Siirry pääsisältöön
Tämä sivu on käännetty konekäännöksellä. Katso alkuperäinen englanninkielinen versio ja tutustu Eurofoundin kielipolitiikkaan.
Puolan minimipalkkaprofiili
Maaprofiili
Päivitetty viimeksi: 30 June 2026

Minimipalkka Puolassa

Agniezka Górniak

Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.

Nämä profiilit kuvaavat, miten minimipalkkoja säädellään ja asetetaan. Ne ovat saatavilla kaikissa EU-maissa ja Norjassa.

Tämä profiili kuvaa, miten minimipalkkoja säädellään ja asetetaan Puolassa. Sitä voidaan lukea taustatiedoksi Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkka-asettelun katsaussarjaan. Puolalla on kansallinen lakisääteinen minimipalkka (płaca minimalna) yhdellä yksilöllisella verokannalla.

Ensinnäkin äskettäin tehty muutos: 1. tammikuuta 2024 alkaen palkan osien listaa, joita ei oteta huomioon työntekijän palkan laskennassa, on laajennettu kattamaan bonukset erityisissä olosuhteissa suoritetusta työstä (minimipalkkalain 6 artiklan 5 momentti). Lisäksi lisättiin lisäbonuksen määritelmä erityisistä työoloista (artikla 1(11)).

Toiseksi, vuonna 2019 minimipalkan laskennassa otettava työkorvauksen komponenttien luettelo laajennettiin kattamaan senioriteettibonuksen (minimipalkkalain artikla 6(5). Lisäksi, koska yksittäisten työnantajien soveltama senioriteettibonusten myöntämisen periaatteet ovat erilaisia, laki toi käyttöön senioriteettibonuksen määritelmän (artikla 1(10)). Tätä muutosta käsitellään tarkemmin osiossa 'Mitä lasketaan minimipalkkaan'.

Kolmanneksi, vuonna 2017 otettiin käyttöön vähimmäistuntipalkka henkilöille, jotka tekevät työtä siviilioikeudellisten sopimusten perusteella (toisin kuin Puolan järjestelmän työsopimukset, eikä työlaki säätele sitä), mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat. Tämä koskee työntekijöitä, jotka saavat palkkansa tuntipalkkaan perustuen (lain 7 artiklan 3 momentti). Tämä asetus koskee siviilioikeudellisia sopimuksia (siviililain artikla 734) tai palvelusopimuksia, joihin sovelletaan toimeksiantoa koskevat säännökset (siviililain artikla 750). Samoin kuin kuukausittainen minimipalkka, minimituntipalkka asetetaan kansallisella tasolla eikä sitä erotella alueiden, ammattiryhmien tai iän mukaan.

Lisäksi 1. tammikuuta 2017 alkaen säädös, joka sallii palkan maksamisen 80 %:n minimipalkasta ensimmäisen työvuoden aikana, lopetettiin koskemasta työntekijöitä, jotka aloittavat työsuhteen ensimmäistä kertaa.

Taikuuden määräysten mukaisesti. Minimipalkkalain 2(1) kohdan mukaan minimipalkka neuvotellaan vuosittain sosiaalisen vuoropuhelun neuvostossa (Rada Dialogu Społecznego). Sosiaalisen vuoropuhelun neuvoston lakisääteiset jäsenet ovat hallituksen edustajia, ammattiliittojen edustajia ja työnantajajärjestöjen edustajia. Puolan tasavallan presidentin, Puolan kansallispankin presidentin, keskustilastoviraston (Puolan tilastokeskuksen) presidentin ja päätyötarkastajan edustajat osallistuvat neuvoston toimintaan antamalla neuvoa-antavia lausuntoja.

Neuvottelut seuraavan vuoden minimipalkkatason määrittämisestä käydään vuosittain. Ministerineuvosto esittää vuosittain 15. kesäkuuta mennessä sosiaalisen vuoropuhelun neuvostolle ehdotuksen minimipalkan muuttamisesta seuraavalle vuodelle sekä ehdotuksen vähimmäistuntipalkasta seuraavalle vuodelle sekä määräajan näiden määrien muuttamiselle (lain 2(2)(1) artikla). Sosiaalisen vuoropuhelun neuvosto sopii minimipalkasta ja vähimmäistuntimaksusta 30 päivän kuluessa siitä, kun ministerineuvosto on saanut ehdotuksen ja tiedot (lain 2 artiklan 3 momentti).

Jos tämän ajanjakson aikana sosiaalisen vuoropuhelun neuvosto ei pääse yhteisymmärrykseen seuraavan vuoden minimipalkasta eikä määritä vähimmäistuntipalkkaa, päätös tehdään ja ministerineuvosto julkistaa asetuksella viimeistään 15. syyskuuta kyseisenä vuonna. Kuitenkin ministerineuvoston asettama minimipalkka ja minimituntipalkka eivät saa olla alhaisempia kuin vähimmäispalkka ja vähimmäistuntipalkka, jotka on ehdotettu 15. kesäkuuta mennessä (lain 2 artiklan 5 momentti).

