi riittävistä minimipalkoista Euroopan unionissa. Viisi luxemburgilaista kauppakamaria ja järjestöä on jättänyt lausuntonsa: Työntekijöiden kamari (23. lokakuuta 2024), Ammattikamari (10. joulukuuta 2024), Virkamiesten ja julkisten työntekijöiden kamari (6. joulukuuta 2024), Valtioneuvosto (10. joulukuuta 2024), Kauppakamari (13. tammikuuta 2025). Toukokuussa 2025 lakiehdotus nro 8437 jätettiin odottamaan, kun hallitus odotti Tanskan ja Ruotsin Euroopan unionin tuomioistuimessa (CJEU) tekemän valituksen lopputulosta, jossa direktiivin oikeudellisen perustan haastettiin. CJEU:n päätös 11. marraskuuta 2025 poisti tämän epävarmuuden ja avasi tien uudelleen käydylle keskustelulle. Päivityshetkellä (16. joulukuuta 2025) laki on vielä luonnostilassa.

Viimeaikaiset muutokset Luxemburgin työlainsäädäntöön, jotka ovat linjassa direktiivin (EU) 2022/2041 kanssa, keskittyvät minimipalkan muutoksiin kollektiivisen neuvottelun sijaan. Keskeisiä päivityksiä ovat:

  1. Minimipalkan säätämisen kriteerit: Palkkakorjauksissa on otettava huomioon uusia tekijöitä, kuten ostovoimaa, palkkojakoa, kasvuvauhtia ja kansallisia tuottavuustrendejä.

  2. Viivästyneen palkkahakemuksen kumoaminen: Artikla L. 222-6, joka salli työnantajien viivästyttää minimipalkan käyttöönottoa tietyissä olosuhteissa, on kumottu noudattamattomuuden riskien ja vähäisen käytön vuoksi.

  3. Suojaa epäoikeudenmukaisilta irtisanomisilta: Irtisanomiset, jotka liittyvät minimipalkkaoikeuksien käyttämiseen, ovat kiellettyjä. Rikkomukset johtavat mitättömään irtisanomiseen, ja palvelukseen palauttaminen etenee nopeutettuna 15 päivän kuluessa.

  4. Minimipalkan neuvonantaja: Uusi elin, johon kuuluu ammattiliittojen, työnantajien ja instituutioiden edustajia, seuraa palkkakehitystä, vaihtaa tietoja sekä tarjoaa tutkimuksia ja ohjeita hallitukselle.

Minimipalkan asettaminen vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä.

Kolmikantakoordinaatiokomitea käy sosiaalisia neuvotteluja minimipalkkoihin liittyen. Sosiaalisiin neuvotteluihin osallistuvat hallitus ja sosiaaliset kumppanit, mukaan lukien työnantajien ja työntekijöiden edustajat. Nämä neuvottelut voivat johtaa minimipalkkasopimuksiin, joita käsitellään sopeutumisprosessin aikana. Tämä komitea on perustettu suurherttuakunnan asetuksella 26. tammikuuta 1978.

Komitea koostuu:

  • Neljä hallituksen jäsentä: valtionministeri, joka toimii puheenjohtajana, kansantalousministeri, työ- ja sosiaaliturvaministeri sekä valtiovarainministeri.

  • Neljä työnantajan edustajaa, joista kaksi nimittää kauppakamari, yksi kauppakamari ja yksi keskusmaanviljelijöiden yhdistys, joka toimii maatalouskamarina.

  • Neljä edustajaa nimitetään kansallisen tason edustavimmista ammattiliitoista, mukaan lukien yksi virkamieskunnan edustaja.

National Institute of Statistics and Economic Studies (STATEC) vastaa kuluttajahintaindeksin julkaisemisesta kuukausittain. Se voi vaikuttaa palkkatasoon ja käynnistää uuden minimipalkan indeksoinnin, jos indeksi nousee tai laskee 2,5 % edellisellä lukukaudella.

Muut neuvonantajaelimet: 'Comité de conjuncture' ('Suhdannekomitea') ja talous- ja sosiaalineuvosto tarkastelevat säännöllisesti taloudellisia olosuhteita. He voivat antaa mielipiteitä tai suosituksia minimipalkkaan liittyvissä asioissa, mukaan lukien mukautukset eri tekijöiden, kuten inflaation ja elinkustannusten perusteella. Konjunktuurikomitean jäsenet edustavat työntekijöitä ja työnantajia sekä eri ministeriöitä ja hallinnon osastoja.

