Minimipalkka Portugalissa

• Portugalin parlamentti: Constituição da República PortuguesaPDFopens in new tab

• Portugalin hallitus: Työlaki – laki 7/2009, 12. helmikuuta 2009opens in new tab

• Portugalin hallitus: asetuslaki 107/2023PDFopens in new tab , 17. marraskuuta 2023

• Portugalin hallitus: Asetuslaki nro 112/2024, 19. joulukuutaopens in new tab

• Portugalin hallitus: Asetuslaki nro 132/2025, 29. joulukuutaPDFopens in new tab

• Portugalin hallitus: Anteprojeto de Lei da Reforma da Legislação Laboral - Trabalho XXI,opens in new tab 24. heinäkuuta 2025.

• Pysyvä sosiaalisen konsertoinnin komissio (CPCS)opens in new tab

Lakisääteisen minimipalkan määrittämisprosessi noudattaa työlain (laki 7/2009, artikla 273, kohta 1) määrittelemää menettelyä, jonka mukaan minimipalkkatason määrittää hallitus asetuksella konsultoituaan kolmiosaisen sosiaalisen sovittamisen komission (CPCS) kanssa. Tällaisen kuulemisen tulos ei ole tiukasti juridisesti sitova hallitukselle, vaikka käytännössä ei ole todennäköistä, että hallitus poikkeaisi merkittävästi kuulemisen tuloksista.

Pakollisen minimipalkan poikkeuksellisen jäädytyksen jälkeen, Troikan muistion mukaisesti, vuosina 2012, 2013 ja 2014 hallituksen yksipuolisella päätöksellä, palautettiin neuvotteluprosessi ja minimipalkkatason vuosittainen päivitys. Viimeisen kymmenen vuoden aikana CPCS:n kuulemisprosessi johti kolmikantaisiin sopimuksiin, joissa keskityttiin erityisesti pakolliseen minimipalkan korotukseen (vuosille 2015 ja 2016), ja myös laajempiin kolmikantaisiin sopimuksiin, mukaan lukien minimipalkan päivittäminen (vuosille 2017, 2023 ja 2024) laajempien kolmikantaisten sopimusten (CES, 2014, 2016, 2017, 2022, 2023). Toisaalta kolmikantainen sopimus 2016 (CES, 2016) asetti tavoitteeksi minimipalkan korotuksen säännöllisestä seurannasta ja vaikutuksesta seuraavina vuosina (GEP/MTSSS, 2016; 2017; 2018; 2019; 2021).

Vuodesta 2022 lähtien kolmiosaiset sitoumukset sisältävät sekä viittaukset keskipalkan korotukseen, jotka ohjaavat kollektiivista neuvottelua, että minimipalkan korotuksen, mikä tarkoittaa, että jälkimmäinen ottaa huomioon yleisen palkankorotuksen. Lisäksi kolmiosaisissa sopimuksissa ennakoidut keskipalkan ja minimipalkan palautumisen kehityskulut ovat olleet perusteltuja, vuoden 2022 kolmipuolisen sopimuksen jälkeen, joiden tarkoituksena on vähentää köyhyyttä, torjua eriarvoisuutta ja lisätä työvoiman osuutta, saavuttaakseen Euroopan keskiarvon.

• CES [Conselho Económico e Social] (2014), Acordo relativo à atualização da Retribuição Mínima Mensal Garantida, competitividade e promoção do empregoPDFopens in new tab, Conselho Económico e Social, 24. syyskuuta 2014.

• CES [Conselho Económico e Social] (2016), Acordo relativo à atualização da Retribuição Mínima Mensal Garantida para 2016PDFopens in new tab, Conselho Económico e Social, 22. tammikuuta 2016.

• CES [Conselho Económico e Social] (2017), Compromisso Tripartido para um Acordo de Concertação de Médio PrazoPDFopens in new tab, 17. tammikuuta 2017.

