Promoting social cohesion and convergence
EU:n lähentyminen: maantieteellinen ulottuvuus, covid-19-pandemian vaikutus ja toimintapolitiikan merkitys
Published:
22 March 2023
Research report
Abstract
Historiallisesti EU:n lähentymistä koskeva poliittinen keskustelu on kiihtynyt kriisien jälkimainingeissa. Covid-19-pandemian jälkeen ajankohtaisessa raportissa arvioidaankin lähentymisen suuntauksia kahden viimeisen vuosikymmenen ajalta. Raportti alkaa empiirisellä tutkimuksella, joka koskee taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista lähentymistä vuosina 2004–2019 sekä jäsenvaltioiden että alueiden tasolla. Sen jälkeen analyysia jatketaan vuosille 2020 ja 2021 pandemian vaikutusten tutkimiseksi. Tutkimus vahvistaa, että yleisesti ottaen ylöspäin tapahtuva lähentyminen on edistynyt Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioiden vauhdittamana. Pandemia näyttää hidastaneen vauhtia, mutta kehitys ei ole pysähtynyt. Suuntausten analysoinnin jälkeen arvioidaan elpymis- ja palautumistukivälineen mahdollista vaikutusta lähentymiseen ja tarkastellaan erilaisia toimintapoliittisia skenaarioita ylöspäin tapahtuvan lähentymisen tukemiseksi. Tämän pohjana käytetään elpymis- ja palautumistukivälineestä saatuja kokemuksia ja meneillään olevaa keskustelua EU:n koheesiopolitiikan tulevaisuudesta.
Key findings
Huolimatta siitä, että EU:ssa nähtiin myönteistä kehitystä vuosien 2008–2013 talouskriisin jälkeen, maiden välinen lähentyminen ei ollut vuonna 2020 vielä palannut kriisiä edeltäneeseen vauhtiin, vaikka taloudelliset, sosiaaliset ja institutionaaliset erot EU:n jäsenvaltioiden välillä kaventuivatkin tasaisesti juuri ennen covid-19-pandemian puhkeamista.
Ylöspäin suuntautuvassa lähentymisessä tapahtui edistystä alueellisella tasolla vuosina 2004–2019, vaikka se olikin hitaampaa kuin kansallisella tasolla. Tämä suuntaus johtui pääasiassa siitä, että pääkaupunkialueet kasvoivat nopeasti Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioissa. Etelä-Euroopan alueiden talous oli kuitenkin pysähdyksissä, ja sosiaaliset ja institutionaaliset olosuhteet heikkenivät yleisesti. Ylöspäin tapahtuvan lähentymisen onkin pysyttävä EU:n poliittisten toimien keskiössä.
Covid-19-kriisillä oli merkittävä vaikutus EU:n lähentymiselle. Vaikka pandemia ei täysin kääntänytkään voimakkaan ylöspäin tapahtuvan lähentymisen suuntaa, se antoi kuitenkin vauhtia kehittymässä olleelle eriytymiselle, kuten kasvaville eroille asukaskohtaisessa BKT:ssä. EU:n kannalta onkin ratkaisevan tärkeää, että sillä on poliittisia välineitä, jotka mukautuvat mittaviin taloudellisiin iskuihin ja niihin syviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka liittyvät EU:n vihreään ja digitaaliseen siirtymään.
EU:n elpymis- ja palautumistukiväline on luonteeltaan ennennäkemätön vastaus jäsenvaltioiden talouksien muutospyrkimysten edistämiseen covid-19-pandemian jälkeen. Elpymis- ja palautumistukivälineen käyttösuunnitelmien analyysi neljästä maasta osoittaa välineen keskeisen merkityksen sellaisten uudistusten ja investointien edistämisessä, jotka muutoin olisivat jääneet vain toiveen tasolle. Vaikka lähentyminen ei itsessään ole elpymis- ja palautumistukivälineen tavoite, se on jäsenvaltioiden elvytyssuunnitelmien mahdollinen sivutuote.
Elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöönotto on muodostumassa perustavanlaatuiseksi elementiksi, kun pohditaan vaihtoehtoisia tapoja tukea ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä. Uusissa tutkimustuloksissa tarkastellaan useita vaihtoehtoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi, muun muassa perinteisen koheesiopolitiikan vahvistamista, keskitetyn uudistus- ja investointimallin luomista ja yhdennetyn lähestymistavan kehittämistä siten, että siinä yhdistyvät vahvempi koheesiopolitiikka ja keskitetty uudistus- ja investointimalli. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, joita EU:n päätöksentekijät voivat tarkastella osana taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen tukemisesta käytävää keskustelua.
The report contains the following lists of tables and figures.