Hallitus ja sosiaaliset kumppanit ovat siksi keskeisiä toimijoita lakisääteisessä palkkamäärityksessä osallistumalla edellä mainittuihin elimiin ja

Luxemburgin minimipalkan säätämismekanismi perustuu vahvasti sosiaaliseen vuoropuheluun ja sosiaalisten kumppaneiden väliseen kuulemiseen, mikä tarkoittaa, että minimipalkkaa (SSM) koskevat päätökset tehdään usein kollektiivisesti, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen aktiivisella osallistumisella. SSM:n säätämiseen vaikuttavat tekijät voivat perustua erilaisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin tekijöihin, kuten inflaatioon, elinkustannuksiin, tuottavuuteen, työmarkkinaolosuhteisiin sekä hallituksen työllisyys- ja sosiaaliturvapolitiikkaan.

Minimipalkan asettamisen tarkka menettely voi vaihdella, mutta yleensä hallitus ehdottaa lakisääteisen minimipalkan korotusta tutkittuaan asiaankuuluvat tiedot ja konsultoituaan sidosryhmien kanssa. Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt voidaan kutsua osallistumaan neuvotteluihin tai keskusteluihin, jotta saavutetaan yksimielisyys ehdotetusta korotuksesta. Kun sopimus on saavutettu, hallitus voi virallistaa lakisääteisen minimipalkan korotuksen lainsäädännöllä tai säädöksillä.

Ajoitus voi vaihdella olosuhteiden mukaan. Prosessi koostuu yleensä useista vaiheista:

  • Data-analyysit: Taloudellisia ja sosiaalisia tietoja, kuten inflaatiotasoja ja tuottavuusmittareita, kerätään ja analysoidaan talouden ja työmarkkinoiden ymmärtämiseksi.

  • Kuuleminen: Hallitus neuvottelee sosiaalikumppaneiden (ammattiliitot, työnantajajärjestöt) kanssa mahdollisista mukautuksista minimipalkkaan (SSM), ottaen huomioon taloudelliset ja sosiaaliset tekijät.

  • Neuvottelut: Hallitus, ammattiliitot ja työnantajajärjestöt käyvät keskusteluja lakisääteisen minimipalkan muutoksista, mukaan lukien korotuksen laajuus ja toteutusyksityiskohdat.

  • Lainsäädäntötoimet: Kun sopimus on saavutettu, hallitus voi muuttaa lakeja tai asetuksia virallistaakseen SSM:n korotuksen.

  • Toteutus: Hyväksytyt muutokset otetaan käyttöön, kuten palkanlaskentajärjestelmien päivittäminen ja työnantajien sekä työntekijöiden tiedottaminen uusista palkkatasoista. Uusien säädösten noudattaminen varmistetaan.

Kuten kohdassa 'Minimipalkkasääntely' mainitaan, SSM:ää säädetään kahdella tavalla:

  1. Ensimmäinen SSM:n uudelleenarviointityyppi (säädetty työlain artiklan L. 222-2 (2) mukaan), joka tapahtuu kahden vuoden välein, toteutetaan hallituksen toimesta, joka toimittaa edustajainhuoneelle raportin yleisten taloudellisten olosuhteiden ja tulojen kehityksestä, johon liittyy tarvittaessa lakiesitys, joka korottaa minimipalkkaa. Kehitetty menetelmä perustuu Luxemburgin 'yleiseen keskiarvoon' palkkaan, joka toimii indikaattorina arvioidessa, nostetaanko korkoa ja kuinka paljon. Rajoitteena on kuitenkin se, että jokainen korjaus perustuu saatavilla oleviin tietoihin, jotka on tyypillisesti kerätty puolentoista vuoden takaiselta aineistolta. Tulon eri osa-alueita tarkastellaan, kuten peruspalkkoja, bonuksia ja korvaavia tuloja, jotka ovat suoraan sidoksissa palkkoihin (esim. sairauspalkka). Palkat arvioidaan enintään seitsemänkertaiseksi minimipalkkaan (SSM, lakisääteinen minimipalkka), ja alimmat 20 % ja korkeimmat 5 % palkoista jätetään pois. Viiteryhmään kuuluu 20–65-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat National Pension Insurance Fundin jäseniä, sekä julkisen sektorin työntekijöitä. Itsenäiset ammatinharjoittajat, vanhempainvapaalla olevat ja tietyt passiiviset henkilöt suljetaan pois. Indikaattori on keskimääräinen tuntipalkka, joka lasketaan jakamalla kokonaispalkat viitepopulaation työtuntien summalla.

