Industrial relations and social dialogue
Vähimmäispalkat vuonna 2023: Vuotuinen tarkastelu
Published:
29 June 2023
Research report
Abstract
Vuoden 2023 vähimmäispalkkojen vuotuinen tarkastelu laadittiin tilanteessa, jossa inflaatio on ollut ennennäkemätöntä kaikkialla Euroopassa. Vaikka tämä johti monissa maissa nimellispalkkojen huomattaviin korotuksiin, se ei monissa tapauksissa riittänyt työntekijöiden ostovoiman säilyttämiseen. Viime vuosikymmenen kehitykseen perustuen tämä raportti osoittaa, että kaiken kaikkiaan vähimmäispalkkaa saavien työntekijöiden ostovoima lähes kaikissa maissa kasvoi, heidän palkkojensa ja keskipalkkojen välinen ero kaventui ja kasvu ylitti jossain määrin työn tuottavuuden kehityksen. Reaalimääräisistä lyhyen aikavälin tappioista huolimatta nämä pidemmän aikavälin voitot eivät kadonneet vuonna 2023. Inflaation kiihtyessä palkanmuodostusprosessit eivät muuttuneet merkittävästi. Riittäviä vähimmäispalkkoja koskevan EU:n direktiivin ensimmäiset vaikutukset ovat kuitenkin havaittavissa, sillä yhä useammat maat ovat päättäneet käyttää direktiivissä mainittuja kansainvälisiä suuntaa-antavia viitearvoja – 50 prosenttia keskipalkasta tai 60 prosenttia mediaanipalkasta – määritellessään uusia palkkatasoja koskevia tavoitteitaan. Tämänvuotisessa raportissa esitellään ensimmäistä kertaa syventävä katsaus naimattomien aikuisten nettovähimmäispalkoista EUROMOD-vero- ja etuusmikrosimulaatiomallin avulla ja esitellään samalla uusimmat vuonna 2022 julkaistut tutkimustulokset vähimmäispalkoista.
Key findings
Vähimmäispalkkaa saavat työntekijät ovat useimmissa EU-maissa hyötyneet monin tavoin lakisääteisten vähimmäispalkkojen korotuksista viime vuosikymmenen aikana: heidän ostovoimansa on kasvanut reaalisesti ja bruttopalkat ovat nousseet keskipalkkaa enemmän, usein työn tuottavuutta nopeammin. Keski- ja Itä-Euroopan maissa tehtiin suurimmat reaaliset brutto- ja nettopalkankorotukset vuosikymmenen aikana – vaikkakin absoluuttinen lähtötaso oli hyvin alhainen.
Useissa maissa viime aikoina ilmenneet reaalisten vähimmäispalkkojen tappiot eivät ole heikentäneet vähimmäispalkkaa saavien työntekijöiden ostovoiman pitkän aikavälin kasvua, jota on tapahtunut vuodesta 2013 lähtien. Nimelliskorotusten mediaani kaikissa jäsenvaltioissa oli lähes 11 prosenttia, kun se vuonna 2022 oli 5 prosenttia.
Koska inflaatio oli korkea kaikkialla EU:ssa, nämä suuret nimelliskorotukset eivät johtaneet ostovoiman merkittävään kasvuun vähimmäispalkkaa saavien työntekijöiden keskuudessa muutamaa maata (lähinnä Saksaa ja Belgiaa) lukuun ottamatta. Tässä inflaatiotilanteessa on erityisen tärkeää, että lakisääteisten vähimmäispalkkojen ostovoimassa otetaan huomioon elinkustannukset.
Lapsettoman ja naimattoman palkansaajan bruttomääräiseen vähimmäispalkkaan sovellettava keskimääräinen työntekijäveroaste (henkilökohtainen tulovero ja sosiaaliturvamaksut) vaihteli Espanjan 6 prosentista Romanian 40 prosenttiin. Merkittävin muutos vähimmäispalkkasäännöksissä oli lakisääteisen vähimmäiskuukausipalkan käyttöönotto Kyproksella.
