Euroopan nuorison asuntovaikeudet

Mary McCaughey: [00:00:35] Hyvää iltapäivää ja tervetuloa tähän Eurofound Talks -jaksoon. Tässä jaksossa käsitellään asuntomarkkinoita ja Euroopan nuoria. Olemme nähneet myyntihintojen nousun EU:ssa vuodesta 2010 lähtien, ja vuokrien nousu on kulkenut rinnakkaista nousua. Useissa jäsenvaltioissa hinnat ovat yli kolminkertaistuneet. Tätä kasvua näemme erityisesti kaupunkialueilla, joissa työllisyys on keskittynyt, mikä aiheuttaa omat haasteensa, erityisesti sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta.

[00:01:13] Kun tarkastelemme tätä tarkemmin, se vaikuttaa nuoriin, jotka jäävät kiinni kotona, kykenemättöminä siirtymään elämänsä yhdestä vaiheesta toiseen. Tällä on seurauksia: se viivästyttää itsenäisyyttä ja vaikuttaa nuorten tekemiin päätöksiin, mikä itsessään vaikuttaa yhteiskuntiemme kehitykseen. Asumista käsitellään usein eurooppalaisella tasolla erillisenä ongelmana, mutta sillä on vaikutuksia moniin muihin elämämme, taloutemme ja yhteiskuntiemme osa-alueisiin.

[00:01:55] Tämän seurauksena Euroopan komissio on ensimmäistä kertaa nimittänyt omistautuneen energia- ja asumiskomissaarin. Euroopan parlamentti on myös tarkastellut tätä EU-tasolla asuntokomitean kautta, ja on käynnissä liikkeitä kohti kohtuuhintaisen asumisen suunnitelmaa. Tämän ongelman ratkaisemiseksi ja toivottavasti kohtuuhintaisen asumisen uudelleen toteuttamiseksi on käynnissä paljon työtä.

[00:02:25] Tänään kanssani on henkilö, joka tuntee tästä eniten Eurofoundilla, Marie Hyland. Hän on yksi uuden raporttimme Foundational Challenges: Housing Struggles of Europe's Youth kirjoittajista, joka julkaistiin äskettäin verkkosivuillamme. Ole hyvä, Marie.

Marie Hyland: [00:02:44] Kiitos, Mary. Olen todella iloinen, että olen täällä.

Mary McCaughey: [00:02:48] Marie, olen antanut johdannon kriisistä, jota kohtaamme. Se on hyvin paljon mediassa ja julkisessa keskustelussa, mutta voitko selittää sen meille? Voisitko antaa yleiskuvan asumisesta ja vuokrahinnoista – kuinka paljon ne ovat nousseet ja missä?

Marie Hyland: [00:03:12] Kyllä, ehdottomasti, Mary. Aluksi on tärkeää korostaa, että Euroopassa on todellakin kohtuuttoman asumisen kriisi. Vuodesta 2010 lähtien myyntihinnat ovat nousseet yli 55 % ja vuokrat 27 %. Nämä keskimääräiset tilastot eivät kuitenkaan osoita, kuinka vakava kriisi on tietyille ryhmille ja alueille. Kuten mainitsit, joissakin jäsenvaltioissa asuntojen hinnat ovat yli kolminkertaistuneet tänä aikana.

[00:03:41] Hintojen nousu on myös jakautunut erittäin epätasaisesti alueiden ja kaupungistumisen asteiden välillä. Erityisesti kaupunkikeskusten asuntokustannusten nousu on ylittänyt selvästi keskimääräiset trendit. Kun ajattelemme kohtuuhintaisuutta, meidän on muistettava, että asuntojen hinnat ja vuokrat ovat vain yksi osa yhtälöä; meidän on otettava huomioon asumiskustannukset suhteessa tulotasoihin. Erityisen ongelmallista on, että asuntojen hintojen ja tulojen kasvun välinen suhde on viime vuosina todella irrottautunut metropolialueilla. Monille nuorille tulot eivät ole pysyneet hintojen nousun tahdissa.

[00:04:19] Virallisissa tilastoissa on myös merkittävä rajoitus siinä, miten tämä kirjataan esiin. EU seuraa kohtuuhintaisuutta osittain mittarin avulla, jota kutsutaan "asuntokustannusten ylikuormitukseksi". Vaikka olemme tietoisia kriisistä kentällä, tämä tilasto viittaa siihen, että ylimääräisen maan määrä on itse asiassa ollut laskusuuntainen viimeisen vuosikymmenen aikana.

Mary McCaughey: [00:04:52] Selitä se minulle.

Marie Hyland: [00:04:54] No, keskimäärin, koska joidenkin ryhmien tulot ovat nousseet, jotkut ihmiset pärjäävät itse asiassa melko hyvin. Mutta on tärkeää katsoa keskiarvon ulkopuolelle nähdäksesi, mitkä alueet ja ryhmät eivät ole pysyneet mukana. Siksi päätimme tutkia erityisesti nuorten kohtaamaa tilannetta. Viimeisin raporttimme esittelee myös erittäin hajautettua tilallista analyysiä korostaaksemme, missä nämä ongelmat ovat vakavimpia.

Mary McCaughey: [00:05:35] Anna minulle vertailuarvo. Kuinka suuren osan käytettävissä olevasta tulosta oletamme, että ihmiset yleensä maksavat asumisesta?

