Vähimmäispalkka Alankomaissa
Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.
Tämä profiili kuvaa, miten minimipalkkoja säädellään ja asetetaan Alankomaissa. Sitä voidaan lukea taustatiedoksi Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkka-asettelun katsaussarjaan. Alankomaissa on kansallinen lakisääteinen minimipalkka (minimipalkka), joka on (melkein) universaalisti sovellettavissa.
Päätoimijat minimipalkan määrittämisessä ovat Alankomaiden keskussuunnittelutoimisto (Centraal Planbureau, CPB), joka laskee kollektiivisten työllisyyspalkkojen keskimääräisen odotetun kasvun, sekä sosiaaliasioiden ja työllisyysministeriön (Ministerie van Sociale Zaken en Werkgelegenheid, SZW), joka asettaa minimipalkan tämän kaavan perusteella. Poikkeustapauksissa hallitus voi puuttua asiaan, jos tarvitaan erityinen korotus. Tämä tapahtui ensimmäistä kertaa vuonna 2023, mutta ei vuonna 2024 tai 2025.
Lakisääteisen minimipalkan määrittämisprosessi noudattaa vähimmäispalkka- ja vähimmäislomakorvauksia koskevan lain (BWBR0002638, artikla 14) mukaisen menettelyn mukaisesti. Kaksi kertaa vuodessa (tammikuussa ja heinäkuussa) minimipalkkaa säädetään kollektiivisten työllisyyspalkkojen keskimääräiseen odotettuun kasvuun. Tämän odotetun kasvun laskee Hollannin keskussuunnittelutoimisto (Centraal Planbureau, CPB). Tämän jälkeen käytetään kiinteää kaavaa, jolla tämä odotettu kasvu muutetaan minimipalkan säädykseksi. Tämä noudattaa vakiintuneita menettelyjä: hallituksella ei yleensä ole suoraa vaikutusvaltaa minimipalkkatason säätämiseen. Tämä prosessi on laillisesti vakiintunut ja perustuu tiettyyn kaavaan, eikä siitä voi poiketa vain lieventävissä olosuhteissa (jotka on myös määritelty 14.5 artiklassa laillisesti määriteltynä). Vähimmäispalkkakorostus, joka lasketaan ennalta määritellyn kaavan perusteella, määritellään virallisesti sosiaaliasioiden ministeriön toimesta asetuksella.
Vuosi 2023 oli ensimmäinen, jolloin erityiskorotus toteutettiin sitten minimipalkan käyttöönoton vuonna 1969. Keskustelu minimipalkan korottamisesta käydään yleensä parlamentissa, ja muut toimijat, kuten sosiaaliset kumppanit, ilmaisevat mielipiteensä mediassa. Poikkeuksellisen korkean inflaation ja sen vaikutuksen vuoksi hollantilaisten käytettävissä oleviin tuloihin hallitus päätti budjettipäivänä nostaa minimipalkkaa kerralla. Katsottiin tarpeelliseksi antaa pienituloisille ja keskituloisille näkökulmaa ja tehdä heistä kestävämpiä (mahdollisia) taloudellisia takaiskuja vastaan. Vuonna 2024 ja 2025 tällaista erityistä korotusta ei tapahtunut.
Erityisolosuhteiden vuoksi minimipalkkamuutosta voidaan säädellä yleisellä hallinnollisella määräyksellä (AMvB) lainsäädännön muutoksen sijaan. AMvB voidaan toteuttaa nopeammin, ja se tarkoittaa myös, että kaikki minimipalkkaan liittyvät etuudet, kuten sosiaaliturva, nousevat automaattisesti sen mukanaopens in new tab.
Minimipalkkalain 14.1 artiklan mukaan minimipalkkaa säädetään kahdesti vuodessa (1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta) palkkatasojen keskimääräisen odotetun kasvun perusteella, joka on määritelty työehtosopimusten korissa. Tämän odotetun kasvun laskee Hollannin keskussuunnittelutoimisto (CPB). Tämän jälkeen käytetään kiinteää kaavaa, jolla tämä odotettu kasvu muutetaan minimipalkan tason muutokseksi:
puolet niin sanottujen 'sopimuspalkojen' kehityksestä eli yksittäisissä työsopimuksissa lain tai työehtosopimuksen mukaan määritellyistä palkoista. Sitä kutsutaan joskus myös nimillä 'bruttopalkka', 'peruspalkka' tai 'sopimuspalkka'. Tämä tarkoittaa kollektiivisesti sovittujen palkkojen prosentuaalisen kehityksen keskiarvoa yksityisellä, julkisella sektorilla ja julkisen/yksityisen sektorin (johon kuuluvat esimerkiksi tuetut yksityiset laitokset, kuten sairaalat). Jokaiselle päätöksentekovuodelle arvioidaan sopimuspalkkojen kehitystä kuluvana vuonna edellisen vuoden Macroeconomic Outlook -julkaisussa.
