Siirry pääsisältöön
Tämä sivu on käännetty konekäännöksellä. Katso alkuperäinen englanninkielinen versio ja tutustu Eurofoundin kielipolitiikkaan.
Aihe
Päivitetty viimeksi: 20 July 2026

Työn laatu

Työpaikkojen laatu täydentää työpaikkojen määrän mittareita, jotta voidaan arvioida työllisyysstrategiaa. Työpaikkojen laatu on moniulotteinen käsite, jossa eri poliittiset ohjelmat ja tieteenalat korostavat eri ulottuvuuksia. Useimmissa Eurofoundin tutkimuksissa työn laatua mitataan työn tasolla. Se sisältää objektiivisesta näkökulmasta kuvattuja työn piirteitä, joita voidaan havainnoida ja jotka liittyvät ihmisten työtarpeiden täyttämiseen. Se koostuu kaikista työn ja työllisyyden piirteistä, joilla on osoitettu olevan syy-yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Työpaikkojen positiiviset ja negatiiviset piirteet ovat mukana. Nämä indikaattorit kuvastavat työn voimavaroja (fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai organisatorisia näkökohtia) ja työn vaatimuksia tai niihin vaikuttavia prosesseja.

Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.

20 July 2026
IT-sektori keskiössä: EU:n digitaalisen työvoiman kehitys
ICT-sektori vauhdittaa digitalisaatiota ja tekoälyn käyttöönottoa Euroopassa, mutta osaavan työvoiman puute hidastaa sen kasvua. Tämä raportti tarkastelee ICT-asiantuntijoiden työllisyys- ja työoloja sekä haasteita, jotka muovaavat yhtä EU:n kriittisimmistä sektoreista.
John Hurley+3
Tutkimusraportti
10 July 2026
Haavoittuvimpien työntekijöiden työ- ja työolosuhteet: Jatkuvan politiikkahaasteen ratkaiseminen
Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana EU:n työmarkkinoilla on nähty selvästi lisääntynyt ei-standardityöllisyys. Vaikka tällaiset järjestelyt voivat tarjota joustavuutta ja paremman työn ja vapaa-ajan tasapainon, haavoittuvuus syntyy, kun ne ovat tahattomia tai kun useat epätavanomaiset ominaisuudet kohtaavat. Tämä raportti analysoi työllisyyden haavoittuvuuden yleisyyttä EU-27-alueella vuosina 2009–2021, tarkastellen sen yhteyksiä työoloihin, terveystuloksiin ja politiikkatoimiin. Tulokset osoittavat, että naiset, nuoret ja maahanmuuttajat kohtaavat suurimman riskin, ja ne, jotka kokevat useita haavoittuvuuden ulottuvuuksia, raportoivat heikommista työllistymismahdollisuuksista, rajallisista koulutusmahdollisuuksista, vähemmän autonomiaa sekä korkeampia ahdistuksen ja masennuksen esiintyvyysmääristä. Raportissa tarkastellaan myös EU:n ja kansallisia politiikkatoimia, joiden tavoitteena on vahvistaa sopimusvarmuutta ja tukea siirtymistä turvallisempaan työllisyyteen.
Dragoș Adăscăliței+3
Tutkimusraportti
October 2026
Tulossa
Algoritminen johtaminen eurooppalaisissa työpaikoissa: Vaikutukset työorganisointiin ja työoloihin
Tämä tutkimus esittelee toissijaisen analyysin Eurofoundin seitsemännen eurooppalaisen työolosuhteiden kyselyn (EWCS 2024) aineistosta, joka tutkii digitaalisten teknologioiden yleisyyttä nykyaikaisissa työpaikoissa ja algoritmisten johtamiskäytäntöjen leviämistä. Yhdistämällä työntekijöiden raportoitu altistuminen tietokoneohjelmille, jotka seuraavat suoritusta, jakavat tehtäviä ja aikatauluttavat töitä, analyysi arvioi, miten teknologia muokkaa työtä. Se tunnistaa myös erilliset työntekijäprofiilit digitaalisen teknologian käyttömallien ja kunkin profiilin ominaisuuksien perusteella. Tulokset tukevat päätöksentekoa, jonka tavoitteena on edistää laadukkaita työpaikkoja yhä digitaalisemmissa työpaikoissa.
Sara Riso
Tutkimusraportti

  • Työpaikkojen laadun hyödyt ulottuvat työntekijöiden hyvinvointia pidemmälle. Työn laatu tukee myönteistä kokemusta työelämästä, mikä hyödyttää työntekijöitä itseään, yrityksiä ja koko yhteiskuntaa. Työn laadulla on keskeinen rooli tuettaessa ihmisiä sitoutumaan ja pysymään työssä koko pitkän työuran.

