Minimipalkka Sloveniassa
Information for this page was compiled during December 2025 and early 2026. Most Member States had already transposed the EU minimum wage directive at this point. Those that had not yet fully completed transposition or where the information was not yet publicly available include Bulgaria, Cyprus, Luxemburg, Poland and Portugal. These profiles will be updated consecutively as the information becomes available. Users are invited to contact our experts on minimum wage if they are aware of changes.
Tämä profiili kuvaa, miten minimipalkkoja säädellään ja asetetaan Sloveniassa. Sitä voidaan lukea taustatiedoksi Eurofoundin vuosittaiseen minimipalkka-asettelun katsaussarjaan. Sloveniassa on lakisääteinen minimipalkka (minimalna plača), joka on yleisesti sovellettavissa.
Slovenian minimipalkkalain (artiklat 4 ja 6) mukaan sosiaalisia kumppaneita (työnantajajärjestöjä ja ammattiliittoja) on kuultava ennen minimipalkan määrittämistä ja sen vuosittaista indeksointia. Kuulemiset käydään yleensä perustetussa kolmikantaisessa foorumissa, talous- ja sosiaalineuvostossa (ESS).
ESS:ssä edustettuina toimivat työnantajajärjestöt ovat Slovenian työnantajaliitto (ZDS), Slovenian kauppakamari (GZS), Slovenian käsityö- ja pienyritysten kamari (OZS), Slovenian käsityö- ja pienyritysten työnantajayhdistys (ZDOPS) sekä Slovenian kauppakamari (TZS).
ESS:ssä edustettuihin ammattiliittoihin kuuluvat Slovenian Vapaiden Ammattiliittojen Yhdistys (ZSSS), Slovenian Ammattiliittojen Konfederaatio PERGAM, Slovenian Ammattiliittojen Konfederaatio 90, Slovenian Uusien Ammattiliittojen Konfederaatio - ITSENÄISYYS, Slovenian Ammattiliittojen Yhdistys - ALTERNATIVE, Slovenian Ammattiliitot SOLIDARITY ja Slovenian Julkisten Palveluiden Ammattiliittojen Konfederaatio (KSJS).
Kuulemisia voidaan järjestää myös satunnaisesti työministeriön kutsusta, ei välttämättä ESS:n kautta (jolloin kutsutut sosiaaliset kumppanit ovat yleensä ESS:n jäseniä).
Direktiivin (EU) 2022/2041 riittävistä minimipalkoista koskevan artiklan 6(5) mukaisesti talous- ja sosiaalineuvosto (ESS) nimettiin virallisesti syyskuussa 2024 neuvonantajaelimeksi, joka vastaa lakisääteisiin minimipalkkoihin liittyvistä kysymyksistä direktiivin toimeenpanoa varten. Tämä nimitys jatkoi olemassa olevaa käytäntöä, sillä ESS oli jo toiminut pääasiallisena kolmiosaisena kuulemisfoorumina, eikä sen kokoonpanoon tai menettelysääntöihin tehty muutoksia.
Minimipalkkataso määritellään elinkustannusten minimikustannusten perusteella. Sosiaaliturvalain (ZSVarPre, artikla 8) mukaan sosiaalihuollosta vastaavan ministeriön on määritettävä vähimmäiselinkustannukset vastaavalla menetelmällä vähintään kuuden vuoden välein.
Vastaava menetelmä määriteltiin vuonna 2009 vähimmäiselinkustannuksia koskevassa kyselyssä (Stropnik ym., 2009). Se rakentuu aiempaan tutkimukseen samasta aiheesta, erityisesti Stanovnikin ja Stropnikin (1998) tutkimuksiin. Sitä sovellettiin uudelleen vuonna 2017 (Stropnik ym., 2017). Menetelmä perustuu Ernst Engelin lakiin, jonka mukaan kotitalouksien hyvinvointi voidaan päätellä ruoankulutuksen osuudesta kotitalouksien kokonaiskulutuksesta (Stropnik, 1997). Viimeisin vähimmäiselinkustannusten laskenta tehtiin vuonna 2025 ja se julkaistiin Institute for Economic Research -instituutin raportissa (Kump ym., 2025).
