Minimipalkka Romaniassa
Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.
Tämä profiili kuvaa, miten minimipalkat säädellään ja asetetaan Romaniassa. Sitä voidaan lukea taustatiedoksi Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkka-asettelun katsaussarjaan. Romaniassa on lakisääteinen minimipalkka (salariul de bază minim brut pe țară garantat în plată), joka koskee kaikkia työntekijöitä.
Työlain 164. artikla ja laki 283/2024 määräävät, että hallitus asettaa minimipalkan menettelyllä, joka sisältää useita kriteerejä (ks. alla) ja sisältää likimääräisen viitetason suhteessa keskipalkkoihin. Hallituksen päätös 35/2025 määrää, että minimipalkkaa korotetaan prosentuaalisesti, joka vastaa inflaation ja työvoiman reaalisen kasvun summaa seuraavalle vuodelle, kuten Kansallinen strategia- ja ennustekomissio ennustaa.
Teoreettisesti lain 174/2020 mukaan elämiseen riittävä palkka on minimipalkkapolitiikan prioriteettitavoite. Laki 174/2020 tarjoaa menetelmän elämiseen riittävän palkan arvioimiseksi kansallisella tasolla ja määrää, että minimipalkka tulee asettaa tämän arvion yhteydessä. Se myös edellyttää, että Kansallinen tilastoinstituutti laskee ja julkaisee virallisesti elämiseen riittävän palkan arvion säännöllisesti. Vaikka laki 174/2020 hyväksyttiin normaalin parlamentaarisen menettelyn kautta sosiaalidemokraattisen puolueen tuella, joka on nyt vallassa ja ollut voimassa vuodesta 2020, sillä ei ole ollut vaikutusta maan minimipalkkapolitiikkaan. National Institute of Statistics on kieltäytynyt julkaisemasta elinkustannusarviota, vedoten lain tekstin teknisiin virheisiin estävän sitä. Virallisten lukujen puuttuessa viranomaiset ovat jättäneet huomiotta lain 174/2020 määräykset. Näin ollen vain osa ammattiliikkeestä vaatii edelleen lain 174/2020 tekemistä toimivaksi.
Minimipalkan asettaa hallitus neuvoteltuaan kansallisesti edustavien työnantaja- ja ammattiliittojen liittojen kanssa Kansallisen kolmikantaisen sosiaalisen vuoropuhelun neuvostossa. Tämä käytäntö noudattaa työlain 164 artiklaa. Organisaatiot ovat seuraavat:
Ammattiliitot:
Cartel Alfa National Trade Union Confederation (Confederația Națională Sindicală Cartel Alfa, CNS Cartel Alfa)
Kansallinen ammattiyhdistysblokki (Blocul Național Sindical, BNS)
Romanian kansallinen vapaa ammattiliittojen konfederaatio – Frăția (Confederația Națională a Sindicatelor Libere din România, CNSLR Frăția)
Demokraattinen Romanian ammattiliittojen liitto (Confederația Sindicatelor Democratice din România, CSDR)
Meridiaanin kansallinen ammattiliittojen liitto (Confederația Sindicală Națională Meridian, CSN Meridian)
Työnantajat:
Concordian työnantajaliitto (Confederația Patronală Concordia, CP Concordia)
Kansallinen pienten ja keskisuurten yritysten neuvosto (Consiliul Național al Întreprinderilor Private Mici și Mijlocii din România, CNIPMMR)
Työlaki määrää vain, että hallituksen on neuvoteltava työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa ennen minimipalkan asettamista. Sosiaalisen vuoropuhelun lain (laki 367/2022, joka korvaa lain 62/2011) mukaan kuulemisia pidetään kansallisen kolmikantaneuvoston puitteissa. Vuoteen 2025 asti neuvoston kokousten esityslistan määritteli kokonaan hallitus, mikä tarkoittaa, ettei ole virallista kiinteää sääntöä minimipalkan päivittämisestä — esimerkiksi ei ollut säänneltyä kalenteria eikä takeita siitä, että minimipalkka lisättäisiin asialistalle. Käytännössä vuoteen 2025 asti minimipalkkaa päivitettiin vähintään vuosittain, joko vuoden lopussa tai alussa, ennakkokuulemisin kansallisessa kolmikantaneuvostossa. Tähän sääntöön oli harvinaisia poikkeuksia — esimerkiksi vuonna 2020. Tammikuusta 2025 alkaen minimipalkan on lain mukaan asetettava kerran vuodessa, tammikuun alussa.