  • Sukupuolen mukainen eriytyminen työmarkkinoilla jatkuu. Useimmat työntekijät työskentelevät edelleen samaa sukupuolta olevien henkilöiden ammateissa, ja heitä johtavat samaa sukupuolta olevat esimiehet tai pomot. Jopa samassa tai samankaltaisessa ammatissa työskennellessä miesten ja naisten työolot ja työn laatu eroavat monessa suhteessa. Työpaikkojen laatu seka-ammateissa – niissä, joissa miesten ja naisten osuus on tasapainoisin – eroaa miesvaltaisista ja naisvaltaisista ammateista, mutta myös työn laatu on parempi useimmilla tai jopa kaikilla työn laadun osa-alueilla.

  • Työntekijöillä ja työnantajilla ja heidän järjestöillään on kullakin oma roolinsa työn laadun parantamisessa. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on ratkaisevan tärkeää suunniteltaessa politiikkaa työpaikoilla ja niiden ulkopuolella. Viranomaisten olisi säänneltävä pitäen mielessä yhteinen tavoite työpaikkojen laadun parantaminen.

  • Työntekijöiden osallistuminen on keskeinen käytäntö työntekijöiden ja yritysten suorituskyvyn optimoinnissa: sen avulla työntekijät voivat tehdä päätöksiä omasta työstään ja osallistua organisaation päätöksentekoon. Työntekijöiden laaja osallistuminen luo työympäristöjä, jotka ovat erittäin motivoivia ja joissa painotetaan taitojen kehittämistä, mikä on tärkeä askel kohti työn laadun parantamista.

Eurofound pyrkii vahvistamaan Euroopan työolotutkimuksensa (EWCS) tärkeänä välineenä työn laadun vertailussa Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella ja tukemaan työn laatua koskevaa politiikkaa. Aineistoa on käytetty lisätutkimuksiin erilaisista työn laatuun liittyvistä aiheista, kuten työn laadusta eri työtilanteissa, työmarkkinoiden eri ryhmien työn laadusta, työn laadun vaikutuksesta työelämän laatuun sekä työn laadun yksittäisten ulottuvuuksien syvällisestä analyysistä. Euroopan yritystutkimuksessa tarkastellaan myös työntekijöiden ja työnantajien työn laadun eri ulottuvuuksia. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on tarkasteltu työn laatua myös globaalista näkökulmasta.

Työolotutkimus: Työn laatuindeksit

Eurofoundin vuoden 2024 työympäristövaatimusten arvioinnin tavoitteena on tutkia, miten työpaikat pärjäävät työn laadun perusteella ja työn laadun roolia hyvän työelämän tukemisessa, kuvaamalla ajan mittaan tapahtuneita muutoksia. Vuoden 2024 työmarkkinoille tutustumisessa mitataan myös työn laadun eroja työtilanteiden, esimerkiksi digitalisaation, ja työntekijäryhmien välillä.

Euroopan työoloja koskeva puhelintutkimus (EWCTS) 2021 tarjoaa vertailukelpoista ja edustavaa tietoa työn laadusta aikana, jolloin ihmiset kokivat huomattavia muutoksia työelämässään.

Vuoden 2015 työympäristöarviointi tarjoaa perusteellisen selvityksen työelämästä työn laadun näkökulmasta. Tutkimuksessa kerättiin yksityiskohtaista tietoa lähes kaikilta työelämän osa-alueilta työajasta työkaverisuhteisiin ja koulutusmahdollisuuksiin. 

Tutkiakseen, mitä tiedot kertovat työn laadusta, Eurofound kehitti seitsemän indeksiä, jotka edustavat työn laadun eri ulottuvuuksia ja jotka perustuvat työhön liittyviin näkökohtiin, joilla on riippumaton vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Nämä ovat:

  • Fyysinen ympäristö

  • Työn intensiteetti

  • Työajan laatu

  • Sosiaalinen ympäristö

  • Taidot ja harkintakyky

  • Näkymät

  • Palkka

Ne työt, jotka saivat samanlaiset pisteet seitsemässä työn laatuindeksissä, ryhmiteltiin viiteen työn laatuprofiiliin: Korkealentoinen, Sujuva käynti, Aktiivinen manuaalinen, Paineen alla, Huono laatu.

Tiedot osoittavat, että työmarkkinat ovat monipuoliset ja heterogeeniset, sillä joka viidennellä työntekijällä on "huonolaatuinen" työpaikka.

Eurofoundin vuoden 2021 lippulaivaraportissa työoloista ja kestävästä työstä tehdään yhteenveto työpaikkojen laatua koskevasta tutkimuksesta viimeisten viiden vuoden aikana. Siinä korostetaan työpaikkojen laadun merkitystä tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa: työelämän sosiaaliset riskit, tieto- ja viestintätekniikkaan perustuva liikkuva työ, työn hajanaisuus ja covid-19-aikakauden erityishaasteet.

