Painopisteen siirtäminen energiatukien sijaan energiariippuvuuden vähentämiseen
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet pakotteet ovat nostaneet energian hinnat räjähdysmäisesti. Hallitukset, jotka pyrkivät lievittämään hintojen nousun kielteisiä vaikutuksia kotitalouksiin, ovat ottaneet käyttöön energiatukia ja arvonlisäveron alennuksia sähkölle, kaasulle ja polttoaineelle. Vaikka tällaisia politiikkoja saatetaan tarvita eniten tarvitsevien suojelemiseksi, energiankäytön tukeminen on lyhytaikainen ratkaisu – se on väliaikainen, osittainen korvaus, joka ei aina tavoita eniten kärsiviä ihmisiä. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden käytön tukeminen on ristiriidassa EU:n tavoitteiden kanssa rajoittaa hiilidioksidipäästöjä ja ylläpitää sen energiariippuvuutta kolmansista maista, kuten Venäjästä.
Energian hintakyvyttömyyteen voitaisiin kuitenkin puuttua EU:n ilmastopolitiikan ja sen geopoliittisten etujen mukaisesti, jos hallitukset siirtyisivät energiatuista investoimaan kotitalouksien energiantarpeen ja riippuvuuden vähentämiseen ulkoisista lähteistä .
Kotitalouksien energiankulutuksen vähentäminen
Termi 'energiaköyhyys' esiintyy usein keskusteluissa nykyisestä energian hintapuristuksesta, mikä viittaa siihen, että energian saatavuus on keskeinen tavoite. Mutta energiankäyttö ei ole tavoite itsessään – se on keino päämäärän saavuttamiseksi, joka lämmittää koteja, sähkönkäyttölaitteita jne. Tavoitteena tulisi siis olla vähentää energian määrää, joka tarvitaan samoihin päämääriin.
Kotitaloudet tarvitsevat aina energiaa, mutta tätä tarvetta voidaan vähentää tai täyttää muilla tavoilla kuin auttamalla sitä ostamisessa. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi hallituksilla, jotka tukevat kotien eristystä ja kannustavat energiatehokkaiden lämmitysjärjestelmien ja laitteiden käyttöön – useita älylaitteita on saatavilla, jotta kotitalouksilla voidaan hallita keskuslämmitystä tehokkaasti.
Useammat kodit voidaan esimerkiksi varustaa aurinkopaneeleilla, mikä voisi pienentää ihmisten sähkölaskuja. Katot ovat edelleen alikäytetty tila aurinkopaneeleille, ja niiden käyttö tähän tarkoitukseen on saanut enemmän julkista hyväksyntää kuin aurinkovoimalat, jotka pilaavat maiseman.
EU:ssa toimii monia energianpäivitysohjelmia, jotka tarjoavat apurahoja kotitalouksille kotien eristämiseen ja aurinkopaneelien asentamiseen. Kuitenkin tällaiset ohjelmat eivät usein tavoita niitä, jotka asuvat huonolaatuisissa, energiatehokkaissa asunnoissa – pääasiassa pienituloisia. Tämä ryhmä ei välttämättä tiedä tarjolla olevista tuista tai hänellä ei ole varaa maksaa vaadittuja ennakkomaksuja tai omavastuuta. Vuokralaiset eivät välttämättä täytä vaatimuksia, jos toimenpiteet kohdistuvat asunnonomistajiin. Eurofoundin tutkimus on osoittanut, että pienituloiset ryhmät eivät usein hyödynnä tukitoimia, joihin he ovat oikeutettuja, joten tarvitaan ennakoivia lähestymistapoja, joissa eniten tarvitsevia lähestytään ja esteitä korjataan. 1 Maissa, joissa sosiaalisen asuntotuotannon tarjoajilla on tärkeä rooli, toimenpiteitä voidaan toteuttaa niiden kautta. Vuokra-asunnon tapauksessa vuokranantajien tulisi saada oikeat kannustimet asentaa aurinkopaneeleja ja tarjota tehokkaita lämmitysjärjestelmiä ja laitteita vuokralaisilleen.