Helmikuussa 2025 hallitus hyväksyi 'Menettelyn minimipalkan perustamis- ja päivittämismekanismin soveltamiseksi'opens in new tab, joka määrittelee tarkan tavan ja milloin. Menettely määrittelee konkreettiset kriteerit minimipalkan asettamiselle sekä viitearvot keskipalkkaan nähden.
Laki 283/2024, joka muuttaa työlakia ja muuttaa Euroopan direktiivin riittävistä minimipalkoista, määrää, että hallitus määrittää minimipalkan menettelyllä, johon sisältyy useita kriteerejä:
Minimipalkan ostovoima ja elinkustannukset
Yleinen palkkataso ja palkkajako
Kokonaispalkkakasvu
Työvoiman tuottavuuden taso ja kehitys kansallisella tasolla pitkällä aikavälillä.
Laki ei ole selvä siitä, miten näitä seikkoja mitataan ja miten ne otetaan huomioon hallituksen päätöksessä minimipalkan määrittämisessä. Laissa mainitaan myös, että minimipalkkapolitiikan sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia arvioidaan ja nämä otetaan huomioon minimipalkkaa määrittäessä. Lain 283/2024 mukaan minimipalkan asettelun tulisi perustua 'työmarkkinapolitiikkojen analysointiin ja vaikutusten arviointiin erikoistuneen tutkimuslaitoksen' analyyseihin; Tämän tutkimuslaitoksen tulisi tehdä vaikutusten arviointi ja, kuten ymmärretään, tarjota analyyseja minimipalkan asettamisen kriteereistä. Laki määrää myös, että lakisääteinen minimipalkka määritellään 'likimääräisen' (orientativ romaniaksi) viitetason mukaisesti, joka on '47–52 % keskipalkasta'.
Keskipalkka ei ole peruspalkka; Se sisältää kaikki palkkaelementit, kuten se lasketaan kokopäiväisellä vastineella. Tämä ei ole laissa nimenomaisesti määritelty, mutta näin datasta vastaavat instituutiot (National Institute of Statistics ja National Commission for Strategy and Prognosis) laskevat keskipalkan.
Hallituksen päätös 35/2025 mainitsee kaksi kriteeriä minimipalkan korottamiseksi: ennustettu inflaatio ja ennustettu reaalityövoiman tuottavuuden kasvu. Joka vuosi minimipalkkaa korotetaan näiden kahden indikaattorin prosenttisummalla. Jos summa on alle 1 %, kaavaa ei oteta huomioon eikä minimipalkkaa nosteta. Tämä tarkoittaa myös, ettei sitä voida laskea nimellisarvoisesti kaavan perusteella. Kaavan soveltamisesta syntyvän minimipalkan tulisi olla vähintään 47 % ennustetusta vuosikeskipalkasta. Jos syntyvä minimipalkka on alle 52 % keskipalkasta, päätös määrää, että sosiaaliset kumppanit voivat neuvotella lisäkorotuksesta kansallisessa kolmikantaisessa sosiaalisen vuoropuhelun neuvostossa.
Laki viittaa 47–52 %:iin keskipalkasta likimääräisinä arvoina. Nykyinen vähimmäispalkan määrittämisen kehys ei määrittele konkreettista menettelyä riittävyyden arviointiin. Laki 174/2020, jonka tarkoituksena on verrata minimipalkkaa elämiseen riittävän palkan kanssa, ei ole toimiva.
Minimipalkka on yleisesti sitova työlain 164 artiklan mukaan. Kaikki työntekijät ovat vakuutettuja.
Kokoaikaisella työntekijällä ei ole laillista mahdollisuutta ansaita alle minimipalkan. Ainoa mahdollisuus työntekijälle ansaita alle minimipalkan on osa-aikatyö. Osa-aikaisten työntekijöiden osalta minimipalkka lasketaan kertomalla kuukausittaiset työtunnit viimeisimmässä hallituksen päätöksessä määriteltyllä tuntipalkkalla.
Vastauksena minimipalkan ansaitsevien työntekijöiden määrän merkittävään kasvuun hallitus teki työlakiin muutoksen (art. 164), jonka mukaan työntekijälle voidaan maksaa minimipalkka vain yksittäisen työsopimuksen ensimmäisiltä 24 kuukaudelta. Tämä käytäntö on voimassa 1. tammikuuta 2022 alkaen, eikä sen vaikutuksia ole vielä arvioitu.