  2. Toinen SSM:n uudelleenarvostustyyppi on indeksointimekanismi, joka perustuu automaattiseen säätämiseen elinkustannusten muutosten mukaisesti ja lasketaan kuluttajahintaindeksin muutosten perusteella. Nykyinen oikeudellinen perusta on taide. Työlain L. 222-3, joka määrää, että ilman ensimmäisen uudelleenarvonmäärityypin haittaa SSM:n mukauttaminen painotettuun kuluttajahintaindeksiin tehdään artiklan L. 223-1 mukaisesti, joka puolestaan määrää, että lain, työehtosopimuksen ja yksittäisen työsopimuksen mukaiset palkkatasot mukautetaan elinkustannusten vaihteluihin, lain mukaisesti, joka määrittelee valtion virkamiesten palkkajärjestelmän. Yleinen sääntö on, että kun STATECin laskema kuluttajahintaindeksi (CPI) nousee tai laskee yli 2,5 %, kaikki palkat nousevat tai laskevat 2,5 %.

Criterion

How is this defined/operationalised?

Regulation or practice

Biennial adaptation of the SSM

  • Average wage or salaries
  • total wages of the reference population
  • Sum of the hours worked by the reference population

The reference population taken into account is represented by all employees aged 20 to 65 who are compulsorily affiliated to the National pension insurance fund as well as employees aged 20 to 65 in the public sector. This reference population, therefore, does not include self-employed workers, contributors on parental leave, ‘inactive’: unemployed, early retirees, beneficiaries of a re-employment allowance.

The salaries taken into account include wages and all kinds of bonuses up to seven times the SSM. Replacement income linked directly to wages (e.g. cash sick pay or maternity pay) are treated as wages. But in this methodology, 20% of the lowest salaries and 5% of the highest salaries are eliminated in order to exclude the influence of an increase in the reference minimum wage during the wages observation period. The reference population is reduced to 75% of its initial size, resulting in a set of salaries that are not directly tied to the minimum wage.

Article 2 of the law of 12 March 1973: a new legal basis and a biennial adjustment.

The data used come from the monthly declaration of wages at the Joint Social Security Centre (CCSS).

Wage indexation

The consumer price index that impacts the wage scale

A new indexation is triggered when the semi-annual average of the Consumer Price Index, linked to the base date of 1 January 1948, rises or falls by 2.5% from the last expiration rating. The new application rating takes effect the following month, resulting in a 2.5% adjustment to wages, salaries, and pensions.

In calculating this consumer price index, the fundamental principle is to track the monthly evolution of prices for the same product or service at the same point of sale, allowing for a relevant assessment of price changes. STATEC monitors prices for various brands, types, sizes, and across different stores. Before 2018, individuals physically inspected prices in stores (7,700 prices of various goods and services being recorded). Since 2018, electronic files are now directly transmitted by several supermarkets to STATEC. In 2023, an extra 90,000 varieties were included in the calculation of the Consumer Price Index.

Henceforth, all wages and salaries in the private and public sectors, pensions, accident pension, apprenticeship & family allowances and the social inclusion income (REVIS) are adjusted to the changes in prices (Law of 27 May 1975 generalising the sliding scale of wages and salaries).

Law of 28 April 1972 (year of change). Adjustments were no longer based on a points system, but on a percentage system. From then on, each indexation bracket amounted to 2.5%.

Law of 27 May 1975 generalising the sliding scale of wages and salaries.