• CES [Conselho Económico e Social] (2022), Acordo de Médio Prazo de Melhoria dos Rendimentos, dos Salários e da CompetitividadePDFopens in new tab, Conselho Económico e Social, 9. lokakuuta 2022.

• CES [Conselho Económico e Social] (2023), Reforço do Acordo de Médio Prazo, dos Salários e da Competitividadeopens in new tab, Conselho Económico e Social, 7. lokakuuta 2023.

• CES [Conselho Económico e Social] (2024), Acordo Tripartido sobre Valorização Salarial e Crescimento Económico 2025-2028PDFopens in new tab, Conselho Económico e Social, 1. lokakuuta 2024.

Portugalin perustuslaki (artikla 59, kohta 2 a)) määrittelee valtion velvollisuuden asettaa ja päivittää pakollinen kansallinen minimipalkka, ottaen huomioon muun muassa työntekijöiden tarpeet, elinkustannusten nousun, tuotantokapasiteetin kehityksen tason, taloudellisen ja rahoituksellisen vakauden ja kertymisen tarpeet. Työlain (artikla 273) mukaan minimipalkan määrittämisessä on otettava huomioon työntekijöiden tarpeet, elinkustannusten nousu ja tuottavuuden kehitys, jotta se voidaan mukauttaa tulo- ja hintapolitiikan kriteereihin.

Kolmiosainen sopimus 2016 ja seuraavat vuosittaiset minimipalkan päivitykset huomioivat myös minimipalkan vaikutukset kilpailukyvyn, talouskasvun ja työllisyyden kehitykseen sekä tavoitteeseen torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja vähentää palkkaeriarvoisuutta (GEP/MTSSS, 2016, 2017, 2018, 2021). Vuodesta 2019 lähtien hallituksen palkkapolitiikka on pyrkinyt kasvattamaan työvoiman osuutta EU:n keskiarvoon – ongelma, jonka pandemiakriisi on lykkäänyt – ja johon vastattiin kolmiosaisessa sopimuksessa 2022 (Caldas, 2019).

Riittävyyden arvioinnissa ei ole osoitusviitearvoa. Viimeisimmät kolmiosaiset sopimukset (2022, 2023 ja 2024) määrittelevät minimipalkan korotusvauhdin keskimääräisen palkankorotuksen yläpuolelle, joka perustuu inflaation ja tuottavuuden nopeuksiin. Tavoitteena on ollut vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä lisätä työvoiman osuutta, jotta saavutettaisiin Euroopan keskiarvo. Kolmiosainen sopimus vuosille 2025–2028 ennustaa kuukausittaisen minimipalkan vuosittaisen korotuksen, 50 euroa vuodesta 2025 alkaen, tavoitteena saavuttaa 1 020 euroa vuonna 2028. Vuodelle 2026 keskipalkat korotetaan 4,7 %, jolloin se saavuttaa 1 731 euroa, ja minimipalkan nousua 5,7 %, jolloin saavutetaan 920 euroa (ks. edellinen osio).

Pakollinen minimipalkka on yleisesti sovellettavissa. Poikkeuksia ei ole. Työntekijöille ei voida maksaa alle minimipalkan. Vähimmäispalkkojen noudattamatta jättäminen katsotaan erittäin vakavaksi rikokseksi, ja siitä voidaan määrätä sakko.

Työlain (laki 7/2009, artikla 275) mukaan pakollista minimipalkkaa alennetaan seuraavissa tapauksissa: avustajille, oppipojille ja sertifioidun koulutuksen suorittajille summaa alennetaan 20 % enintään vuoden ajaksi; ja työntekijöillä, joilla on alentunut työkyky (vammaisuuden vuoksi), on vähennys, joka vastaa täyden työkyvyn ja työntekijän palkatun työn tehokkaan kapasiteettikertoimen eroa, jos ero on yli 10 %, enintään 50 %:iin. Tehokkaan kapasiteettikertoimen vahvistaminen tehdään työntekijän, työnhakijan tai työnantajan pyynnöstä julkisen työvoimapalvelun tai terveyspalveluiden toimesta.