Minimipalkkaa säädetään yleensä kerran vuodessa. Sen päättää työministerin toimesta, sosiaalisten kumppaneiden kanssa neuvoteltuaan. Vaikka nämä kuulemiset ovat lain mukaan pakollisia, niiden tulokset eivät ole sitovia, sillä ministeri voi poiketa sosiaalisten kumppaneiden ehdotuksista. Sovitettu minimipalkka julkaistaan Slovenian tasavallan virallisessa lehdessä viimeistään kuluvan vuoden 31. tammikuuta mennessä, ja sitä sovelletaan takautuvasti 1. tammikuuta alkaen suoritettaviin töihin.
Sosiaaliturvamaksulakiopens in new tab (ZSVarPre, nro 61/10, 40/11, 14/13, 99/13, 90/15, 88/16, 31/18, 73/18, 196/21 – ZDOsk ja 84/23 – ZDOsk-1)
Stanovnik, T. ja Stropnik, N. (1998). Raziskava o minimalnih življenjskih stroških (Tutkimus elinkustannusten vähimmäiskustannuksista). Taloustutkimusinstituutti, Ljubljana.
Stropnik, N. (1997). Revščina v Sloveniji: posledica ekonomske tranzicije (Köyhyys Sloveniassa: taloudellisen siirtymän seuraus). Loppuraportti tutkimushankkeesta, jonka rahoittaa Korkeakoulutuksen tukiohjelman tutkimustukiohjelma. Ljubljana.
Stropnik, N., Gregorič, M., Gabrijelčič Blenkuš, M., Rozman, U., Bočkaj, B. ja Dobrila, I. (2009). Minimalni življenjski stroški (Vähimmäiselinkustannukset). Taloustutkimusinstituutti, Ljubljana.
Stropnik, N., Gregorič, M., Gabrijelčič Blenkuš, M., Robnik, M. ja Švab, A. (2017). Minimalni življenjski stroški (Vähimmäiselinkustannukset). Taloustutkimusinstituutti, Ljubljana.
Stropnik, N. (2022). Minimalni življenjski stroškiPDFopens in new tab (Vähimmäiselinkustannukset). Taloustutkimusinstituutti, Ljubljana.
Kump, N., Bartolj, T., Gregorič, M., Škrlj, M., Fajdiga Turk, V., Valenčič, E., ja Gabrijelčič Blenkuš, M. (2025). Izračun minimalnih življenjskih stroškov: končno poročilo o izračunuPDFopens in new tab (Minimum living costs calculation: final report). Taloustutkimusinstituutti, Ljubljana.
Slovenian vähimmäispalkan asettamisen lakisääteinen kehys yhdistää vuosittaisen inflaatioindeksoinnin ja selkeän viittauksen minimikustannuksiin.
Minimipalkkalaki määrää, että bruttominimipalkka asetetaan vähimmäiselinkustannusten perusteella. Nettominimipalkka on asetettava 120–140 % minimielinkustannuksista, jotka lasketaan vähintään kuuden vuoden välein. Lisäksi laki määrää, että minimipalkkaa säädetään vuosittain vähintään edellisen vuoden inflaation mukaisesti (edellisen vuoden joulukuu / sitä edeltävän vuoden joulukuu). Siksi minimipalkkaa säädetään kuluttajahintojen vuosittaisen indeksoinnin lisäksi varmistamaan vähimmäiselinkustannuskriteerin noudattaminen. Laki sallii myös kokonaispalkkakehitysten, taloudellisten olosuhteiden tai talouskasvun sekä työllisyystrendien huomioimisen. Näitä tekijöitä ei kuitenkaan määritellä sitovasti, eikä niiden huomioiminen ole pakollista.
Vaikka inflaatioindeksointi on ollut voimassa minimipalkkalain hyväksymisestä vuonna 2010 lähtien, nimenomainen viittaus minimikustannuksiin otettiin käyttöön vuonna 2018 hyväksytyillä muutoksilla ja on ollut voimassa vuodesta 2021 lähtien. Minimipalkkajärjestelmään ei ole sen jälkeen tehty merkittäviä muutoksia.
