Onko Euroopan mielenterveys edelleen kriisissä?

Mary McCaughey (00:00:24:22 - 00:01:03:16): Hyvää huomenta ja tervetuloa tähän #EurofoundTalks-numeroon. Eurofound puhuu tänään mielenterveydestä. Siitä on tullut säännöllinen keskustelunaihe viime vuosikymmeninä, mutta ei ehkä ole yllättävää, että nykymaailmassa, jossa on erilaisia haasteita sekä maailmanlaajuisella että kansallisella ja EU:n tasolla, asiat eivät ole hyviä monille kansalaisillemme.

Mary McCaughey (00:01:03:18 - 00:01:57:06): COVID-19-pandemian jälkeen mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Ahdistus ja masennus ovat lisääntyneet. Se on tasaantunut, mutta huonosta mielenterveydestä näyttää tulleen kaikkialla läsnä oleva osa yhteiskuntaamme nykyään. Joten tutkiakseni tätä aihetta liittyy vanhempi tutkimuspäällikkö Hans Dubois. Hans on aiemmin liittynyt joukkoomme muissa kysymyksissä, eikä vähiten asumiskysymyksessä, josta hän ehkä voi kysyä: "Onko tällä ollut jonkinasteista panosta ja vaikutusta mielenterveyskysymykseen kaikkialla Euroopassa?" Ja aiomme tarkastella tilannetta Euroopan unionissa ja ehkä tarkastella joitain ratkaisuja, joita voisimme käyttää. Joten Hans, se on meille hyvin vaikea aihe tänään, mutta se on sellainen, jota meidän on tutkittava.

Mary McCaughey (00:01:57:07 - 00:02:18:03): Joten olet erittäin tervetullut. Koimme itse asiassa sellaisen kriisin, jonka näytämme uskovan olevamme mielenterveystilastojen suhteen. Sillä on dramaattinen vaikutus ihmishenkiin, mutta myös kustannuksiin. Mielenterveys voidaan varmasti nähdä kriisinä. Olemme kuitenkin tarkastelleet koko joukkoa tietoja.

Hans Dubois (00:02:18:09 - 00:02:41:09): Vertailit tilannetta ennen pandemiaa ja sen jälkeen. Emme ole havainneet dramaattista kasvua pandemian aikana. Kyllä, mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten määrä on selvästi kasvanut, ja tämä korostaa kontekstin merkitystä, koska pandemian olosuhteiden vuoksi mielenterveysongelmat lisääntyivät äkillisesti.

Mary McCaughey (00:02:41:12 - 00:03:13:04): Tarkoitat siis, että olemme nähneet COVIDin jälkeen tietysti nousun COVIDin aikana, mutta emme näe piikkiä tavalla, jota olisimme ajatelleet sen perusteella, mitä olemme kuulleet mediassa. Pitääkö se paikkansa?

Hans Dubois (00:03:13:06 - 00:03:36:22): Kyllä, tietomme viittaavat kaikenlaisista eri lähteistä kokoamiemme tietojen perusteella, että pandemian jälkeen mielenterveyden tasot ovat nopeasti jälleen tasaantuneet. Okei, mutta se on edelleen hyvin yleistä tavalla, jota se ei ehkä ollut ennen COVID-pandemiaa. Ja näemme sen tietyillä alueilla. Voitteko kertoa minulle, mitä nämä alueet ovat? Tarkoitan, että puhuit aiemmin joissain tämän raportin keskeisissä havainnoissa vanhemmista miehistä ja nuoremmista naisista. Ovatko nämä ryhmät niitä, jotka kärsivät eniten?

Mary McCaughey (00:03:36:22 - 00:03:57:01): Kärsivätkö nuoremmat ihmiset enemmän kuin vanhemmat ihmiset? Voitteko antaa meille laajan kuvan siitä, mitä tarkastelemme eri ryhmien osalta?

Hans Dubois (00:03:57:01 - 00:04:22:21): Kyllä, ehdottomasti, ja osoitat oikeita ryhmiä. Vaikka kaiken kaikkiaan mielenterveys näyttää olevan samantasoinen kuin tällä hetkellä ennen pandemiaa, esimerkiksi nuorten tyttöjen, nuorempien naisten ja myös vanhempien miesten keskuudessa on havaittavissa selvää kasvua. Ja tiedämmekö me, miksi näin on, Hans? Nuorilla tytöillä voi olla yhteys esimerkiksi lisääntyneeseen sosiaalisen median käyttöön. Ja vanhimmilla miehillä voi olla yhteys lisääntyneeseen yksinäisyyteen tässä ryhmässä.