Toisaalta Madeiran autonomisen alueen ja Azorien autonomisen alueen työntekijöillä on oikeus alueellisiin lisämaksuihin, jotka lisäävät kansallista minimipalkkaa, oikeuteen, joka perustuu näiden kahden alueen lainsäädäntöelinten vuoden 2009 työlain mukautuksiin, jotka vuosittain määrittävät sen tason ottaen huomioon näiden alueiden eristäytymisen kustannukset (Assembleia da República, 2020).

• Assembleia da República (2020), Salário Mínimo Nacional – Enquadramento NacionalPDFopens in new tab, Assembleia da República/Divisão de Informação Legislativa Parlamentar.

Minimipalkka määritellään kuukausittain ja päivitetään vuosittain. Lain mukaan kuukausittainen minimipalkka maksaa 14 kuukausimaksua, sillä kaikilla työntekijöillä on oikeus joulubonukseen (13. kuukausimaksu) ja lomabonukseen (14. kuukausimaksu, joka maksetaan lomakauden palkkion lisäksi).

Työlain (laki 7/2009, artikla 274, kohta 1) mukaan pakollisen minimipalkan määrä sisältää: työntekijöille kuuluvan etuuden arvon, eli ruoan tai majoituksen, arvon, joka työntekijöille kuuluu heidän normaalista työstään vastineeksi; myynti- tai tuottavuuspreemiaan liittyvät komissiot; ja säännöllinen bonus, joka luokitellaan palkkioksi (artiklan 260 mukaisesti). Etuuden arvo lasketaan alueen nykyisten hintojen mukaan, eikä se saa ylittää seuraavia määriä tai prosenttiosuutta kuukausittaisen minimipalkan arvosta (artikla 274, kohta 2): 35 % täysaterioista; 15 % pääruoasta; 12 % työntekijöiden mukautukseen; €27,36 per huone työntekijän ja hänen perheensä majoittamiseksi; 50 % kokonaishyödyistä luonnonlahjoina. Huonekohtainen summa päivitetään käyttämällä asuntovuokran päivityskerrointa aina, kun minimipalkan arvoa nostetaan.

Minimikuukausipalkan määrä ei sisällä tukia, vakuutusmaksuja, bonuksia tai muita etuja, joita myönnetään satunnaisesti tai yli kuukauden ajaksi.

Vuosina 2016–2021 työ-, solidaarisuus- ja sosiaaliturvaministeriön strategia- ja suunnittelutoimisto julkaisi säännöllisiä raportteja, joissa seurattiin ja arvioitiin minimipalkan vaikutuksia. Vuodesta 2021 lähtien käynnissä olevat hallituksen uudelleenjärjestelyt ja muutokset – sekä keskustelut minimipalkkadirektiivistä ja keskipitkän aikavälin kolmikantaisista sopimuksista vuodesta 2022 lähtien, joissa keskitytään paitsi minimipalkkaan myös kokonaispalkkoihin ja työehtoneuvotteluihin, ovat siirtäneet painopisteen kattavaan työmarkkinaraportointiin erillisten raporttien sijaan erityisistä aiheista, kuten itsenäisestä 'minimipalkkaraportista', mikä suosi tämän aiheen tiedon integroimista laajempiin työ-, tulo- ja eriarvoisuusanalyyseihin.

• Félix, S. ja Martins, F. (2025), 'A retribuição mínima mensal garantida em Portugal', Boletim EconómicoPDFopens in new tab, maaliskuu 2025, Banco de Portugal.

• Banco de Portugal (2024), Instituição do salário mínimo nacionalopens in new tab, Banco de Portugal.