Yritystutkimus: Työpaikan käytännöt ja työn laatu

Euroopan yritystutkimuksessa tarkastellaan työpaikkojen käytäntöjä, jotka liittyvät työn organisointiin, henkilöstöhallintoon sekä työntekijöiden suoraan ja välilliseen osallistumiseen. Nämä työpaikan käytännöt ovat keskeisiä tekijöitä työntekijöiden työn laadun kannalta. ECS 2019 -raportissa tarkastellaan työn itsenäisyyttä ja monimutkaisuutta, osa-aikatyön ja vakituisten työsuhteiden yleisyyttä, johdon odotuksia työntekijöille, olemassa olevia motivaatiotekijöitä, työntekijöille tarjottavia koulutus- ja oppimismahdollisuuksia sekä työntekijöiden suoran ja epäsuoran osallistumisen kanavia ja vaikutuksia. Sekä ECS 2013 että ECS 2019 osoittavat, että laitokset, joilla on työpaikan käytännöt, jotka takaavat työn hyvän laadun, menestyvät myös paremmin suorituskyvyn ja työhyvinvoinnin suhteen.

Työolot globaalista näkökulmasta

Eurofound on tehnyt yhteistyötä ILO:n kanssa uraauurtavassa hankkeessa, jonka tarkoituksena on laatia vertaileva analyysi työpaikkojen laadusta, joka kattaa noin 1,2 miljardia työntekijää Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Siinä analysoidaan työn laadun seitsemää ulottuvuutta ja löydetään sekä merkittäviä eroja että yhtäläisyyksiä maiden välillä.

Miten eri ryhmät pärjäävät työn laadun suhteen

Eurofoundin toimintapoliittisessa katsauksessa, joka koskee naisia johtotehtävissä, tarkastellaan EWCS:n tietojen avulla työn laadun monimuotoisuutta johtotehtävissä ja analysoidaan, ovatko johtajien työolot paremmat kuin muiden kuin johtajien ja ovatko ne samanlaiset naisten ja miesten kohdalla. Sukupuolten tasa-arvoa työpaikoilla koskevassa analyysissä tuodaan esiin myös miesten ja naisten työoloissa ja työn laadussa merkittäviä eroja, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Eri-ikäisten työntekijöiden työoloja koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan työn laadun ja muiden työhön liittyvien tekijöiden merkitystä työntekijöiden päätöksissä ja kyvyssä pysyä palkkatyössä. Muissa kestävän työn työaikamalleja koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolen ja elämänkulun näkökulmasta työajan mallien ja organisoinnin, työajan laadun ja työ- ja yksityiselämän tasapainon sekä terveyden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.

Alojen työoloja koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan työn laadun suuntauksia alakohtaisesta näkökulmasta. Tulokset paljastavat myös, että kroonisia sairauksia sairastavien työntekijöiden tarpeiden mukauttaminen työpaikalla voi vaikuttaa heidän työnsä laatuun ja työn kestävyyteen.

Työn laatuun vaikuttavat tekijät: Työllisyysasema, työaikamallit

Eurofoundin ammattiasemaa koskevassa toimintapoliittisessa katsauksessa tutkitaan eurooppalaisten työolosuhteiden tietojen perusteella työn laatua, joka liittyy erilaisiin ammattiolosuhteisiin EU:n jäsenvaltioissa. Tutkimuksessa tarkastellaan viiden yrittäjäryhmän työoloja ja analysoidaan heidän työn laatuaan.

Muissa tutkimuksissa tarkastellaan tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvaan liikkuvaan työhön liittyviä työoloja ja työn laatua sekä tämän työmuodon vaikutusta työelämän laatuun.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös henkilöstöhallintoa ja sitä, miten työntekijöiden osallistuminen päätöksentekoon voi hyödyttää organisaatioita ja auttaa parantamaan työn laatua ja työoloja.

Työn laadun vaikutus

Työoloja ja työntekijöiden terveyttä koskevassa tutkimuksessa tarkastellaan työn vaatimusten ja työresurssien välistä vuorovaikutusta, mikä tukee työntekijöiden sitoutumista ja hyvinvointia. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen osalta Eurofound tarkastelee työolojen ja työn laadun sekä ihmisten työn ulkopuolisen elämän vastavuoroisia suhteita ja sitä, mikä on ihmisille tärkeintä työ- ja yksityiselämän tasapainon kannalta.

Vuoden 2015 työympäristöarviointi osoittaa, että kunkin työn laatuindeksin ja työntekijöiden työelämän laatukokemuksen välillä on myönteinen suhde seuraavilla aloilla: ura- ja työsuhdeturva, taitojen ja osaamisen kehittäminen, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen, työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, työn kestävyys sekä mielekäs ja motivoiva työ.