Criterion | How is this defined/operationalised? | Regulation or practice |
Growth in consumer prices | Year-on-year growth in consumer prices in December of the previous year. | Minimum Wage Act (Official Gazette, number 13/10, 92/15 in 83/18, art. 3(2) and 5). |
Overall wage growth | Not specifically defined | Minimum Wage Act (Official Gazette, number 13/10, 92/15 in 83/18, art. 3(2)). |
Economic conditions /economic growth | Not specifically defined | Minimum Wage Act (Official Gazette, number 13/10, 92/15 in 83/18, art. 3(2)). |
Employment growth | Not specifically defined | Minimum Wage Act (Official Gazette, number 13/10, 92/15 in 83/18, art. 3(2)). |
Riittävyyden arviointiin ei ole olemassa yhtä ainoaa numeerista viitearvoa. Sloveniassa riittävyyden arviointi perustuu ensisijaisesti minimielinkustannusten laskemiseen, jotka muodostavat pääasiallisen kansallisen indikaattorin minimipalkan asettamisessa. Tukevien ja kontekstuaalisten tarkoitusten vuoksi voidaan myös ottaa huomioon vertailuarvoja, kuten 60 % mediaanipalkasta ja 50 % keskipalkasta. Nämä indikaattorit eivät kuitenkaan ole sitovia ja niillä on toissijainen rooli verrattuna vähimmäiselinkustannuksiin.
Minimipalkka koskee kaikkia työntekijöitä, joilla on virallinen työsopimus, ilman poikkeuksia. Osa-aikaisille työntekijöille minimipalkka lasketaan suhteellisesti.
Lainsäädäntö mahdollistaa yhden lakisääteisen minimipalkan. Ei ole aliminimi- tai korkeampia veroja, jotka koskevat tiettyjä työntekijäryhmiä. Minimipalkka on sama kaikille kokoaikaisille työntekijöille.
Minimipalkka on kuukausittainen summa, joka maksetaan työntekijälle, joka työskentelee kokopäiväisesti virallisen työsopimuksen puitteissa. Kokopäivätyöaika on yleensä 40 tuntia viikossa; kuitenkin lyhyempi työaika (eli 36–39 tuntia) voidaan katsoa vastaavaksi kokopäiväiseksi, jos laki tai työehtosopimukset säätävät. Työntekijöillä on oikeus 12 kuukausimaksuun vuodessa. Lisäksi työnantajien on lain mukaan maksettava pakollinen vuosittainen lomapäiväraha. Lomakorvausten tarkat määrät määräytyvät toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa; Jos nämä sopimukset tarjoavat suurempia summia, työnantajien on noudatettava näitä määräyksiä. Työsuhdelain mukaan lomakorvaus ei saa olla pienempi kuin lakisääteinen minimipalkka, ja se on maksettava viimeistään kuluvan kalenterivuoden 1. heinäkuuta. Joulukuusta 2025 lähtien työntekijöillä on oikeus uuteen lakisääteiseen etuuteen – talvikorvaukseen – joka on asetettu 50 % lakisääteisestä minimipalkasta.
Vähimmäispalkkalain muutoksen myötä, joka astui voimaan 1. tammikuuta 2016, minimipalkan määritelmää on päivitetty. Ylityökorvauksen lisäksi kolme ylimääräistä lisämaksua, jotka liittyivät epäedulliseen työaikaan, jätettiin nimenomaisesti pois minimipalkasta; Ne eivät lasketa minimipalkkaan, mutta ne on maksettava sen päälle. Nämä lisämaksut olivat yötyökorvaus, sunnuntain työkorvaus sekä työpäiväkorvaus julkisina vapaapäivinä ja lakisääteisinä vapaapäivinä. Lisämuutos, joka astui voimaan 1. tammikuuta 2020 alkaen, sulki kaikki jäljellä olevat lisämaksut pois minimipalkkamääritelmästä. Nämä korvaukset määräytyvät laeilla, muilla säädöksillä tai työehtosopimuksilla sekä suoritukseen liittyvällä palkalla ja liiketoiminnan suoritusmaksulla, kuten työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa sovitaan. Loma- ja talvilisät eivät myöskään vaikuta minimipalkkaan. Työntekijöillä on oikeus näihin korvauksiin kerran vuodessa lain määrittelemän mukaisesti.
Sloveniassa ei julkaista säännöllisiä kansallisia raportteja minimipalkkojen asettelusta. Kuitenkin Taloustutkimusinstituutti on tuottanut sarjan tutkimuksia, joissa arvioidaan minimielinkustannuksia, ja ne muodostavat tärkeän vertailukohdan Slovenian minimipalkan tason ja riittävyyden määrittämisessä. Viimeisin Kump ym. (2025) tutkimus tarjosi päivitetyt arviot vakiintuneen kansallisen metodologian pohjalta. Seuraavassa on luettelo aiemmista raporteista tai niihin liittyvistä analyyseistä minimielinkustannusten laskennasta.
