Hyppää pääsisältöön
Abstract

Raportissa tarkastellaan, miten kansalaisten luottamus instituutioihin – muun muassa kansallisiin hallituksiin, EU:hun, tiedeyhteisöön ja tiedotusvälineisiin – kehittyi covid-19-pandemian aikana vuosina 2020 ja 2021. Siinä analysoidaan tiedotusvälineiden roolia, erityisesti sosiaalisen median käytön ja luottamuksen välistä suhdetta sekä väärän tiedon (virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon) ja disinformaation (vilpillisen tiedon tahallisen levittämisen) vaikutusta kriisiaikana. Raportissa kuvataan laajan kirjallisuuskatsauksen pohjalta covid-19:ään liittyvien poliittisten toimenpiteiden seurauksia ja keskitytään kansalaisten kokemaan luottamukseen kansallisia instituutioita sekä EU:ta kohtaan. Raportissa hahmotellaan luottamuksen ja tyytymättömyyden dynamiikkaa pandemian yhteydessä, muun muassa rokotuskampanjoiden vaikutusta.

Luottamus covid-19-pandemian aikana

suomi (655.43 KB - PDF)

Key findings

Pandemian aikana etenkin kansallisiin instituutioihin kohdistuvan luottamuksen lisääntyminen paransi tyytyväisyyttä hallitusten politiikkatoimiin covid-19-taudin torjumiseksi. Tämä osoittaa, kuinka keskeistä luottamuksen säilyminen on tehokkaassa kriisinhallinnassa. Tulevaisuuden kriiseihin vastaamisen kannalta on tärkeää ymmärtää yhteiskuntia, joissa luottamustaso on korkea, sekä luottamuksen vaikutusta kriisinhallintaan.

Kansalaisten taloudellisten huolenaiheiden huomioiminen on ratkaisevaa luottamukseen perustuvan yhteiskunnan rakentamiseksi. Oikeudenmukainen ja osallistava elpyminen pandemiasta sekä yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, työllisyyteen, kohtuuhintaiseen asumiseen ja sosiaaliturvaan ovat olennaisen tärkeitä. Tämä on erityisen tärkeää oikeudenmukaisen siirtymän puitteissa, jonka periaatteen mukaisesti ketään henkilöä tai mitään aluetta ei unohdeta.

Tutkimusten tulokset vahvistavat, että ihmiset, joilla on vahva luottamus instituutioihin, osallistuvat todennäköisimmin rokotuskampanjoihin. Jotta terveyskriiseihin voitaisiin vastata tehokkaasti, yhteiskunnassa on siis oltava siihen vahvasti luottavia väestöryhmiä. Luottamuksella instituutioihin on tässä tärkeä merkitys.

Covid-19-pandemian aikana alhainen rokotuskattavuus oli tavallisempaa henkilöryhmissä, joiden luottamus instituutioihin, kuten hallituksiin, tiedeyhteisöön ja terveydenhuollon laitoksiin, oli heikko. Koska luottamus terveydenhuoltojärjestelmään ja lääketeollisuuteen on tässä yhteydessä erityisen tärkeää, on keskeistä, että poliittiset päättäjät osallistuvat selkeään ja pitkäjänteiseen tiedonvälitykseen rokotteista ja niiden sivuvaikutuksista.

Havainnot osoittavat, että sosiaalista mediaa tärkeimpänä uutislähteenään pitävien vastaajien luottamus instituutioihin ja tyytyväisyys hallitusten covid-19:ää hillitseviin toimenpiteisiin oli yleensä vähäisempää kuin perinteisiä tiedotusvälineitä suosivien vastaajien. Siksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden ensisijaisena tavoitteena on oltava virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen torjuminen sekä tahallisesti harhaanjohtavan tiedon kumoaminen sosiaalisen median alustoilla.

The report contains the following lists of tables and figures

List of tables

  • Table 1: Definitions of digitisation technologies
  • Table 2: Overview of the digitisation case studies
  • Table 3: Most relevant sectors for technology uptake and use cases
  • Table 4: Drivers of and barriers to the adoption of digitisation technologies
  • Table 5: Overview of approaches to digitisation across the establishments investigated
  • Table 6: Areas of work organisation most impacted by the use of digitisation technologies
  • Table 7: Elements of job quality impacted by the use of digitisation technologies
  • Table 8: Specific impacts of digitisation technologies on skills and discretion

List of figures

  • Figure 1: Analytical model for digital technologies
  • Figure 2: Adoption by enterprises of IoT and 3D printing by size and sector, EU27, 2020 (%)
  • Figure 3: Advanced technology use by enterprises (with at least 10 employees) by country, EU27, 2020 (%)
  • Figure 4: Distribution of IoT clusters in Europe, 2019
  • Figure 5: Key elements for successful technology implementation
Number of pages
74
Reference nº
EF22001
ISBN
978-92-897-2291-9
Catalogue nº
TJ-03-22-045-EN-N
DOI
10.2806/707872
Permalink

Cite this publication

Disclaimer

When freely submitting your request, you are consenting Eurofound in handling your personal data to reply to you. Your request will be handled in accordance with the provisions of Regulation (EU) 2018/1725 of the European Parliament and of the Council of 23 October 2018 on the protection of natural persons with regard to the processing of personal data by the Union institutions, bodies, offices and agencies and on the free movement of such data. More information, please read the Data Protection Notice.