• PlanAPP (2024). Evolução dos salários por nível de ensino em Portugal: dinâmicas recentesPDFopens in new tab, Nota de Análise 11, Centro de Competências de Planeamento, de Políticas e de Prospetiva da Administração Pública, PlanAPP

• PlanAPP (2023), Os salários em Portugal: evolução na última décadaPDFopens in new tab, Nota de Análise, Centro de Competências de Planeamento, de Políticas e de Prospetiva da Administração Pública, PlanAPP.

• DGERT (Direção-Geral do Emprego e das Relações de Trabalho) (2025), Relatório sobre a Negociação Coletiva em PortugalPDFopens in new tab, DGERT/MTSSS.

• CRL (Centro de Relações Laborais) (2024), Vuosiraportti työehtoneuvottelujen kehityksestä 2024opens in new tab, CRL/MTSSS.

• GEP/MTSSS (2021), Retribuição Mínima Mensal Garantida 2021opens in new tab, Työ-, solidaarisuus- ja sosiaaliturvaministeriön strategia- ja suunnittelutoimisto, marraskuu 2021.

• GEP/MTSSS (2019), Salário Mínimo Nacional 45 anos depoisopens in new tab, Työ-, solidaarisuus- ja sosiaaliturvaministeriön strategia- ja suunnittelutoimisto, marraskuu 2019.

• GEP/MTSSS (2018), Retribuição Mínima Mensal Garantida 2018 – Acompanhamento do Acordo sobre a Retribuição Mínima Mensal Garantidaopens in new tab, Työ-, solidaarisuus- ja sosiaaliturvaministeriön strategia- ja suunnittelutoimisto, marraskuu 2018.

• GEP/MTSSS (2017), Retribuição Mínima Mensal Garantida 2017 – Acompanhamento do Acordo sobre a Retribuição Mínima Mensal Garantidaopens in new tab, Työ-, solidaarisuus- ja sosiaaliturvaministeriön strategia- ja suunnittelutoimisto, joulukuu 2017.

• GEP/MTSSS (2016), Retribuição Mínima Mensal Garantida 2016 – Acompanhamento do Acordo sobre a Retribuição Mínima Mensal Garantidaopens in new tab, Työ-, solidaarisuus- ja sosiaaliturvaministeriön strategia- ja suunnittelutoimisto, joulukuu 2016.

• Työ-, solidaarisuus- ja sosiaaliturvaministeriön (MTSSS) Työllisyys- ja työsuhteiden pääosastolla (DGERTopens in new tab) on linkki pakolliseen minimipalkkaan liittyviin tietoihinopens in new tab.

• Työ-, solidaarisuus- ja sosiaaliturvaministeriön (MTSSS) strategia- ja suunnittelutoimisto (GEP) on linkittänyt raportteihin pakollista minimipalkkaaopens in new tab.

• Alexandre, F., Bação, P., Cerejeira, J., Costa, H. ja Portela, M. (2022), 'Minimipalkka ja taloudellisesti ahdingossa olevat yritykset: Toinen on tottumissa', Labour Economics 74 (2022) 102088.

• Banco de Portugal (2024), Instituição do salário mínimo nacionalopens in new tab, Banco de Portugal.

• Caldas, J. C. (2019), 'Negociação salarial: o que está em jogo?PDFopens in new tab' Barómetro das crisis/20. Coimbra: Observatório sobre nimellä Crises e alternativas.

• Campos Lima, M. P., Martins, D., Costa, A.C., Velez, A. (2021), 'Sisäinen devalvaatio ja taloudellinen eriarvoisuus Portugalissa: työmarkkinasuhteiden haasteet kriisin ja elpymisen aikoinaopens in new tab', Transfer: European Review of Labour and Research, Volume 27 (1) 47–73.

• Cantante, F. (koordinaattori) (2024), Trabalho, emprego e proteção social 2024opens in new tab. CoLABOR.