Stanovnik, T. ja Stropnik, N. (1998). Raziskava o minimalnih življenjskih stroških (Tutkimus elinkustannusten vähimmäiskustannuksista). Taloustutkimusinstituutti, Ljubljana.
Stropnik, N. (1997). Revščina v Sloveniji: posledica ekonomske tranzicije (Köyhyys Sloveniassa: taloudellisen siirtymän seuraus). Loppuraportti tutkimushankkeesta, jonka rahoittaa Korkeakoulutuksen tukiohjelman tutkimustukiohjelma. Ljubljana.
Stropnik, N., Gregorič, M., Gabrijelčič Blenkuš, M., Rozman, U., Bočkaj, B. ja Dobrila, I. (2009). Minimalni življenjski stroški (Vähimmäiselinkustannukset). Taloustutkimusinstituutti, Ljubljana.
Stropnik, N., Gregorič, M., Gabrijelčič Blenkuš, M., Robnik, M. ja Švab, A. (2017). Minimalni življenjski stroški (Vähimmäiselinkustannukset). Taloustutkimusinstituutti, Ljubljana.
Stropnik, N. (2022). Minimalni življenjski stroškiPDFopens in new tab (Vähimmäiselinkustannukset). Taloustutkimusinstituutti, Ljubljana.
Kump, N., Bartolj, T., Gregorič, M., Škrlj, M., Fajdiga Turk, V., Valenčič, E., ja Gabrijelčič Blenkuš, M. (2025). Izračun minimalnih življenjskih stroškov: končno poročilo o izračunuPDFopens in new tab (Minimum living costs calculation: final report). Taloustutkimusinstituutti, Ljubljana.
Bobovnik, A., & Franca, V. (2023). Kuinka säädellä minimipalkkaa nykyisen yhteiskunnallisen muutoksen valossa: Tapaustutkimus Sloveniastaopens in new tab. Stanovnistvo, 61(2), 145–166.
Kajzer, A. ja Rogan, D. (kesäkuu 2022). Palkkakehitys EU-maissa vuosina 2015–2021opens in new tab. Makrotaloudellisen analyysin ja kehityksen instituutti (IMAD).
Laporšek, S. ja Vodopivec, M. (2020). Minimipalkan taloudelliset vaikutukset Sloveniassaopens in new tab. Teoksessa Woźniak-Jęchorek, B. ja Pilc, M. (toim.), Työmarkkinainstituutiot ja tuottavuus: työvoiman hyödyntäminen Keski- ja Itä-Euroopassa (1. painos), Routledge, Lontoo, s. 212–236.
Laporšek, S., Vodopivec, M. ja Vodopivec M. (2021). Palkkaerojen vähentäminen minimipalkan korotuksen myötä Sloveniassaopens in new tab. International Journal of Sustainable Economy, Vol. 13, No. 3, s. 306–321.
Müller, T. (2024), Uuden aikakauden aamunkoitto? Euroopan direktiivin vaikutus riittäviin minimipalkkoihin vuonna 2024.PDFopens in new tab Politiikkasuositus 2024.02. Euroopan ammattiliittojen instituutti (ETUI), Bryssel.
Müller, T. (2025). Tässä tulee aurinko: Euroopan direktiivin virallinen toimeenpano ja poliittinen vaikutus EU:n riittävistä minimipalkoistaopens in new tab. 2025.04. Euroopan ammattiliittojen instituutti (ETUI), Bryssel.
Perko, M. ja Rogan, D. (2025). Minimalna plača – kdo jo prejema, kdo izplačuje in kako vpliva na ostalePDFopens in new tab plače (Minimipalkka – kuka sen saa, kuka maksaa ja miten se vaikuttaa muihin palkkoihin). Kratke analize (2025/8). Makrotaloudellisen analyysin ja kehityksen instituutti (IMAD), Ljubljana.
Poje, A. (2019), 'kuukausipalkka' käyttöönotto Sloveniassaopens in new tab. Siirto: European Review of Labour and Research, 25(3), 335-350.
Poje Rožič, A. (2025). Työehtosopimus ja minimipalkkajärjestelmä SloveniassaPDFopens in new tab. Euroopan ammattiliittojen instituutti (ETUI), Bryssel.
Rogan, D. (2020). Minimipalkka Sloveniassa kriisin ja talouskasvun aikanaPDFopens in new tab. Makrotaloudellisen analyysin ja kehityksen instituutti.