Mary McCaughey (00:04:22:24 - 00:04:44:23): Ja kun puhutaan sosiaalisen median käytöstä, koska itse asiassa se on eräänlainen oletusselitys nuoremmille naisille usein. Mutta käsityksemme on, että nuoret miehet ovat yhtä aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Joten mihin se liittyy? Onko kyse epävarmuudesta, joka liittyy kehoosi, ulkonäköösi, suoritukseesi, uraasi?

Hans Dubois (00:04:44:23 - 00:05:12:12):Mitä se koskee erityisesti naisia? Tiedämmekö sen? Kyllä. Hyödynnämme siis dataa, jossa tarkastellaan ongelmallista sosiaalisen median käyttöä. Ja 11-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa, jotka ovat siis hyvin nuoria, on lisääntynyt huomattavasti. Todellakin. Pojilla on suurempi osuus ongelmallisesta pelaamisesta, johon liittyy myös mielenterveysongelmia.

Hans Dubois (00:05:12:14 - 00:05:56:21): Sosiaalisen median käyttö sinänsä ei kuitenkaan aina johda mielenterveysongelmiin. Se ei ole aina negatiivista. Mutta on ryhmä, jolle se on ongelmallista, ja se on tässä tapauksessa erityisesti nuoret tytöt. Kyllä. Ja nuo tytöt, kuten puhuitte aiemmin, raportoivat enemmän, joten kun he tuntevat olonsa ahdistuneeksi tai masentuneeksi tai kärsivät jossain määrin mielenterveysongelmista, he raportoivat tästä tai heidän raportointinsa lisääntyy. Yleisesti ottaen pandemia näyttää vähentäneen hieman mielenterveyden leimautumista. Ihmiset puhuvat siitä todennäköisemmin, erityisesti nuoremmat sukupolvet, ja todennäköisesti myös hakevat apua. Ja se on siis varmasti pandemian ansiota. Tämä lisääntynyt huomio mielenterveyteen on varmasti yksi syy siihen. Joten tässä on itse asiassa positiivinen puoli, joka ei ehkä ole niin selvä, kun näemme tilastot nousun kannalta. Mutta voi myös olla, että tietoisuus raportoinnin tarpeesta on yleisesti ottaen lisääntynyt.

Hans Dubois (00:05:56:21 - 00:06:21:19): Ehdottomasti. Huonosta mielenterveydestä kärsiviin ihmisiin kohdistuu kuitenkin edelleen paljon leimautumista ja syrjintää, ja siihen on puututtava, koska se on suuri este heidän tilanteensa ratkaisemisessa. Ja Hans, puhu minulle vanhemmista miehistä, koska jälleen kerran meillä olisi kertomus vanhemmista miehistä, jotka ehkä kärsivät enemmän yksinäisyydestä. Olisiko se jokin osa mielenterveyskamppailuja, joita he kohtaavat?

Hans Dubois (00:06:21:21 - 00:06:48:16): Kyllä. Joten siinä on ongelma. Toisaalta meillä on dataa, joka koskee palvelujen käyttöä. Ja kun näet tietyn masennuksen hoidon lisääntyvän, se voi tarkoittaa kahta asiaa: että ihmisillä on itse asiassa enemmän masennusta, mutta se voi johtua myös siitä, että ihmiset hakeutuvat hoitoon nopeammin. Ja se voi johtua paremmasta saatavuudesta ja leimautumisen vähenemisestä jne.

Hans Dubois (00:06:48:18 - 00:07:13:11): Joten et voi todella tietää, johtuuko se huonon mielenterveyden lisääntyneestä esiintyvyydestä. Nyt, kun tarkastellaan kyselytietoja, on myös kaikenlaisia ennakkoluuloja. Ihmiset saattavat olla taipuvaisempia raportoimaan, kuten juuri puhuimme. Nyt iäkkäille ihmisille, ja yksinäisyys on erityinen ongelma vanhuksille, huonommassa mielenterveydessä yleisemmin, se on tutkimuksissa hyvin usein vanhimmat ikäryhmät eivät ole hyvin edustettuina, joten he sulkevat pois ihmiset, jotka ovat hoitokodeissa.

Hans Dubois (00:07:13:11 - 00:07:45:27): Ne sulkevat pois iäkkäiden ihmisten ryhmät. Kyselyihin osallistuminen ei ehkä ole niin helppoa. Ja kun tarkastellaan yhtä harvoista tutkimuksista, johon osallistuu yli 50-vuotiaita ihmisiä, se on SHARE-tutkimus , niin näet, että ihmiset, sekä yli 80-vuotiaat miehet että naiset, ovat paljon todennäköisemmin vaarassa sairastua masennukseen. Okei. Kuin nuoremmat ryhmät kyseisessä ikäryhmässä.