ja eron välillä: a) sopimuspalkkojen kehitys edellisenä vuonna, kuten se on julkaistu kyseisen vuoden keskustaloussuunnitelmassa; ja b) sopimuspalkkojen kehitys edellisenä vuonna, kuten se julkaistiin kyseisen vuoden Macroeconomic Outlook -lehdessä.
Criterion | How is this defined/operationalised? | Regulation or practice |
Average expected growth of the collective employment wages | a) half of the trend in collective employment wages as estimated for the year in question, as published in the Macroeconomic Outlook in the previous year; and b) the difference between the trend in collective employment wages as estimated for the previous year, as published in the Central Economic Plan in that year, and the trend in collective employment wages as further estimated for the previous year, as published in the Macroeconomic Outlook in that year. | Minimum wage and minimum holiday allowance act, Article 14.1 |
Lisäksi poikkeuksellisten politiikkalähtöisten muutosten ja neljän vuoden välein tapahtuvan minimipalkkojen arvioinnin osalta minimipalkka- ja vähimmäislomakorvauksen lain (Wml) 14(16) artikla virallisesti määrittelee neljä kriteeriä minimipalkkatason arviointiin:
Minimipalkan ostovoima, kun otetaan huomioon elinkustannukset
Yleinen palkkataso ja niiden jakautuminen
Palkkojen kasvuvauhti
Kansalliset tuottavuustasot ja pitkän aikavälin kehitys
Ne otettiin lakiin EU:n vähimmäispalkkadirektiivin toimeenpanon yhteydessä ja ovat direktiivin 5(2) kohdan (a)–d) entisiä osia. CJEU:n marraskuussa 2025 antama päätös kuitenkin kumosi kyseisen EU-direktiivin kohdan.
EU:n vähimmäispalkkadirektiivin toimeenpanoon perustuva muutos minimipalkka- ja lomakorvauslaissa määrää, että viitearvot määritellään ministeriön määräyksellä (Sosiaaliasioiden ja työllisyysministeriön) ja niitä käytetään ohjeena arvioitaessa vähimmäispalkan riittävyyttä.
Ministeriön asetus 18. helmikuuta 2026, joka määrittelee minimipalkan viitearvotopens in new tab, määrittelee kaksi viitearvoa:
1. absoluuttinen ulottuvuus (elintaso): Kokoaikaisten minimipalkansaitsejien nettokäytettävissä oleva tulo on keskimäärin 128 % välttämättömistä elinkustannuksista. Tämä arvo määritettiin vertailun perusteella (käyttäen National Institute for Family Finance Informationin, Nibudin budjettitietoja) minimipalkan saajien nettokäytettävissä olevien tulojen (mukaan lukien palkat, verohyvitykset, korvaukset ja lapsietuudet) ja välttämättömien elinkustannusten välillä kuudessa edustavassa kotitaloustyypissä.
2. suhteellinen ulottuvuus (palkkajako): Bruttolakisääteinen minimipalkka on 50 % mediaanipalkasta. OECD seuraa tätä ja perustuu pelkästään bruttosummiin (ei verokorjauksia). Taustalla oleva luku oli 49,14 % (vuoden 2023 OESO-tiedot); 50 % valittiin pyöristettynä viitearvona.
Arvot arvioidaan osana neljän vuoden välein tehtävää minimipalkan riittävyyden arviointia.
Minimipalkka on universaalisti sitova, kuten minimipalkkaa ja lomakorvauksia koskevan lain 7. artiklassa määrätään. Sekä hollantilaisten että ulkomaisten työnantajien ja työntekijöiden on noudatettava siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Nuorten minimipalkka koskee 15–21-vuotiaita nuoria (kuten seuraavassa osiossa kuvataan).