• Cantante, F. (2026), 'Rendimentos', teoksessa Adão e Silva, P. (koordinoitu) Panorama 2026 - Política, Economia e Sociedade em PortugalPDFopens in new tab, Lissabon: IPPS-ISCTE.

• Cantante, F. ja Estêvão, P. (2022), 'Os salários em Portugal: padrões de evolução, inflação e desigualdadesopens in new tab', Estudos CoLABOR, N.º 5. CoLABOR.

• Cantante, F., Santi, J., Estêvão, P. ja Almeida, T. (2024), Toolkit das desigualdades: aplicação experimental ao aumento da Retribuição Mínima Mensal GarantidaPDFopens in new tab, CoLABOR / PLANAPP.

• CES (2023b), Parecer de Iniciativa sobre a Produtividade e Qualidade do EmpregoPDFopens in new tab, Conselho Económico e Social, 13. lokakuuta 2023.

• Félix, S. ja Martins, F. (2025), 'A retribuição mínima mensal garantida em Portugal', Boletim EconómicoPDFopens in new tab, maaliskuu 2025, Banco de Portugal.

• ILO (2018), Kunnollinen työ Portugalissa 2008–2018: kriisistä toipumiseenPDFopens in new tab, Kansainvälinen työtoimisto, Geneve, s. 124–127.

• Lagoa, S. ja Campos Lima, M. P. (2023), 'Crise, recuperação económica e mudança institucional: a reconfiguração das práticas salariais e das relações laborais ao nível sectorial' teoksessa Campos Lima, M. P. ja Caldas J. C. (coord.) A persistência da desvalorização do trabalho e a urgência da sua Revalorização. Almedina, (s. 121-166).

• Martins, D. (2019), 'Quando a decisão pública molda o mercado: a relevância do salário mínimo em tempos de estagnação salarialPDFopens in new tab'PDFopens in new tab, Cadernos do Observatório #14, lokakuu 2019, Observatório sobre as Crises e as Alternativas.

• Oliveira, C. (2023), 'Minimipalkka ja palkkajako Portugalissa', Labour Economicsopens in new tab, Volume 85opens in new tab, joulukuu 2023, 102459.

• ONLCP (2022), Pobreza e Exclusão Social em Portugal- Relatório 2022opens in new tab, Observatório Nacional de Luta contra a Pobreza, Lissabon, lokakuu 2022.

• Peralta, S., Carvalho, B. P. ja Esteves, M. (2022), Portugal, Balanço Social 2021PDFopens in new tab, Nova School of Business and Economics.

• Peralta, S., Carvalho, B. P., Esteves, M. ja Fonseca, M. (2022), Pobreza no trabalho: O papel dos rendimentos e da situação familiaropens in new tab, Nova School of Business and Economics.

• Pereira, C. A. (2025), 'Cerca de 1,5 milhões de trabalhadores ganham até 920 euroaopens in new tab', Jornal de Negócios, 29. joulukuuta 2025.

• Pereirinha, J., Pereira, E., Branco, F., Amaro, I., ja Costa, D. (2020), Rendimento Adequado em Portugal - um estudo sobre o rendimento suficiente para viver com Dignidade em Portugal, Edições Almedina, Coimbra.

• Pereirinha, J. A. Branco, F., Pereira, E. ja Amaro, M. I. (2020), Portugalin taattu minimitulo: Yleinen turvaverkko poliittisen ja taloudellisen paineen alla, Social Policy & Administration 54 (2020): 574-586.

• Pereirinha, J.A. ja Pereira, E. (2023), 'Elämiseen riittävät palkat Portugalissa: arvokkuuden etsinnässä polarisoituneessa työmarkkinassa', Social Policy & Administration 57 (2023): 481-496.

• Tavares, I. and Carmo, R. M. (2023), Análise da Pobreza, Privação e Desigualdades em Portugal: Tendências recentes num país persistentemente desigualPDFopens in new tab, Observatório das Desigualdades, CIES-ISCTE.