Hans Dubois (00:07:45:27 - 00:08:14:07): Vanhimmat yli 80-vuotiaat ihmiset ovat siis paljon todennäköisemmin vaarassa sairastua huonoon mielenterveyteen. Joten yleisemmin. Sitten yksinäisyydestä: joten tarkastelimme, ovatko yksin asuvat kotitaloudet todennäköisemmin vaarassa sairastua huonoon mielenterveyteen. Tämä pätee muuten pääasiassa myös yksinhuoltajiin. Monet näistä yksin asuvista kotitalouksista ovat todellakin todennäköisemmin vaarassa sairastua esimerkiksi masennukseen.

Hans Dubois (00:08:14:10 - 00:08:41:14):Näin on kuitenkin vain, jos heillä ei ole uskottuja. Joten yksittäinen kotitalous, joka itse asiassa on päivittäin yhteydessä muihin ihmisiin, on aktiivinen, ei ole niin suuressa vaarassa sairastua huonoon mielenterveyteen. En siis yleistäisi tai stereotypisoisi yksin asuvia ihmisiä. Useissa maissa ja koko EU:ssa on kuitenkin nähtävissä, että erityisesti vanhimmat miehet ja erityisesti maaseutualueilla ovat useammin vaarassa sairastua huonoon mielenterveyteen.

Mary McCaughey (00:08:41:14 - 00:09:15:27): Okei. Ja kerro minulle, mitä olemme nähneet trendien suhteen, koska puhuit siellä COVIDista, mutta millaisia trendejä olemme nähneet esimerkiksi viimeisen vuosikymmenen aikana? Mitä voisit kertoa minulle kasvusta tai pysähtyneisyydestä tai laskusta?

Hans Dubois (00:09:15:29 - 00:09:41:10): Mielestäni on tärkeää nähdä ryhmät, jotka ovat suurimmassa vaarassa sairastua huonoon mielenterveyteen. Vastatakseni kysymykseenne, mukaan lukien ryhmä työntekijöitä, jotka työskentelevät terveydenhuollossa ja sosiaalityössä. Se on iso ryhmä. Ja yksi viidestä työssäkäyvästä naisesta työskentelee tällä alalla. Se on terveydenhuoltoa, se on pitkäaikaishoitoa, se on lastenhoitoa. Nyt he ovat erityisen vaarassa sairastua huonoon mielenterveyteen.

Hans Dubois (00:09:41:17 - 00:10:09:16): Yksi neljästä heistä ilmoittaa tuntevansa olonsa emotionaalisesti uupuneeksi työpäivän jälkeen. Nyt myös koulutus on korkea, esimerkiksi viidennes työntekijöistä ilmoitti niin. Joten se on ala, joka on suurimmassa vaarassa sairastua huonoon mielenterveyteen. Se kasvoi valtavasti viime vuosikymmeninä. Okei. Kolmasosa, ja he ovat enimmäkseen naisia, jotka työskentelevät tällä alalla. Tämä on siis esimerkiksi selkeä trendi, joka voimistui tietyssä riskiryhmässä.

Mary McCaughey (00:10:09:18 - 00:10:35:13): Mutta poimitko myös niitä, joilla ei ole työtä, jotka ovat työttömiä? Ja olettaisit, että myös työttömyys olisi tekijä?

Hans Dubois (00:10:35:15 - 00:11:01:25): Ehdottomasti. Joten keskittymällä työntekijöihin vaarana on, että jätät huomiotta sen, että työttömillä ihmisillä on itse asiassa suurin riski sairastua huonoon mielenterveyteen. Ja ongelma syntyy, kun vertaamme tietoja ajan mittaan, koska elämme suhteellisen alhaisen työttömyyden aikaa.

Hans Dubois (00:11:01:25 - 00:11:28:04): Asiat voivat siis näyttää paremmilta kuin ne olisivat näyttäneet. Olemme siis samanlaisella työttömyystasolla kuin kaukaisemmassa menneisyydessä. Se on siis avainasemassa. Ja se on hyvin mielenkiintoista vammaisten keskuudessa. Vammaiset henkilöt ovat useammin vaarassa sairastua huonoon mielenterveyteen, mutta eivät siksi, että heillä olisi vamma, vaan siksi, että he kohtaavat kaikki nämä esteet ja syrjinnän yhteiskunnassa.