On syytä huomata, että vuodesta 2010 lähtien sosiaalisen vuoropuhelun neuvosto ei ole päässyt yksimielisyyteen, ja viime vuosina minimipalkan on määrittänyt yksinomaan ministerineuvosto.

Lisäksi lain mukaan Puolan minimipalkka voi nousta kerran tai kahdesti kalenterivuodessa. Muutosten tiheys määräytyy lain artiklan 3 mukaan ja riippuu ennustetusta keskimääräisestä vuosittaisesta kuluttajahintaindeksistä tavaroille ja palveluille. Jos seuraavan vuoden ennustettu kuluttajahintaindeksi tavaroille ja palveluille on vähintään 105 %, minimipalkan ja minimituntipalkan muuttamiselle asetetaan kaksi päivämäärää: 1. tammikuuta ja 1. heinäkuuta. Jos seuraavan vuoden ennustettu kuluttajahintaindeksi tavaroille ja palveluille on alle 105 %, vähimmäispalkan ja minimituntipalkan muuttamiselle määritellään vain yksi päivämäärä: 1. tammikuuta (lain 3 artikla).

10. lokakuuta 2002 säädetty laki minimipalkasta määrää indikaattorit, jotka ministerineuvosto esittää sosiaalisen vuoropuhelun neuvostolle ennen päätöksen tekemistä minimipalkan korotuksesta. Näihin kuuluvat (art. 2(2) kohdat 2–10):

  • Tietoa edellisen vuoden hintaindeksistä

  • tietoa ennustetusta hintaindeksistä ja seuraavan vuoden keskipalkkaindeksistä

  • keskipalkka vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin neuvottelut käydään

  • tietoa kotitalouksien menoista edellisenä vuonna

  • tietoa palkasta saatavien tulojen osuudesta ja palkansaajan keskimääräisestä huollettavien määrästä edellisenä vuonna

  • Tietoa edellisen vuoden keskimääräisistä kuukausipalkoista toimintojen tyyppein

  • tietoa eri sosiaalisten ryhmien elintasosta

  • tietoa maan taloudellisesta tilanteesta ottaen huomioon valtion budjetin tilanne, talouskehityksen tarpeet, työvoiman tuottavuus, tarve ylläpitää korkeaa työllisyyttä sekä bruttokansantuotteen ennustettu reaalinen kasvuvauhti

Seuraavan vuoden ennustettu kuluttajahintaindeksi, kuten laissa mainitaan ja jonka perusteella tehdään päätöksiä minimipalkan ja minimituntipalkan muutosten tasosta ja tiheydestä, on keskimääräinen vuosittainen kokonaiskuluttajahintaindeksi, joka hyväksyttiin budjettilain laatimista varten (artikla 1(2)(2)).

Laki määrittelee myös minimipalkan vuotuisen kasvuvauhdin siten, että minimipalkan keskimääräinen taso kasvaa vähintään vähintään kyseisen vuoden kokonaiskuluttajahintaindeksiä (artikla 5(1)).

Laki myös toteaa, että jos ennustettu hintaindeksi poikkeaa edellisen vuoden todellisesta hintaindeksistä, seuraavan vuoden minimipalkkaa määritettäessä otetaan huomioon minimipalkan taso vuotta edeltävänä vuonna ja sitä tarkistetaan vahvistusindeksillä. Vahvistusindeksi saadaan jakamalla edellisen vuoden hintaindeksi edellisen vuoden ennustetulla hintaindeksillä, jonka perusteella vähimmäispalkkaehdotus määritellään (artikla 5(2-3)).

Lisäksi, jos neuvotteluvuonna minimipalkka on alle puolet ensimmäisen vuosineljänneksen keskipalkasta, jolloin neuvottelut käydään, minimipalkan korotuksen aste kasvaa lisäksi kahdella kolmasosalla bruttokansantuotteen (BKT) ennustetusta reaalikasvusta (artikla 5(4)).

Uusi minimipalkkalaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa direktiivi, asettaa viitearvoksi 55 % keskipalkasta. Tämä laki ei kuitenkaan ole vielä tullut voimaan (tammikuussa 2026).