Vuoden 2025 loppuun mennessä Euroopan minimipalkkadirektiiviä ei ollut vielä sovellettu Luxemburgin lainsäädäntöön, sillä lakiluonnos nro 8437 — jonka tavoitteena on muuttaa työlakia direktiivin mukaisesti — oli vielä työvaliokunnan tarkastelussa parlamentissa eikä sitä ollut vielä lopullisesti hyväksytty. Tästä syystä Luxemburgissa ei tällä hetkellä ole virallista menettelyä minimipalkan riittävyyden arvioimiseksi.

Saatavilla olevien asiakirjojen, mukaan lukien lainsäädäntöasiakirja sekä viiden kamarin ja järjestön mielipiteet, mukaan nykyinen Luxemburgin minimipalkka ei täytä direktiivissä mainittuja viitevaatimuksia, kuten 60 % mediaanipalkasta tai 50 % keskipalkasta. Valtioneuvosto kyseenalaistaa, mitä kriteerejä lopulta käytetään minimipalkan riittävyyden arviointiin.

Työministerin vaihtumisen jälkeen joulukuussa 2025 hallitus jatkaa keskusteluja ja kehittää lähestymistavan Euroopan vaatimusten sovittamiseksi kansalliseen kontekstiin. Tähän sisältyy keskusteluja siitä, mitä indikaattoreita tulisi käyttää, kuten sisällyttääkö julkisen sektorin palkat ja mitkä osatekijät pois jättää, sekä miten ostovoima lasketaan.

Minimipalkka on pakollinen kaikille Luxemburgissa perustetuille yrityksille työntekijän pätevyyden ja iän mukaan. Yritykset eivät saa maksaa alle minimipalkan. Tämä koskee myös ulkomaisia työntekijöitä, jotka siirretään Luxemburgiin.

On olemassa erilaisia palkkoja, jotka määritellään iän ja pätevyyden mukaan sosiaalisen minimipalkan prosenttiosuutena.

Groups of workers

% of SSM full rate

Workers aged 15 to less than 17 years old

75

Workers aged 17 to less than 18 years old

80

Pupils and students during the school holidays employed in seasonal employment

80

Non-qualified workers aged 18+

100

Employees with professional qualification aged 18+ (art. 222-4 (1) Labour Code)

120

Taide. Työlain L. 211-5 määrää, että työaika ei saa ylittää kahdeksaa tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa (paitsi jos sovellettava työehtosopimus voi asettaa alemmat rajat).

Sosiaalinen minimipalkka määritellään sekä kuukausipalkalla (eli 173 tuntia kuukaudessa) että tuntipalkalla (kuukausipalkka jaettuna 173:lla – työlain artikla 222-9). Lisäksi Luxemburgissa palkkoja (mukaan lukien SSM) maksetaan työntekijöille 12 kuukauden aikana (ellei sovellettava työehtosopimus toisin määrää), ja lisäksi niille voidaan lisätä bonuksia, palkkioita tai maksuja, jotka jaetaan lisäkuukausien ajan.

Taide. Työlain L. 221-1 määrää, että 'Määritelty palkka/palkka maksetaan joka kuukausi, viimeistään kyseisen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä' ja artikla. Työlain L. 222-9 sanoo, että 'Tuntipalkka, joka vastaa kohdassa 1 määrättyä kuukausimaksua, saadaan jakamalla tämä kuukausimaksu sadalla seitsemänkymmenenkolmella'.

Luxemburgin työnantajat eivät voi maksaa työntekijälle alle minimipalkan, liiketoiminnasta riippumatta, ja kaikki bonukset ovat minimipalkan lisäksi (ITM:n ohjeistusopens in new tab, työlain artikla L. 222-1opens in new tab).

Luxemburgissa luonnolliset edut (asuminen, yritysautot, ilmaiset tai tuetut ateriat, sairausvakuutus jne.) voidaan joko sisällyttää palkkaan tai maksaa palkan lisäksi (työlain artikla L. 221-1opens in new tab). Tämä riippuu työnantajan käytännöstä ja työnantajan ja työntekijän välisistä sopimuksista. Nämä edut voidaan katsoa osaksi työntekijän kokonaispalkkapakettia tai tarjota erikseen rahallisesta korvauksesta. Erityiset ehdot ja ehdot vaihtelevat yrityksen politiikan ja mahdollisten työehtosopimusten mukaan.

Jatkaen, tässä ovat minimipalkkaan lasketut osatekijät

Component

Description

Basic salary

Defined in the contract as the agreed monthly/hourly pay.