Mary McCaughey (00:11:28:04 - 00:11:51:07): Ja yksi heistä on se, ettei ole työssä. Joten jos tarkastellaan vammaisia työssä, heidän osuutensa ovat alhaisemmat. Mutta samoin, kuten puhuit iäkkäiden ihmisten kohdalla, heidän sitoutumattomuutensa määrää heidän mielenterveytensä, eikä ikä sinänsä. Ja sama koskee vammaa. Se on pääsyn tai kyvyn puute osallistua tai sitoutua.

Hans Dubois (00:11:51:07 - 00:12:27:27):Ja tämä sitoutuminen tulee usein työstä. Mutta mielestäni eläkeläisenä on tärkeää tarkastella sitoutumista myös esimerkiksi ikääntyneiden ihmisten työllistymisen lisäksi. Ja maiden osalta, onko meillä samanlaisia lukuja kaikkialla Euroopan unionissa ja jopa Norjassa, vai näemmekö eri maiden taskuja, joissa luvut ovat korkeammat? Tietysti on aina hankalaa vertailla maita, kun tarkastellaan kyselytietoja, kuinka todennäköisesti ihmiset raportoivat huonosta mielenterveydestä, esimerkiksi on paljon yhteiskunnallista kontekstia, kulttuurista kontekstia kaiken tämän suhteen.

Hans Dubois (00:12:27:27 - 00:12:58:11): Kyllä, stigma vaihtelee maittain. Jos kuitenkin tarkastellaan hyvin selkeää ja näkyvää riskitekijää, se liittyy työttömyyteen, mutta ei yksin. Se on alhaisempi sosioekonominen asema. Se voi olla koulutusta, se voi olla tuloja. Silloin olet paljon todennäköisemmin vaarassa sairastua huonoon mielenterveyteen. Ja tämä tilanne, toimeentulovaikeudet jne., on paljon yleisempää tietyissä Euroopan maissa. Joten näissä maissa on myös taipumus nähdä huonoa mielenterveyttä.

Mary McCaughey (00:12:58:11 - 00:13:21:21):Joten toimeentulo riittää, sillä on korrelaatio huonon mielenterveyden kanssa. Kyllä. Tai se, että ei pysty tulemaan toimeen. Siksi tarkastelemme maita, joilla on erityisiä vaikeuksia, kenties korkeampi työttömyys ja taloudelliset ongelmat. Ja voimme odottaa, että mielenterveysraportointi on korkeampi. Tarkoitan, että yksi mietinnössä esiin ottamistanne kysymyksistä, jota pidän erityisen huolestuttavana, on itsemurha. Ja vaikka sanoitte aiemmin, että mielenterveysongelmissa ei ole piikkiä, jonka ihmiset ehkä havaitsevat mielenterveysongelmissa, itsemurha on hyvin jyrkkä indikaattori, ja tässä olette nähneet, että itsemurhien lisääntymisestä ollaan huolissaan.

Mary McCaughey (00:13:21:23 - 00:13:56:13):Ja täällä, erityisesti nuorilta, luin sen 15-29-vuotiailta. Se on tämän ryhmän yleisin kuolinsyy. No, mitä täällä tapahtuu, Hans?

Hans Dubois (00:13:56:15 - 00:14:25:18): Luulen, että kun puhumme itsemurhista, ensimmäinen asia, joka on tunnustettava, on se, että itsemurhat ovat vähentyneet dramaattisesti 80-luvulta lähtien, ja pudotus on ollut hyvin, hyvin suuri. Lasku selittyy sillä, että yleisesti ottaen elinolot paranivat EU:ssa ja erityisesti maissa, joissa lasku on ollut suurin kommunismin jälkeisissä maissa, mutta myös mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten parempi hoito, mutta myös parempi terveydenhuolto. Joten vähemmän kuolemaan johtavia itsemurhayrityksiä. Itsemurhat ovat siis vähentyneet uskomattoman paljon.

Hans Dubois (00:14:25:20 - 00:14:52:20): Se on ollut todella menestys Euroopan unionissa. Minkä ajanjakson aikana? 1980-luvulta tämän vuosisadan loppuun. Niinpä vasta viime vuosina on tapahtunut vakiintumista näille paljon alemmalle tasolle. Ja muutaman viime vuoden aikana kasvu on ollut pientä, ja kasvu oli suurin viimeisimmissä saatavilla olevissa tiedoissa.