List of tables
Table 1: Economic, social and institutional indicators used in the convergence analysis
Table 2: Unconditional beta-convergence in the EU, by indicator and time period, 2004–2019
Table 3: Conditional convergence in income inequality, 2004–2008, 2008–2013 and 2013–2019
Table 4: APE on probability of convergence in income inequality
Table 5: Conditional convergence in the AROPE rate, 2005–2008, 2008–2013 and 2013–2019
Table 6: APE on the probability of convergence in the AROPE rate
Table 7: WGI pairwise correlations
Table 8: Unconditional beta-convergence in the NUTS 2 regions, by indicator and period, 2004–2019
Table A1: Income inequality convergence (2004–2008, 2008–2013, 2013–2019)
Table A2: AROPE conditional convergence (2005–2008, 2008–2013, 2013–2019)
Table A3: Performance of four countries in relation to the European Pillar of Social Rights Social Scoreboard 2020
List of figures
Figure 1: Beta-convergence – GDP per capita (PPS), EU27, 2004–2019
Figure 2: Sigma-convergence – GDP per capita (PPS), in the EU27 and by geographical cluster, 2004–2019
Figure 3: Beta-convergence – adjusted household disposable income per capita (PPS), EU27, 2009–2019
Figure 4: Sigma-convergence – adjusted household disposable income per capita (PPS), in the EU27 and by geographical cluster, 2009–2019
Figure 5: Beta-convergence – income quintile share ratio, EU27, 2004–2019
Figure 6: Sigma-convergence – income quintile share ratio, in the EU27 and by geographical cluster, 2004–2019
Figure 7: Predicted probabilities of convergence in income inequality, by value added in the agricultural sector, in the EU27 and by geographical cluster
Figure 8: Beta-convergence – compensation of employees per hour worked, EU27, 2004–2019
Figure 9: Sigma-convergence – compensation of employees per hour worked, in the EU27 and by geographical cluster, 2004–2019
Figure 10: Beta-convergence – employment rate, EU27, 2004–2019
Figure 11: Sigma-convergence – employment rate, in the EU27 and by geographical cluster, 2004–2019
Figure 12: Beta-convergence – unemployment rate, EU27, 2004–2019
Figure 13: Sigma-convergence – unemployment rate, in the EU27 and by geographical cluster, 2004–2019
Figure 14: Beta-convergence – NEET rate, EU27, 2004–2019
Figure 15: Sigma-convergence – NEET rate, in the EU27 and by geographical cluster, 2004–2019
Figure 16: Beta-convergence – early school-leavers rate, EU27, 2004–2019
Figure 17: Sigma-convergence – early school-leavers rate, in the EU27 and by geographical cluster, 2004–2019
Figure 18: Beta-convergence – AROPE rate, EU27, 2005–2019
Figure 19: Sigma-convergence – AROPE rate, in the EU27 and by geographical cluster, 2005–2019
Figure 20: Predicted probabilities of convergence in the AROPE rate by income inequality levels, in EU27 and by geographical cluster
Figure 21: Beta-convergence – government effectiveness, EU27, 2004–2019
Figure 22: Sigma-convergence – government effectiveness, in the EU27 and by geographical cluster, 2004–2019
Figure 23: Sigma-convergence in quality of governance indicators, 2004–2019
Figure 24: Beta-convergence – GDP per capita, NUTS 2 regions, 2004–2019
Figure 25: GDP per capita in NUTS 2 regions – transition maps and matrix and distribution of classes, 2004–2008
Figure 26: GDP per capita in NUTS 2 regions – transition map and matrix and distribution of classes, 2008–2013
Figure 27: GDP per capita in NUTS 2 regions – transition map and matrix and distribution of classes, 2013–2019
Figure 28: GDP per capita growth (%) in CEE countries, by region, 2004–2019
Figure 29: Beta-convergence – employment rate, NUTS 2 regions, 2004–2019
Figure 30: Employment rate in NUTS 2 regions – transition map and matrix and distribution of classes, 2004–2008
Figure 31: Employment rate in NUTS 2 regions – transition map and matrix and distribution of classes, 2008–2013
Figure 32: Employment rate in NUTS 2 regions – transition map and matrix and distribution of classes, 2013–2019
Figure 33: Beta-convergence – EQI, NUTS 2 regions, 2010–2019
Figure 34: EQI in NUTS 2 regions – transition map and matrix and distribution of classes, 2010–2013
Figure 35: EQI in NUTS 2 regions – transition map and matrix and distribution of classes, 2013–2019
Figure 36: Beta-convergence – GDP per capita, EU27, 2013–2019 and 2013–2021
Figure 37: Sigma-convergence – GDP per capita (€), EU27, 2004–2021
Figure 38: Beta-convergence – employment rate, EU27, 2013–2019 and 2013–2021
Figure 39: Sigma-convergence – employment rate (%), EU27, 2004–2021
Figure 40: Beta-convergence – government effectiveness, EU27, 2013–2019 and 2013–2020
Figure 41: Sigma-convergence – government effectiveness, EU27, 2004–2020
Figure 42: Total number of social reforms in Croatia, Germany, Italy and Spain, by policy area
Figure 43: Breakdown of investment by policy areas in Croatia, Germany, Italy and Spain (% of total RRF funds)
- Number of pages
-
104
- Reference nº
-
EF22016
- ISBN
-
978-92-897-2312-1
- Catalogue nº
-
TJ-07-23-025-EN-N
- DOI
-
10.2806/706661
- Permalink
Cite this publication
Eurofound (2023), EU convergence: Geographical dimension, impact of COVID-19 and the role of policy, Publications Office of the European Union, Luxembourg.
Related publications
Publication series