Ilmastoystävällisemmän liikenteen tukeminen
Liikenne on toinen tärkeä alue, jossa ihmiset kärsivät nousevista energiahinnoista. Se on myös yksi merkittävimmistä ilmastonmuutoksen aiheuttajista, sillä se edustaa lähes neljäsosaa Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. 2
Kuva: Liikennesektori ei ole kokenut päästöjen asteittaista vähenemistä kuten muilla aloilla
Lähde: ec.europa.eu
Tämän ongelman ratkaisemiseksi päättäjät voivat keskittyä kahteen asiaan: ihmisten liikenteen tarpeen vähentämiseen ja liikenteen energiantarpeen vähentämiseen.
Esimerkiksi palvelut kuten koulut, lastenhoito ja terveydenhuolto voisivat olla helpommin saavutettavia niille ihmisille, joita ne palvelevat. Kuten Eurofoundin tutkimuksesta hoitopalveluiden saatavuudesta käy ilmi, ihmisten palveluiden käyttämisen varmistaminen ei ole pelkästään heidän saatavuudestaan, vaan niiden tulee olla laadukkaita ja helposti saavutettavia myös muilta osin (esim. odotusajan puuttuminen), jotta kannustin matkustaa parempien ja helpommin saavutettavien vaihtoehtojen perässä vähenee. 3
Teknologia voi näytellä tärkeää roolia: etätyö, sähköinen hallinto ja sähköinen terveydenhuolto vähentävät matkustamisen tarvetta. Pandemiatilanne on osoittanut tämän valtavan potentiaalin.
Liikennetarpeita voidaan täyttää tavoilla, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden riippuvuutta. Hyvän julkisen liikenteen saatavuuden tarjoaminen on keskeinen osa tällaisia pyrkimyksiä, ja joukkoliikenteen edistäminen on lähempänä EU:n energiapolitiikan linjaa kuin yksityisen liikenteen mahdollistaminen. Lisäksi pienituloiset käyttävät todennäköisemmin joukkoliikennettä ja ovat herkempiä kustannuksille, joten investoinnit laadukkaaseen joukkoliikenteeseen ovat oikeudenmukaisen siirtymän prioriteetti. Tulevassa työssään välttämättömien palveluiden saatavuudesta pienituloisille Eurofound kartoittaa, kuinka paljon jäsenvaltiot ja paikallishallinnot helpottavat julkisen liikenteen saatavuutta vähentämällä käyttökustannuksia pienituloisille ryhmille.
Kaupunkien on jatkettava pyöräilyn ja kävelyn edistämistä investoimalla hyvin verkotettuun, tulevaisuuteen suuntautuvaan pyöräily- ja jalankulkuinfrastruktuuriin. Tällaiset aktiiviset liikennemuodot ovat ylivoimaisesti puhtaimpia, terveellisimpiä ja halvimpia käyttää, ja koska suurin osa eurooppalaisista asuu kaupungeissa, suuri osa väestöstä hyötyisi niistä. Työpaikat sijaitsevat usein kaupunkikeskuksissa, joissa vuokrat ja asuntojen hinnat ovat monille kädenneet liian kalliiksi, mikä tarkoittaa, että lähellä työpaikkaa asuminen on mahdotonta. Esikaupunkien parempi yhdistäminen infrastruktuuriin, joka mahdollistaa aktiivisia liikennemuotoja, voi hyödyttää näitä työntekijöitä.
Maaseutuyhteisöjä ei pidä sivuuttaa; Heitä täytyy palvella paremmin. Vaikka lyhyellä aikavälillä voi olla tarpeen turvautua polttoainetukiin, voidaan etsiä älykkäämpiä ratkaisuja. Näihin voisi kuulua parempi pääsy laajakaistaan, mikä voisi vähentää tarvetta matkustaa töihin. Tai missä puhtaammat vaihtoehdot, kuten pyörätiet ja joukkoliikenne, ovat epärealistisia, voitaisiin tarjota pääsy sähköautoihin ja aurinkokennoilla toimiviin latureihin.
Resilienssin parantaminen epävarmaan tulevaisuuteen
Ukrainan hyökkäys on jälleen opettanut meille, että tulevaisuus on epävarma – konflikti on uusi muutoksen moottori. 4 Yksi seuraus voi olla, että energian hinnat pysyvät korkeina tai nousevat entisestään. Toisin kuin satunnainen rahoitustuki energiankulutukselle, kotitalouksien riippuvuuden vähentäminen ulkoisista energialähteistä parantaisi niiden kestävyyttä tällaisten hintojen nousun edessä. Energia-avustuksia voidaan leikata ja arvonlisäveroa voidaan korottaa hetkestä toiseen, nykyisten tai tulevien hallitusten toimesta. Useimpia toimenpiteitä ulkoisen energian riippuvuuden vähentämiseksi ei kuitenkaan ole helppo purkaa: kun aurinkokennot on asennettu, kodit eristetty ja pyöräily- tai kävelyinfrastruktuuri rakennettu, ihmiset tietävät voivansa luottaa niihin pitkällä aikavälillä.