Hans Dubois (00:14:52:20 - 00:15:18:12): Ja se on vuosilta 2021-2022. Mutta pientä kasvua on todellakin tapahtunut. Ja näemme uudemmista kansallisista tiedoista, että se ei näytä menevän toiseen suuntaan, vaan näyttää vain olevan pieniä lisäyksiä. Ja kun he sanovat pieniä, ne ovat pieniä verrattuna tapahtuneeseen suureen laskuun. Mutta ne koskevat silti ihmishenkiä.

Mary McCaughey (00:15:18:12 - 00:15:43:16): Ja kun sanot, että viime vuodet, voimmeko määrittää, milloin olisimme nähneet tällaisen itsemurhien laskun pysähtyneisyyden ja nyt pienen asteittaisen kasvun? Mistä se alkoi?

Hans Dubois (00:15:43:18 - 00:16:11:04): Kyllä, se oli ennen COVID-pandemiaa. Se ei ollut enemmän tai vähemmän vuoden 2017 jälkeen. Ja selvästi suurempi kasvu tapahtui nyt viimeaikaisten tietojen myötä, jotka ovat vuosilta 2021–2022. Mutta kasvua oli jo aiemmin tiettyjen ryhmien osalta. Ja siellä näemme, että nuoret tytöt ja vanhimmat miehet, joten 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat, näimme itsemurhien lisääntyvän.

Mary McCaughey (00:16:11:06 - 00:16:37:24): Mutta tutkimuksesi osoittaa myös, että miehet ovat kolme kertaa todennäköisemmin kuin naiset. Tiedämmekö, miksi näin on?

Hans Dubois (00:16:37:24 - 00:16:59:27): Siihen on siis erilaisia syitä. Ensinnäkin mielestäni on tärkeää korostaa, että yleisesti ottaen naisilla on suurempi riski sairastua huonoon mielenterveyteen. Sen näkee kyselyistä. Voit nähdä sen perusterveydenhuollon käyttötiedoista. Okei. Voit silti sanoa: 'No, ehkä naiset ilmoittavat siitä todennäköisemmin.' Se voi olla osittain totta.

Hans Dubois (00:17:00:00 - 00:17:32:09): Naiset hakeutuvat varmasti todennäköisemmin hoitoon keskimäärin. Tälle on kuitenkin selkeät selitykset. Naiset kohtaavat enemmän kielteistä eriarvoisuutta työssään. He kohtaavat eriarvoisuutta ammatissaan ja kotitöissä, ja he kohtaavat perheväkivaltaa useammin kuin miehet. Heillä on siis kaikenlaisia riskitekijöitä, jotka todellakin saavat heidät todennäköisemmin kärsimään huonosta mielenterveydestä.

Hans Dubois (00:17:32:09 - 00:17:58:18): Mutta he hakevat miehiä todennäköisemmin apua ja muita asioita. Joten esimerkiksi näemme tutkimuksen, jonka mukaan se saattaa silti koskea suhteellisen pientä ryhmää, itse asiassa monet miehet tai enemmän kuin naiset ovat hoidossa päihteiden väärinkäytön tai alkoholin väärinkäytön vuoksi. Ja se on ehkä yksi osoitus siitä, että ei ole hakeutunut hoitoon esimerkiksi mielenterveysongelmiin.

Hans Dubois (00:17:58:18 - 00:18:25:23): Nämä suhteet ovat tietysti monimutkaisia, mutta se voisi selvästi olla yksi esimerkeistä. Ja on myös tärkeää huomata, että tiedot ovat hyvin selkeitä itsemurhakuolemista. Vain harvoilla mailla on tietoja itsemurhayrityksistä. Kartoitamme osan näistä tiedoista raporteissa. Ja siinä kuva on erilainen. Joten siellä sitä on vaikea mitata.

Hans Dubois (00:18:26:00 - 00:18:48:17): Yleensä käytetään sairaalahoitoja ja syitä siihen. Ja siellä näemme naisten ja miesten tasa-arvoisemman tason. Okei.

Mary McCaughey (00:18:48:19 - 00:19:17:05): Tarkoitan, että viittasitte aiemmin leimautumiseen, leimautumiskysymykseen, ja siihen, että se on parantunut jossain määrin kaikkialla Euroopan unionissa ja että tällainen pelko ilmoittamista kohtaan on ehkä hieman vähentynyt. Mutta raportoinnin mukanaan tuoma hoidon saatavuus, onko jäsenvaltioiden välillä merkittäviä eroja tämän saatavuuden suhteen vai onko maaseudun ja kaupunkien välillä eroja? Onko Pohjois- ja Etelä-Euroopan välillä näissä asioissa hyvin näkyvää eroa?