On olemassa tiettyjä henkilöryhmiä, jotka voivat olla vapautettuja tai joille voidaan asettaa erityisiä säädöksiä minimipalkan suhteen. Tämä velvoite ei koske sopimuksia, jotka on tehty henkilöiden välillä, jotka eivät harjoita liiketoimintaa. Seuraavat sopimukset, kuten mainitaan siviililain artikloissa 734 ja 750, on myös suljettu pois minimituntipalkan soveltamisesta:

  • Kun toimeksiannon tai palvelun suorittamispaikan ja ajankohdan määrittää henkilö, joka vastaanottaa toimeksiannon tai palvelut tarjoaa, ja hänellä on oikeus vain komissioon perustuvaan korvaukseen. Vähimmäistuntipalkan myöntämisen poissulkemisen ehtona on kolmen ehdon (aika, paikka ja komissio) täyttäminen yhdessä.

  • Erityiset sopimukset palveluiden tarjoamisesta, jotka sisältävät jatkuvaa henkilökohtaista, ympärivuorokautista hoitoa yksilöille tai ryhmälle.

Oppisopimusten ja harjoittelijoiden osalta heidän ehtojaan säädellään erillisillä ehdoilla tai erityisillä määräyksillä, eivätkä ne viittaa minimipalkkaan.

Lakisääteisten minimipalkkojen vaihtelut Puolan lakisääteistä minimipalkkaa ei eroteta alueen, toimialan, taloussektorin, ammattiryhmän, taitojen tai iän mukaan. Se koskee kaikkia 18-vuotiaita ja sitä vanhempia työntekijöitä (paitsi edellisessä kohdassa mainitut poikkeukset). Nuorempien työntekijöiden, niin sanottujen alaikäisten työntekijöiden palkitseminen perustuu erilliseen lakiin, 28. toukokuuta 1996 annettuun ministerineuvoston asetukseen alaikäisten työllistämisestä ja heidän palkkioistaan (Journal of Laws of 2018, kohta 2010, muutettuna). Työlain artikla 190 § 1 (Journal of Laws 1974, nro 24, kohta 141) määrittelee alaikäisen työntekijän yli 15-vuotiaaksi, mutta alle 18-vuotiaaksi. Alaikäisten työntekijöiden palkitsemista säätelee ministerineuvoston asetuksella 28. toukokuuta 1996, joka koskee nuorisotyöntekijöiden ammatillista koulutusta ja heidän palkkiotaan, muutettuna. § 19.1:n mukaan ammatillisen koulutuksen aikana nuorisotyöntekijällä on oikeus saada palkka, joka lasketaan prosenttiosuutena kansantalouden keskimääräisestä kuukausipalkasta edellisellä neljänneksellä, alkaen kuukauden ensimmäisestä päivästä sen jälkeen, kun keskustilastotoimiston presidentti ilmoitti Puolan tasavallan virallisessa lehdessä 'Monitor Polski'. § 19.2:n mukaan tällainen prosenttiosuus on seuraava:

1) vähintään 8 % – ensimmäisenä opiskeluvuonna tai ensimmäisen syklin ammatillisen koulun ensimmäisellä luokalla, jos nuori suorittaa teoreettista koulutusta tässä koulussa;

2) vähintään 9 % – toisena opiskeluvuotena tai ensimmäisen ammatillisen koulun toisella luokalla, jos nuori opiskelee teoreettista koulutusta tässä koulussa;

3) vähintään 10 % – kolmannella koulutusvuodella tai kolmannen luokan ammattikoulun kolmannella luokalla, jos nuori opiskelee teoreettista koulutusta tässä koulussa.

Edellä mainittujen lisäksi ei ole ala-minimipalkkoja, eikä korkeampia lakisääteisiä palkkoja millekään työntekijäryhmälle.

Lakisääteinen minimipalkka työstä Puolassa on kuukausitasolla. Laki ei nimenomaisesti määrää maksujen määrää määritellyssä hinnassa, vaan asettaa kuukausittaisen vähimmäissumman. Puolan työlain mukaan työaika ei saa keskimäärin ylittää kahdeksaa tuntia päivässä ja 40 tuntia viiden päivän työviikossa; viikoittainen työaika, mukaan lukien ylityötunnit, ei saa ylittää 48 tuntia (työlain artikla 129 (1) ja 131 artiklan 1).

Vuodesta 2017 lähtien on myös säädetty vähimmäistuntipalkka työntekijöille, jotka saavat palkkansa tuntipalkan perusteella (lain 7 artiklan 3 momentti).

Jos työntekijä työskentelee osa-aikaisesti alle kokonaisen kuukauden, minimipalkka määräytyy suhteessa työntekijän kyseisenä kuukauteen tehtyjen tuntien määrän, perustuen kyseiselle vuodelle asetettuun minimipalkkaan (lain 8 artikla).

Lisäksi 12. joulukuuta 1997 annetun lain mukaan, joka koskee julkisen sektorin työntekijöiden lisäpalkkaa, yhdellä työntekijäryhmällä on oikeus saada kolmastoista kuukausipalkka – nimittäin julkisen sektorin työntekijät (pois lukien asevoimat, poliisi ja muut univormupalvelut). Tämä vuosipalkka on 8,5 % työntekijän edellisen kalenterivuoden aikana saamasta kokonaispalkkiosta (edellä mainitun lain art. 4.1). Yksityisellä sektorilla 13. vuosikymmenen palkka voidaan maksaa, jos yrityksen yksilölliset säädökset säätelevät sen.

Minimipalkkaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki palkkaosat ja muut työsuhteesta johtuvat edut. Nämä osat luokitellaan henkilökohtaisiksi palkkioiksi Keskustilastoviraston määrittelemien työllisyys- ja palkkatilastojen periaatteiden mukaisesti.

Minimipalkka kattaa siis paitsi peruspalkan myös muut palkkiokomponentit, kuten bonukset ja palkinnot. Se on siis työntekijän kokonaispalkka nimellisten työtuntien perusteella kyseisenä kuukautena. Minimipalkka ei sisällä: vuosipäiväbonusta, eläke- ja työkyvyttömyyskorvausta, ylityökorvausta, yövuoron lisäystä, senioriteettilisää eikä erityisiä työolosuhteiden lisää (Minimalne wynagrodzenie za pracęopens in new tab).

Kuten 'Säädös'-osiossa mainittiin, vuonna 2019 minimipalkan laskennassa huomioitavia palkan osien luetteloa laajennettiin kattamaan senioriteettibonus (minimipalkkalain 6 artiklan 5 momentti). Lisäksi, koska yksittäisten työnantajien soveltama senioriteettibonusten myöntämisen periaatteet ovat erilaisia, laki toi käyttöön senioriteettibonuksen määritelmän (artikla 1(10)). Ennen tätä uudistusta työnantajan tarjoama peruspalkka olisi voinut olla alhaisempi kuin minimipalkka, koska useita lisämaksuja (esim. senioriteettibonus) olisi voitu lisätä ja näin varsinaista palkkaa olisi voitu nostaa minimipalkkatasolle. Uudistuksen jälkeen näitä bonuksia ei enää voida sisällyttää minimipalkan laskentaan. Työnantaja voi maksaa senioriteettibonuksen lisäksi, mutta se ei enää sisälly minimipalkkaan.

Kokopäivätyössä työntekijälle on maksettava vähintään minimipalkka. Tämä tarkoittaa, että jos työntekijä ansaitsee kansallisen minimipalkan, työnantaja ei yleensä voi tehdä vähennyksiä, esimerkiksi mukautusten osalta, ilman työntekijän suostumusta.

Puolassa ei ole säännöllisiä kansallisia raportteja minimipalkan asettelusta. Ministerineuvoston verkkosivuilla julkaistaan vain säännöllisiä lyhyitä vuositietoja minimipalkasta ja seuraavan vuoden vähimmäistuntimaksusta.

Hallinnollinen lainsäädäntösivusto julkaisee (vain puolaksi) tietoa Puolan minimipalkan määrittämisprosessista. Hallituksen ehdotuksen lisäksi minimipalkan muuttamisesta seuraavalle vuodelle esitellään sen perustelut ja vaikutukset eri talouden sektoreihin. Sosiaalisten kumppaneiden asemat minimipalkan määrittämisessä on myös kuvattu.

Kannanottopaperit, mielipiteet

Tieteellinen kirjallisuus

1 September 2026
Minimipalkat vuonna 2026: Vuosikatsaus
Minimipalkkojen asettamisesta EU:ssa on tullut yhä dynaamisempi ja tarkasti seurattu politiikan alue, jota muovaavat EU:n minimipalkkadirektiivin toimeenpanon ja vuosikymmenen kestävän reaaliaikaisen kasvun myötä lakisääteisissä veroissa. Tämä raportti tarkastelee jäsenvaltioiden ja Norjan välillä vuonna 2025 käytyjä palkanmäärityskeskusteluja, keskittyen maihin, joilla on ja joilla ei ole kansallista minimipalkkaa, minimipalkkojen ja työehtoneuvottelujen vuorovaikutukseen matalapalkkaisilla sektoreilla sekä viitearvojen kasvavaan rooliin kansallisten päätösten muokkaamisessa.
Read more
Tutkimusraportti
30 January 2026
Minimipalkkojen todellinen kasvu vuonna 2026, samalla kun jäsenvaltioiden tavoitteet edistyvät ja vetäytyvät
Useimmat EU:n jäsenvaltiot muuttivat kansallisen minimipalkkansa tasoa 1. tammikuuta 2026 alkaen, ja kuten edellisenä vuonna, yleinen kuva on merkittävä korotus – huomattavasti yli hintojen korotukset.
Read more
Artikkeli
Flag of the European UnionThis website is an official website of the European Union.
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions
The tripartite EU agency providing knowledge to assist in the development of better social, employment and work-related policies

All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.

See all EU institutions and bodies