On kaksi poikkeusta, kuten artiklassa 10 säädetään:
1. Ministeri voi sallia työnantajien tai työnantajia tai työntekijöitä edustavien organisaatioiden maksaa alhaisempaa minimipalkkaa tietyille työntekijäryhmille yrityksessä tai toimialalla, jos yrityksen tai toimialan selviytyminen tai toiminta on vakavassa vaarassa. Tämä hyväksyntä voi sisältää erityisiä ehtoja. Päätös tehdään kuitenkin vain, jos pyytävä osapuoli on konsultoinut työntekijä- tai työnantajajärjestöjä, joita ministeri katsoo edustavan.
2. Ministeri voi myös päättää, ilman että häntä pyydetään, asettaa alemman minimipalkan tietyille työntekijäryhmille, jotka pääasiassa tarjoavat kotitalous- tai henkilökohtaisia palveluja yksityisissä kotitalouksissa.
Nuorten minimipalkka koskee 15–20-vuotiaita, ja täysi palkka tulee voimaan 21-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Tämä määritellään nuorten vähimmäispalkkaasetuksessa (BWBR0003599). Harjoittelijoilla ja vammaisilla työntekijöillä on myös alle minimihinnat. Viimeisen viiden vuoden aikana ei ole tehty muutoksia näiden hintojen määrittämiseen. Ainoa muutos on siirtyminen kuukausimaksusta tuntipalkkaan 3. tammikuuta 2024 alkaen, mikä koskee kaikkia hintoja, mukaan lukien aliminimihinnat.
Eri ikäryhmien prosenttisäännöt ovat seuraavat (Vähimmäisnuorten palkkaasetus, artikla 2):
Age | Percentage of minimum wage |
21 years and older | 100% |
20 years old | 80% |
19 years old | 60% |
18 years old | 50% |
17 years old | 39.5% |
16 years old | 34.5% |
15 years old | 30% |
Minimipalkka on määritelty tuntikohtaisesti 3. tammikuuta 2024 alkaen (minimipalkkalain 8 artikla). Vuoden 2023 loppuun asti oli kuukausikorko sekä laskelma, miten se tarkoittaa viikko- ja päivittäistä hintaa. Tuntipalkat riippuivat kokopäiväisen työviikon pituudesta, joka voi vaihdella toimialakohtaisesti sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kokonainen työviikko oli Alankomaissa vuonna 2023 36–40 tuntia. Tämä järjestelmä kuitenkin muuttui vuodesta 2024 alkaen. Siitä lähtien kaikille työntekijöille on asetettu vähimmäistuntipalkka, joka perustuu 36 tunnin työviikkoon (Ministerie van Algemene Zaken, 2023b). Tämän muutoksen myötä kaikki aiemmat työajat ja kuukausimaksut ovat kadonneet. Tammikuussa 2026 tuntipalkka on 14,71 €.
Kuten minimipalkkalain 6 artiklassa määrätään, Alankomaissa minimipalkka koostuu peruspalkasta ja seuraavista lisäosista: korvauksista lisätyöstä tai ylityöstä, lisämaksuista, palkkioista ja tippeistä. Näiden summien kokonaismäärä ei saa olla pienempi kuin lakisääteinen minimipalkka, johon henkilöllä on oikeus. 'Perus' määritelmä tarkoittaa palkkaa, joka on määritelty työsopimuksessa. Tulot, joita ei lasketa minimipalkkaan, sisältävät lomakorvaukset, voitonkorvaukset, erityisedut (esimerkiksi etuus, jonka saa ajoittain saavutetun vaihtuvuuden perusteella), etuudet, jotka saa vasta myöhemmin ja tietyin ehdoin (esim. eläke- ja säästöjärjestelmät, joihin työnantaja osallistuu), sekä korvaukset työstä aiheutuvista kuluista, Vuoden lopun bonukset. Kaikki nämä osat tulisi saada minimipalkan lisäksi.