Hans Dubois (00:19:17:05 - 00:19:40:13): Hoidon saatavuuden suhteen on siis yleensä, ja olin itsekin yllättynyt siitä. Ja kartoitimme niin, että oikeus mielenterveyshoitoon koko Euroopan unionissa on itse asiassa melko hyvä. Useimmilla ihmisillä on oikeus ilmaiseen tai edulliseen mielenterveyshoitoon, jos he tarvitsevat sitä kaikkialla Euroopan unionissa, ja erityisesti kiireellisimpiin tarpeisiin. Puhuimme kuitenkin jo leimautumisesta ja syrjinnästä, joka on iso asia.

Hans Dubois (00:19:40:17 - 00:20:06:00): Siksi monet ihmiset eivät hae tarvitsemaansa hoitoa. Ja toiseksi, kyllä, monilla ihmisillä on oikeus tähän mielenterveyshoitoon, mutta kapasiteetti on hyvin alhainen. Tietyillä alueilla Euroopassa ja näemme, että jonotuslistat ovat keskeinen ongelma tällä alalla. Niin monet hoitoa tarvitsevat ihmiset eivät pääse siihen jonotuslistojen vuoksi.

Hans Dubois (00:20:06:00 - 00:20:32:09): Tämä koskee erityisesti maaseutualueita. Mielenterveyshoidon saatavuus on erittäin ongelmallista näiden kapasiteettirajoitusten vuoksi. Ja yleisesti ottaen monissa maissa on huomattu, että se on erityisen ongelmallista lasten ja nuorten mielenterveyshuollon tarpeiden kannalta.

Mary McCaughey (00:20:32:09 - 00:21:00:13): Ja mitä se tarkoittaa ihmisten käsitykselle mielenterveyshoidosta omassa maassaan tai yhteisössään?

Hans Dubois (00:21:00:13 - 00:21:34:02): Joten ehkä minun pitäisi lisätä vielä yksi asia ennen sitä, se on niin, että nämä koskevat kiireellistä tarvetta. Mutta lievemmissä tai kohtalaisemmissa huonon mielenterveyden muodoissa kattavuus on harvempaa. Joskus se on saatavilla julkisesti, mutta sitä on todella mahdotonta käyttää kaikkien näiden kapasiteettirajoitusten vuoksi. Joten ihmisten on ehkä ostettava niitä yksityisiltä markkinoilta. Nämä palvelut. Yksityisen psykologin tai psykiatrin palvelun ostaminen on erittäin kallista. Kartoitamme näitä kustannuksia mietinnössä. Useimmissa jäsenvaltioissa tarvitaan esimerkiksi yksi kuukausittainen vähimmäispalkka 10 istunnon kattamiseksi. Eikä se ole kaikkien saatavilla. Oletan, että raportissa tarkastellaan myös sitä, mitä tuloksia olisi, kun ihmiset pääsevät tähän hoitoon, ja että oletan, ehkä virheellisesti, että tulokset paranevat.

Hans Dubois (00:21:34:05 - 00:21:59:20): Kyllä. Ja on yksi maa, jolla on erittäin hieno esimerkki, Italia. He ottivat käyttöön pienituloisten oikeudet saada näitä, tämäntyyppistä tukea mielenterveysongelmista kärsiville ihmisille, psykologin saatavuutta pienituloisille. Ja näet, että tällä on todellakin positiivinen vaikutus näiden ryhmien mielenterveyteen. Ja niin yleensä kyllä.

Hans Dubois (00:21:59:22 - 00:22:34:22): Mutta kaiken kaikkiaan se liittyy edelliseen kysymykseesi. Raportissa on todella karu havainto, myös ihmisten, jotka kokevat emotionaalisia tai psykososiaalisia ongelmia. Lähes puolet heistä arvioi mielenterveyspalvelut neljäksi tai alle kymmenestä. He ovat saattaneet käyttää sitä tai eivät, mutta se voi olla heille este käyttää sitä, koska he eivät tunne yhtään mielenterveyspalvelujen tarjoajaa, johon he luottavat tai jonka laatu on heidän mielestään riittävän hyvä, ja sitä käyttävät eivät aina ole tyytyväisiä siihen.

Mary McCaughey (00:22:34:22 - 00:23:15:04): Joten kyllä, yksi asia on palvelujen tarjoaminen, ja toinen asia on tarjota palveluja, joita tarvitaan ja joilla on sellainen vaikutus, jota haluaisimme. Kyllä. Ja kun katsomme kaikkea tätä, Hans, tarkoitan, että olet puhunut trendien kehityksestä ja kehityksestä muutaman viime vuosikymmenen aikana. Olemme selvästikin nähneet siitä, mitä raporttinne osoittaa, että tilanne oli parantumassa, erityisesti mielenterveysongelmien ja itsemurhien osalta vuoteen 2017 asti. Ennen COVIDia asiat ovat heikentyneet.