Työmarkkinoiden muutos ja työn laatu

Eurofoundin European Jobs Monitor (EJM) seuraa Euroopan työmarkkinoiden rakennemuutosta. Siinä kuvataan työllisyyden muutoksia jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla ja analysoidaan ammatin ja alan muutoksia sekä vaikutuksia työpaikkojen laatuun.

Background

Työpaikkojen laatu ja sen parantaminen on tärkeä poliittinen huolenaihe, sillä laadukkaat työpaikat ovat ratkaisevan tärkeitä työvoimaosuuden, hyvinvoinnin ja taloudellisen suorituskyvyn parantamisen kannalta. Työn laatu on myös keskeinen tekijä työn kestävyyden parantamisessa ja työntekijöiden motivaation säilyttämisessä työssä pidempään. Se on keskeinen osa ILO:n ihmisarvoista työtä koskevaa toimintaohjelmaa, OECD:n työllisyysstrategiaa ja Euroopan unionin työn laatua koskevaa politiikkaa uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi. Työntekijöille, heitä työllistäville yrityksille ja organisaatioille sekä yhteiskunnille laadukkaisiin työpaikkoihin liittyy etuja ja huonolaatuisiin työpaikkoihin liittyy kustannuksia.

Euroopan komissio aikoo vuonna 2025 esittää yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa laadukkaita työpaikkoja koskevan etenemissuunnitelman, jonka tavoitteena on "tukea oikeudenmukaisia palkkoja, hyviä työoloja, koulutusta ja oikeudenmukaisia työpaikkojen siirtymistä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille". Tällä aloitteella tuetaan kilpailukykykompassin mukaista pyrkimystä vahvistaa EU:n kilpailukykyä ja luoda laadukkaita työpaikkoja.

Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.

Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.

Jorge Cabrita

Senior research manager
Working life research

Jorge Cabrita on vanhempi tutkimuspäällikkö Working Life -yksikössä. Hän vastaa Euroopan laajuisen tutkimuksen muotoilusta, koordinoinnista ja hallinnoinnista sekä työolojen ja työmarkkinasuhteiden tutkimusten levittämisestä. Hänen pääasialliset tutkimusalueensa ovat työolosuhteet ja työn laatu, työaika ja työ- ja vapaa-ajan tasapaino, työntekijöiden terveys ja hyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen sosioekonomiset vaikutukset. Tällä hetkellä hän johtaa tutkimusta työajan kehityksestä sekä sosiaalisesta vuoropuhelusta ja työehtoneuvotteluista COVID-19-pandemian aikana. Aiemmin hän työskenteli tutkijana Centre for Studies for Social Intervention -keskuksessa ja Lissabonin talouskoulun Portugalin talouden tutkimuskeskuksessa sekä kouluttajana ja konsulttina strategisen johtamisen, organisaatioviestinnän, johtajuuden ja tiimirakentamisen aloilla. Hänellä on kandidaatin tutkinto taloustieteestä ja maisterin tutkinto taloudellisen toiminnan sosio-organisaatiojärjestelmistä Lissabonin taloustieteellisestä tiedekunnasta.

Katso profiili

Agnès Parent-Thirion

Senior research manager
Working life research

Agnès Parent-Thirion on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö, jonka tehtävänä on suunnitella, kehittää ja toteuttaa työoloja koskevia tutkimushankkeita, erityisesti Euroopan työolotutkimusta (EWCS) ja sen analyysejä. Hän vastaa vuoden 2021 eurooppalaisesta työsopimusta koskevasta erityispainoksesta ja vuoden 2024 työsopimusta koskevan kyselylomakkeen valmistelusta. Hänen tutkimusintressejään ovat työolot, työn laatu, työolojen seuranta, työn organisointi, sukupuoli, työn tulevaisuus ja aika. Hän on työskennellyt eurooppalaisten vertailevien tutkimusten parissa yli vuosikymmenen ajan kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien suunnittelu, kyselylomakkeiden kehittäminen, kenttätyö, laadunvalvonta ja analysointi. Hän on valmistunut taloustieteestä ja johtamisesta Pariisin IX Dauphinen ja Pariisin I Panthéon Sorbonnen yliopistoista ja hänellä on tilastotieteen jatkotutkinto Dublinin Trinity Collegesta. Hän on äskettäin suorittanut tekoälyn verkkokursseja: tutkimuslähtöinen johtajuus MIT Sloan Executive Educationin kanssa ja "Les grand enjeux de la transition: re-ouvrir l'horizon, comprendre pour agir" Campus de la Transitionin kanssa. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli useita vuosia Euroopan komissiossa.

Katso profiili

Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.

Flag of the European UnionThis website is an official website of the European Union.
European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions
The tripartite EU agency providing knowledge to assist in the development of better social, employment and work-related policies

All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.

See all EU institutions and bodies