Energian hintojen nousu uhkaa luoda vihreän siirtymän, jossa köyhät kohtaavat suurimmat haasteet. Energiantarpeen vähentäminen ja, missä tarve jatkuu, riippuvuuden fossiilisiin polttoaineisiin perustuvista energialähteistä varmistaisi aidosti oikeudenmukaisen siirtymän: ilmastoneutraalisuuden saavuttamisen vuoteen 2050 mennessä ilman, että kukaan jää jälkeen.
Kuva © Sergey/Adobe Stock
Hans Dubois
Senior research managerHans Dubois on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänen tutkimusaiheitaan ovat asuminen, ylivelkaantuminen, terveydenhuolto, pitkäaikaishoito, sosiaalietuudet, eläkkeelle jääminen ja elämänlaatu lähialueella. Ennen Eurofoundiin tuloaan hän toimi apulaisprofessorina Kozminskin yliopistossa (Varsova). Hän suoritti tohtorin tutkinnon liiketaloudesta ja johtamisesta Bocconin yliopistossa (Milano) työskenneltyään tutkijana Euroopan terveysjärjestelmien ja -politiikkojen seurantakeskuksessa (Madrid).
Related content
30 May 2023
Unaffordable and inadequate housing in Europe
Unaffordable housing is a matter of great concern in the EU. It leads to homelessness, housing insecurity, financial strain and inadequate housing. It also prevents young people from leaving their family home. These problems affect people’s health and well-being, embody unequal living conditions and opportunities, and result in healthcare costs, reduced productivity and environmental damage. Private tenants have faced particularly large housing cost increases, and owners with mortgages are vulnerable to interest rate increases. In addition, many owners without mortgages, especially in post-communist and southern European countries, experience poverty and housing inadequacy. The cost-of-living crisis affects people in all tenancies. Social housing and rent subsidies support many, but capacity differs across and within countries, and these measures exclude certain groups in vulnerable situations and fail to reach everyone who is entitled to them. Three quarters of Member States have Housing First initiatives – providing housing for homeless people – but these mostly operate on a small scale. This report maps housing problems in the EU and the policies that address them, drawing on Eurofound’s Living, working and COVID-19 e-survey, European Union Statistics on Income and Living Conditions and input from the Network of Eurofound Correspondents.
8 October 2020
Access to care services: Early childhood education and care, healthcare and long-term care
The right of access to good-quality care services is highlighted in the European Pillar of Social Rights. This report focuses on three care services: early childhood education and care (ECEC), healthcare, and long-term care. Access to these services has been shown to contribute to reducing inequalities throughout the life cycle and achieving equality for women and persons with disabilities. Drawing on input from the Network of Eurofound Correspondents and Eurofound’s own research, the report presents an overview of the current situation in various EU Member States, Norway and the UK, outlining barriers to the take-up of care services and differences in access issues between population groups. It pays particular attention to three areas that have the potential to improve access to services: ECEC for children with disabilities and special educational needs, e-healthcare and respite care.
4 August 2016
Inadequate housing in Europe: Costs and consequences
This report aims to improve understanding of the true cost of inadequate housing to EU Member States and to suggest policy initiatives that might help address its social and financial consequences. The full impact of poor housing tends to be evident only in the longer term, and the savings to publicly funded services, the economy and society that investment in good quality accommodation can deliver are not always obvious. While housing policies are the prerogative of national governments, many Member States face similar challenges in this field. In some, projects to improve inadequate housing have already provided valuable practical experience that can usefully be shared, and this report presents eight such case studies. While improving poor living conditions would be costly, the report suggests the outlay could be recouped quite quickly from savings on healthcare and a range of publicly funded services – in the EU as a whole, for every €3 invested in improving housing conditions, €2 would come back in savings in one year.
With contributions from Robert Anderson, Pierre Faller, Jan Vandamme (Eurofound) and Madison Welsh.