Mary McCaughey (00:23:15:07 - 00:23:38:23):Ei ehkä ole ollut samaa piikkiä kuin luulimme tai ymmärrämme, mutta näemme mielenterveysongelmien lisääntyvän asteittain molempien raportoinnin osalta. Mutta huolestuttavampaa, ehkä kokonaan, on itsemurhien määrä. Joten se on tähän päivään asti. Ja oletan, että maailman tapahtumien myötä asiat eivät todennäköisesti parane lähiaikoina.

Hans Dubois (00:23:38:25 - 00:24:08:18): Mutta onko sinulla aavistustakaan siitä, millaisia trendejä voisimme nähdä seuraavan vuosikymmenen aikana? COVID-pandemia, itse asiassa, kuten suuri taantuma, teki hyvin selväksi, että tilanne voi huonontua hyvin nopeasti, jos tilanne sallii sen huononemisen. Pandemia ja tilanne aiheuttivat siis selvästi paljon huonoa mielenterveyttä.

Hans Dubois (00:24:08:21 - 00:24:34:15): Se on siis hyvin kontekstisidonnainen. Joten jos tulevaisuus antaa meille rauhan, vaurauden ja ilman pandemioita, uskon, että näemme todennäköisesti tämän suuntauksen kääntyvän. Kyllä. Tai melkein yhtä radikaalisti kuin näemme kasvun. Kyllä, mutta jos näin ei ole, silloin iskee taantuma, lisää kustannuksia, jos tulee uusi pandemia, niin monet ihmiset kohtaavat jälleen huonon mielenterveyden.

Mary McCaughey (00:24:34:16 - 00:24:58:20): Ja oletan, ettemme edes puhu absoluuttisesta makrotasosta. Puhumme myös asumisesta. Puhumme taloudellisesta epävarmuudesta. Puhumme työmarkkinoista. Puhumme työttömyydestä. Tarkoitan, että nämä ovat myös asioita, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten mielenterveyteen eräänlaisena mikrotasolla.

Hans Dubois (00:24:58:23 - 00:25:22:23): Kyllä. Ja ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Se on toinen, joka koskee asumista. Tosiaan. Näimme, että erityisesti monet nuoret ovat huolissaan asumistilanteesta ja kertoivat, että se vaikuttaa heidän mielenterveyteensä. Ei vain sitä, vaan myös ihmiset, jotka kärsivät asumisen epävarmuudesta, mikä oli suuren taantuman aikana, keskeinen ongelma, jonka vuoksi ihmisten piti lähteä kotoaan.

Hans Dubois (00:25:22:25 - 00:25:56:27): Se aiheuttaa paljon mielenterveysongelmia. Joten näitä ongelmia on ehkä helpompi käsitellä kuin suurempia makro-ongelmia. Esimerkiksi yksinäisyyttä voi vähentää ja asumistilannetta voi parantaa. Ja mikä tärkeintä, syrjintään puuttumiseksi voidaan tehdä asioita, koska on monia ryhmiä, jotka kohtaavat todennäköisemmin syrjintää, ja sen vuoksi he kohtaavat todennäköisemmin mielenterveysongelmia.

Hans Dubois (00:25:57:00 - 00:26:43:07): Se sisältää esimerkiksi LGBTQ+:n. Kyse on siis myös vammaisista ihmisistä ja mikä tärkeintä, myös ihmisistä, joilla on huono mielenterveys tai joilla on ollut huono mielenterveys aiemmin. Mietinnössämme väitetään myös, että ihmiset, joilla on aiemmin ollut huono mielenterveys, ovat usein syynä siihen, että heillä on todennäköisemmin huono mielenterveys tulevaisuudessa, ja tämä on esimerkiksi syy siihen, että heitä syrjitään vakuutuksissa, mikä vaikeuttaa heidän elämäänsä. joka on eräänlainen itseään toteuttava ennustus, koska kaikki nämä vaikeudet elämässä, joita he kohtaavat, koska heitä syrjitään, koska heillä on ollut mielenterveysongelmia menneisyydessä,

Hans Dubois (00:26:43:09 - 00:27:19:00): tehdä heistä selvemmin todennäköisempiä, että he kohtaavat mielenterveysongelmia tulevaisuudessa. Ja tämä on siis hyvin monimutkainen moniulotteinen asia. Eikä se todellakaan ole sellainen, johon meillä on nopea korjaus podcastin lopussa. Mutta kun olet tehnyt tämän tutkimuksen ja tullut melko asiantuntijaksi tällä alalla useiden vuosien aikana, jos puhuisit kanssani kolmessa vuodessa, mitkä olisivat kolme tärkeintä poliittista suositustasi joidenkin tänään käsittelemiemme kysymysten käsittelemiseksi?