Korkeammat minimipalkat ovat lain mukaan määrättyjä rakennussektorille, ja niitä oli vielä hiljattain myös maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa. Korkeampi minimipalkka rakentamisessa otettiin käyttöön tammikuussa 2019 (hallituksen hätäasetus 114/2018, art. 71), kun taas maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa se on ollut voimassa kesäkuusta 2022 lähtien (laki 135/2022, art. III). Teknisesti nämä käsitellään erillään lakisääteisestä minimipalkasta. Niiden käyttöönotto perusteltiin tarpeella jatkaa näiden sektoreiden toiminnan tukemista ja välttää mahdollisesti kielteiset seuraukset kansantaloudelle. Viime vuosina korkeammat minimipalkat maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa poistettiin asteittain: niitä ei nostettu kansallisen minimipalkan mukaisesti, joka lopulta kasvoi niiden yli. Näyttää siltä, että hallituksella on sama aikomus rakennusalalla, jossa minimipalkkaa ei ole korotettu vuodesta 2023 lähtien. Näitä korkeampia sektorikohtaisia minimipalkkoja tukivat alun perin sosiaalimaksuvapautukset, mutta 1. tammikuuta 2025 lähtien näin ei enää ole, ja sosiaaliset maksut maksetaan kokonaan rakennusalan palkoista.
Hallituksen päätöksissä, jotka määrittelevät minimipalkan, se määritellään yleensä sekä kuukausi- että tuntipalkkoina, ja määritellään myös 'normaali' kuukausityötuntien määrä — esimerkiksi vuonna 2026 se on 166,667 tuntia kuukaudessa; Tämä vaihtelee vuosittain riippuen laillisten työpäivien määrästä. Kokoaikaisille työntekijöille kuukausipalkkaa käytetään normaalisti, ja tuntipalkkaa käytetään pääasiassa osa-aikaisten työntekijöiden laskelmien tukemiseen. Minimipalkan saajat saavat 12 maksua vuodessa, joista yksi vastaa jokaista kuukautta vuodessa.
Minimipalkka määritellään lain mukaan peruspalkaksi (työlain artiklat 164 ja 165), joten siihen ei voi sisältyä bonuksia tai muita elementtejä. Vähennysmahdollisuuksia ei myöskään ole, sillä ne on nimenomaisesti kielletty työlaissa (artiklat 164 ja 165). Romanian minimipalkan täydellinen laillinen nimitys on 'koko maan perus bruttominimipalkka, joka on taattu, maksettava' (salariul de bază minim brut pe țară garantat în plată).
Työlain 165 artiklan mukaan, työntekijöille, joiden työnantaja kollektiivisen tai yksilöllisen työsopimuksen mukaan tarjoaa heille ruokaa, majoitusta tai muita palveluita, työstä maksettava rahasumma ei saa olla pienempi kuin laissa säädetty vähimmäispalkka maittain.
Vuodesta 2025 alkaen Kansallista työ- ja sosiaaliturvan tieteellisen tutkimuksen instituuttia (Institutul Național de Cercetare Științifică în Domeniul Muncii și Protecției Sociale, INCSMPS) pyydetään tekemään vuosittainen minimipalkan korotusten vaikutusarvio, joka toimii hallituksen minimipalkkapolitiikan panoksena. Raportti ei ole julkisesti saatavilla. Satunnaista tutkimusta on vähän.
Vuosittainen elämiseen riittävän palkan päivitys lain 174/2020 mukaisesti julkaistaan itsenäisesti Friedrich Ebert Stiftunginopens in new tab toimesta.
Blocul Național Sindical (2024), Transpunerea în România a Directivei 2041/2022 privind salariile minime adecvatePDFopens in new tab, Bukarest.
Confederația Patronală Concordia (2024), Politica salariului minim în Româniaopens in new tab, Bukarest.
Guga, S. (2021), Salariul minim și traiul minim decentPDFopens in new tab, Bukarest.
Confederația Patronală Concordia and Consilium Policy Advisers Group (2020), Considerații asupra politicii salariului minim în RomâniaPDFopens in new tab, Bukarest.
Frank Heemskerk, Liviu Voinea ja Alexandra Cojocaru (2018), Myytin murtaminen: minimipalkan korottamisen vaikutus: Romanian kokemusopens in new tab, Washington.
Cristian Socol ja Marius Marinas (2017), Salariul minim ca instrument de politici publice – pro sau contra?PDFopens in new tab, Bukarest.