Bonuses

Usually in addition, unless explicitly included in the basic wage. It depends on employer-employee agreement or collective agreement

Overtime allowances

No, it is paid on top of the minimum wage.

Lain sallimat vähennykset:

Deduction type

Description

Board and lodging provided by employer

Deduction allowed if agreed in the contract but must not reduce wage below legal minimum.

Social security contributions

Deduction allowed - Mandatory deductions

Taxes

Deduction allowed - Mandatory deductions

Other deductions

Only if legally permitted or contractually agreed and must respect statutory minimum wage.

Lähde: Luxemburgin työ- ja kaivostarkastusvirasto (Inspection du Travail et des Mines – ITM) – palkkatiedotopens in new tab ja minimipalkan määräopens in new tab, verkkosivusto, päivitetty joulukuussa 2025.

Henkilöstökamari (CSL) – palkitsemisen käsitteen määritelmäopens in new tab

Työlaki, Art. L. 221-1, 222-1opens in new tab, päivitetty joulukuussa 2025.

Joka kuukausi, vaikka uudelleenarviointia ei olisi tapahtunut, sosiaaliturvaministeriö ja yleinen sosiaaliturvatarkastusvirasto (IGSS) julkaisevat sosiaaliset parametrit, jotka ovat voimassa ainakin nykyisestä ajanjaksosta.

Luxemburgin työntekijäkamari (Chambre des Salariés du Luxembourg, CSL) julkaisee vuosittain raportin, joka tarjoaa yleiskatsauksen maan sosiaalisesta tilanteesta liittyen minimipalkkaan. Yksi niistä keskittyy 'köyhyyteen ja eriarvoisuuksiin', ja toinen osio keskittyy sosiaaliseen minimipalkkaan perustuvaan väestöön.

Vuonna 2023 Luxemburgin työntekijäkamari teki merkittävää työtä julkaisemalla kattavan raportin, joka keskittyi henkilöihin, joiden palkka on lähellä minimipalkkaa (SSM). Tämä julkaisu tarjoaa sekä kuvailevia että ajallisia analyyseja tästä kohderyhmästä. Lisäksi se sisältää vertailevan tarkastelun osaamattomien minimipalkan (SSM-NQ) osalta sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla, mikä selvästi korostaa sen riittämättömyyttä kansainvälisesti tunnustettujen standardien täyttämisessä. Lisäksi raportti esittelee kaksi uutta ja oivaltavaa analyysiä, joita Luxemburgissa ei aiemmin tutkittu.

On syytä huomata, että samanniminen alustava tutkimus tehtiin vuonna 1996 General Social Security Inspectoraten (IGSS) kirjoittajan toimesta.

1 September 2026
Minimipalkat vuonna 2026: Vuosikatsaus
Minimipalkkojen asettamisesta EU:ssa on tullut yhä dynaamisempi ja tarkasti seurattu politiikan alue, jota muovaavat EU:n minimipalkkadirektiivin toimeenpanon ja vuosikymmenen kestävän reaaliaikaisen kasvun myötä lakisääteisissä veroissa. Tämä raportti tarkastelee jäsenvaltioiden ja Norjan välillä vuonna 2025 käytyjä palkanmäärityskeskusteluja, keskittyen maihin, joilla on ja joilla ei ole kansallista minimipalkkaa, minimipalkkojen ja työehtoneuvottelujen vuorovaikutukseen matalapalkkaisilla sektoreilla sekä viitearvojen kasvavaan rooliin kansallisten päätösten muokkaamisessa.
Read more
Tutkimusraportti
30 January 2026
Minimipalkkojen todellinen kasvu vuonna 2026, samalla kun jäsenvaltioiden tavoitteet edistyvät ja vetäytyvät
Useimmat EU:n jäsenvaltiot muuttivat kansallisen minimipalkkansa tasoa 1. tammikuuta 2026 alkaen, ja kuten edellisenä vuonna, yleinen kuva on merkittävä korotus – huomattavasti yli hintojen korotukset.
Read more
Artikkeli
Flag of the European UnionThis website is an official website of the European Union.
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions
The tripartite EU agency providing knowledge to assist in the development of better social, employment and work-related policies

All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.

See all EU institutions and bodies