Hans Dubois (00:27:19:03 - 00:27:46:00): Ensimmäinen on se, että mielestäni on tärkeää varmistaa, että ihmiset voivat saada tukea tarvittaessa, ja se edellyttää leimautumiseen ja syrjintään puuttumista. Ihmiset, joilla on huono mielenterveys. Se edellyttää myös sellaisten paikkojen läpikäymistä, joissa ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan kouluissa. Yhteiskunnassa yleisemmin tehdään työtä tietoisuuden lisäämiseksi, jotta ihmiset tunnistavat ongelmat ja hakevat todennäköisemmin tukea tarvittaessa.

Hans Dubois (00:27:46:03 - 00:28:11:06): Se edellyttää myös yhteistyötä ammattilaisten kanssa, jotka ovat todennäköisemmin tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on huono mielenterveys, kuten yleislääkäreitä. He ovat tietoisempia ja muiden alojen lääketieteen asiantuntijat, kuten esimerkiksi gynekologit, ovat tietoisempia huonon mielenterveyden riskeistä. Toiseksi on tärkeää, että tuki vastaa myös ihmisten tarpeita.

Hans Dubois (00:28:11:12 - 00:28:41:24): Tämän saavuttamiseksi on tärkeää ottaa mukaan ihmiset, joilla on ollut huono mielenterveys tai joilla on huono mielenterveys, ottaa heidät mukaan politiikan suunnitteluun ja palvelujen suunnitteluun sen varmistamiseksi, että ne vastaavat mielenterveysvammaisten ihmisten tarpeita. Ja kolmas, mielestäni tärkein, ja se on ottaa askel taaksepäin, kun keskitytään kapeasti hoivapalveluihin, se käsittelee jo valmiiksi huonosta mielenterveydestä kärsivien ihmisten ongelmia, mikä on tietysti Eurooppa.

Hans Dubois (00:28:41:24 - 00:29:07:29): Haluaisimme estää nämä ongelmat. Ja näemme, että jos tarkastelemme masennusta, ahdistusta, mielenterveysongelmilla on hyvin usein syitä, joita voidaan ehkäistä. Kuten puhuimme tässä haastattelussa, ne kaikki liittyvät työ- ja elinolojen parantamiseen Euroopassa ja työelämään osallistumisen varmistamiseen. Mutta myös sosiaalinen osallisuus.

Mary McCaughey (00:29:07:29 - 00:29:47:29): Kyllä. Joten osallisuus on iso osa vastausta tähän. Varmasti kaikissa elementeissä. Hans, kiitos tämänpäiväisestä keskustelusta. Se on vakavoittavaa, ei ole epäilystäkään. Ja kun lähdemme tänään, oletan, että olemme hyvin tietoisia siitä, että ehkä on ihmisiä, jotka kuuntelevat tätä podcastia, jotka haluavat saada mielenterveyshoitoa tai tukea, ja että heidän pitäisi löytää nämä palvelut ja löytävät ne verkosta, varmasti tämän podcastin mukana. Jos haluat tietää lisää tästä, ota rohkeasti yhteyttä Eurofoundiin.

Mary McCaughey (00:29:47:29 - 00:30:22:02): Ja Hans on yksi asiantuntijoistamme tässä nimenomaisessa aiheessa. Jos olet kiinnostunut myös aiheista, joista olemme keskustelleet ohimennen kuten tasa-arvosta, osallisuudesta, työoloista, asumisesta ja työmarkkinoista, meillä on tietysti aihesivuja ja paljon muuta tutkimusta, joihin voit tutustua verkkosivuillamme, joten voit tehdä niin. Sillä välin voit seurata meitä sosiaalisessa mediassa, Facebookissa, X:ssä ja LinkedInissä.

Mary McCaughey (00:30:22:02 - 00:30:40:24): Ja missä tahansa käytät podcastiasi, löydät meidät Spotifysta tai muualta. Joten kiitos, että kuuntelitte tänään. Toivottavasti tämä on ollut informatiivinen ja hyödyllinen. Seuraavaan kertaan, kun Eurofound keskustelee kanssasi.