EU:n direktiivin vaikutus kansallisten vähimmäispalkkojen määrittelyyn on toistaiseksi ollut rajallinen, sillä direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on vasta alkanut. Yksi ensimmäisistä vaikutuksista on kuitenkin se, että direktiivissä annetut suuntaa-antavat viitearvot (50 prosenttia keskipalkasta ja 60 prosenttia mediaanipalkasta) otetaan yhä useammin käyttöön joko lakiehdotuksissa tai tavoitteissa (Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Slovakia), todellisissa korotuksissa (Kroatia, Saksa) tai ammattiyhdistysten vaatimuksina (esimerkiksi Alankomaat, Kreikka, Tšekki).
The report contains the following lists of tables and figures.
List of tables
Table 1: Gross nominal statutory minimum wages, 22 EU Member States, 2022 and 2023
Table 2: Change in monthly minimum wages in collective agreements for 10 low-paid jobs, in nominal terms, 1 January 2022 to 1 January 2023 (%)
Table 3: Processes of consultation and negotiation without formal agreement
Table 4: Minimum wage legislation and inflation
Table 5: Rule-based mechanisms to uprate minimum wage rates
Table 6: Overview of (debated) changes to social security contributions and income tax thresholds
Table 7: Overview of latest research on minimum wages in the EU
Table A1: Role of inflation in minimum wage setting: mentions in legislation and use in formulas (in the 22 EU Member States having a statutory minimum wage)
Table A2: Collectively agreed average monthly wages (national currency) in 10 low-paid jobs, January 2023
Table A3: Sources for the nominal collectively agreed wage change
List of figures
Figure 1: Gross hourly nominal minimum wages, 22 EU Member States, January 2023 (€)
Figure 2: Monthly changes in inflation, by category, EU27, January 2021–January 2023 (index, Jan 2021 = 100)
Figure 3: Recent inflation, EU27, January 2022 to January 2023 (%)
Figure 4: Rate of change in gross statutory minimum wage, 21 EU Member States, January 2022 to January 2023 (%)
Figure 5: Collectively agreed average and median monthly wages in 10 low-paid jobs, January 2023 (€)
Figure 6: Change in average monthly minimum wages set in collective agreements for 10 low-paid jobs, in nominal and real terms, 1 January 2022 to 1 January 2023 (%)
Figure 7: Changes in statutory minimum wages and negotiated minimum wages, 25 EU Member States, 2012–2023 (index, 2012 = 100)
Figure 8: A comparison of statutory minimum, negotiated and average wages and productivity, in real terms, 25 EU Member States, 2012–2023 (index, 2012 = 100)
Figure 9: Net monthly minimum wages, PIT and employee SIC for a single minimum wage earner, 21 EU Member States, 2022 (€)
Figure 10: Average PIT, employee SIC and social benefits as a percentage of gross minimum wage for a single person, 21 EU Member States, 2022
Figure 11: Share of gross minimum wage left for a single earner, 21 EU Member States (%)
Figure 12: Ten-year change in the proportion of net wage/disposable income to gross wage for minimum wage earners, 21 EU Member States, 2012–2022 (%)
Figure 13: Ten-year change in the real gross and real net minimum wages and real disposable income of minimum wage earners, 21 EU Member States, 2012–2022
Figure 14: Average tax wedge and composition of tax wedge for a single minimum wage earner, 21 EU Member States, 2022 (%)
Figure 15: Changes in the tax wedge for minimum wage earners, 21 EU Member States, 2012–2017 and 2017–2022 (%)
Figure 16: Overview of the process of minimum wage setting for 2023
Figure 17: Statutory minimum wage level as a percentage of the average wage, 20 Member States, 2021
- Number of pages
-
80
- Reference nº
-
EF23019
- ISBN
-
978-92-897-2331-2
- Catalogue nº
-
TJ-03-23-190-EN-N
- DOI
-
10.2806/950879
- Permalink
Cite this publication
Eurofound (2023), Minimum wages in 2023: Annual review, Minimum wages in the EU series, Publications Office of the European Union, Luxembourg.
Related publications
Publication series