Minimipalkkalain 6 artiklan mukaan vain tietyt ansio-osat lasketaan lakisääteiseen minimipalkkaan; Työhön liittyvien kulujen, kuten asumisen ja sairausvakuutuksen, korvaukset jätetään pois palkan määritelmästä. Kuitenkin vähimmäispalkka- ja vähimmäislomakorvauksen artikla 2a sallii työnantajien vähentää työnantajan tarjoaman mukautuksen ja lakisääteisen sairausvakuutuksen kustannukset lakisääteisestä minimipalkasta, edellyttäen että (i) työntekijä on antanut kirjallisen luvan, (ii) mukautus täyttää määrätyt laatuvaatimukset ja (iii) asumisen kokonaisvähennys ei ylitä 25 % lakisääteisestä minimipalkasta. Ilman tällaista sopimusta asumis- ja vakuutuskulut on maksettava lakisääteisen minimipalkan lisäksi.
Components that count towards the minimum wage | Description |
(Basic) wage | This is the wage stated in one’s employment contract. |
Compensation for additional work or overtime | Extra work or overtime are the hours one works more than stated in one's contract. Or if one works more hours than the working week counts in one's industry or organisation. Workers are also entitled to the statutory minimum wage for these hours. |
Supplements | Supplements are for example for performance, shift work or irregular working hours. |
Remuneration | Fixed (weekly or monthly) rewards for the turnover one makes. |
Tips | These are remunerations from third parties (i.e. not from the employer) arising from one's work. Tips may only count towards SMW if a worker and their employer have agreed on this. In absence of such an agreement, tips must be paid in addition to the minimum wage. |
Makrotalouden näkymät (Macro Economische Verkenning, MEV) on tärkeä tutkimus, jonka on laatinut Alankomaiden talouspolitiikan analyysitoimisto (CPB), jonka tarkoituksena on ennustaa ja analysoida keskipitkän aikavälin talouskehitystä Alankomaissa. MEV-raportti julkaistaan vuosittain syyskuussa ja muodostaa perustan seuraavan vuoden budjetille.
CPB (2024), Makroekonomische Verkenning 2025PDFopens in new tab.
CPB (2023), Macro Economische Verkenning 2024opens in new tab.
CPB (2022), Macro Economische Verkenning 2023opens in new tab.
CPB (2021), Macro Economische Verkenning 2022opens in new tab.
CPB (2020), Macro Economische Verkenning 2021opens in new tab.
CPB (2019), Macro Economische Verkenning 2020opens in new tab.
Keskustaloussuunnitelma (Centraal Economisch Plan, CEP) on CPB:n vuosittain maaliskuussa/huhtikuussa julkaisema julkaisu. Tämä julkaisu esittelee taloudellisen näkymän tälle ja tulevalle vuodelle.
CPB (2024), Centraal Economisch Plan 2024PDFopens in new tab.
CPB (2023), Centraal Economisch Plan 2023opens in new tab.
CPB (2022), Centraal Economisch Plan 2022opens in new tab.
CPB (2021), Centraal Economisch Plan 2021opens in new tab.
CPB (2020), Centraal Economisch Plan 2020opens in new tab.
CPB (2019), Centraal Economisch Plan 2019opens in new tab.
Centraal Planbureau (2020), Effecten verhogen minimumloonopens in new tab.
I&O Research (2020), Minimumloon naar 14 euroa per uur? Onderzoek naar het verhogen van het wettelijk minimumloon, in opdracht van FNVPDFopens in new tab.
I&O Research (2023), Herhaalmeting Onderzoek minimumloonopens in new tab.
Ministerie van Sociale Zaken en Werkgelegenheid (2023), Evaluatie wettelijk minimumloon 2023opens in new tab.
Ministerie van Sociale Zaken en werkgelegenheid (2025), Verkenning wettelijk minimumjeugdloonopens in new tab.
Nibud (2020), Meer bestedingsruimte bij een hoger minimumloonPDFopens in new tab.
Panteia (2013), Stukloon op de werkvloer, resultaten van een kwalitatief Onderzoekopens in new tab.
Sociaal en Cultureel Planbureau (2023), Verhoging van minimumloon en bijstand als wondermiddel voor welvaart en welbevinden van de lage inkomensgroep?opens in new tab.
SEO (2018), Verkenning effecten aanpassing minimum(jeugd)loonopens in new tab.
SEOR (2019), Budgettaire effecten van verhoging van het minimumloonopens in new tab.
Steenks, Heyma & Vervliet (2025), Hollannin nuorten minimipalkan korotusten vaikutukset tuloeroihinopens in new tab
Van Bezooijen, Van den Berge & Salomons (2024), The Young Bunch: Nuorten minimipalkat ja työmarkkinoiden tuloksetPDFopens in new tab