Marie Hyland: [00:05:47] Kyse on kiistanalaisesta aiheesta, eikä ole olemassa yhtä ainoa, laajasti hyväksyttyä kynnysarvoa. Kuitenkin EU:n virallinen tilasto asuntokustannusten ylikuormituksesta seuraa niiden kotitalouksien osuutta, jotka käyttävät yli 40 % tuloistaan asumiseen. Tämän mittarin mukaan 40 % on ylikuormituksen kynnys. Noin 30 %—eli kolmasosa käytettävissä olevasta tulostasi—katsotaan yleensä kohtuuhintaisen asumisen kynnysarvoksi.

Mary McCaughey: [00:06:23] Ja tämän ylikuormituksen osalta, näemmekö tilastoja 60 % tai 70 % välillä eri jäsenvaltioissa?

Marie Hyland: [00:06:37] Todellakin olemme. Tietyissä jäsenvaltioissa, alueilla ja joissain ryhmissä näemme lukuja selvästi yli 40 %:n rajan. Se riippuu todella siitä, missä asut ja millä alalla työskentelet.

Mary McCaughey: [00:06:54] Miksi keskittyä erityisesti nuoriin? Eivätkö vanhemmat ihmiset kärsi myös?

Marie Hyland: [00:07:11] Kyllä, tuore tutkimus osoittaa, että vanhemmat ihmiset, erityisesti vuokra-asuntojen segmentissä, ovat yhä haavoittuvammassa asemassa. Kuitenkin keskityimme nuoriin, koska aineisto osoitti, että he kohtaavat laajan kirjon haasteita neljällä erityisellä alueella, jotka on tunnistettu kollegamme Hans Dubois'n viitekehyksessä: asumisen poissulkeminen, asumisturvattomuus, ongelmalliset asumiskustannukset ja asumisen riittämättömyys.

[00:08:23] Nuoret havaittiin haavoittuvaisemmiksi kaikissa neljässä tyypissä. He ovat myös ratkaisevassa vaiheessa, jossa he siirtyvät itsenäiseen aikuisuuteen ja tekevät pitkäaikaisia päätöksiä koulutuksesta, urasta ja perheenmuodostamisesta. Jos he eivät pysty etenemään, sillä on vahvistava vaikutus paitsi heihin myös koko yhteiskuntaan.

Mary McCaughey: [00:09:12] Onko tämä painopiste sama koko Euroopan unionissa? Irlannissa politiikkakeskustelu on jatkuvaa, mutta näemmekö samoja haasteita Euroopan tasolla?

Marie Hyland: [00:09:47] Asumisjärjestelmät vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain vuokra-ajan, sosiaalisen asuntotuotannon koon ja politiikkaympäristön osalta. Tutkimuksemme osoittaa kuitenkin, että kaikissa jäsenvaltioissa on haavoittuvia ryhmiä—pienituloisissa tai epävarmoissa töissä työskenteleviä, tai niitä, jotka hakevat koulutusta ja työtä kaupunkikeskuksissa, joissa kohtuuhintaisuusongelmat ovat vakavimpia.

Mary McCaughey: [00:10:44] Onko kyse vain tarjonnasta – lisää talojen rakentamista – vai onko olemassa muita markkinatekijöitä, kuten lyhytaikaisia vuokrauksia tai sijoitusrahastoja?

Marie Hyland: [00:11:21] Sekä kysynnän että tarjonnan puolella on tärkeitä tekijöitä. Kysynnän puolella on demografisia muutoksia, kuten väestön kasvu ja elinajanodotteen kasvu. Vaikka on positiivista, että ihmiset asuvat kodeissaan pidempään, se aiheuttaa markkinoille painetta, jos emme rakenna asuntoja kompensoimaan tilannetta. Olemme myös nähneet valtavan kasvun yksittäisten kotitalouksien määrässä.

[00:12:30] Näet ristiriitaa saatavilla olevien asuntojen ja nykyisten tarpeiden välillä. Monet vanhemmat ihmiset asuvat suuremmissa taloissa, jotka ovat vähän asuttuja, kun taas nuoremmat eivät pääse tarvitsemiinsa asuntotyyppeihin. Tämä on vaikea politiikkakysymys, koska "oikean kokoisuus" ei aina ole toimiva vaihtoehto niille, jotka haluavat pysyä yhteydessä yhteisöihinsä.

[00:13:56] Lisäksi olemme nähneet asuntojen "finanssialisoitumisen" ja lyhytaikaisten vuokrausten lisääntymisen, jotka hinnoittelevat haavoittuvia kotitalouksia. Tarjontapuolella rakentamista rajoittavat maan saatavuus, kaavoitus sekä työvoiman ja materiaalien nousut. Vuoden 2025 lopussa uusien asuntojen tarjonta oli vain noin 50 % todellisesta kysynnästä.

Mary McCaughey: [00:15:46] Olemmeko nähneet jäsenvaltioiden etenevän myönteisellä tavalla tämän ratkaisemiseksi?

Marie Hyland: [00:16:21] Eri hallitukset käsittelevät tätä eri tavoin. EU:n tasolla uusi asuntotyöryhmä julkaisi kohtuuhintaisen asumisen suunnitelman viime vuoden lopussa. Tähän sisältyy tulevat määräykset lyhytaikaisista vuokrauksista, jotka auttavat jäsenvaltioita säätelemään sektoria paremmin.

Mary McCaughey: [00:17:06] Tutkimuksesi viittaa myös siihen, että nuoret asuvat huonolaatuisissa asunnoissa. Mikä tämän taustalla on?

Marie Hyland: [00:17:51] Kyse on siitä, että "tarpeet on pakko." Nuoret ottavat vastaan kaiken, mitä heillä on varaa, mikä usein tarkoittaa koteja, joissa on rakenteellisia ongelmia kuten lahoa, kosteutta tai energiatehottomuutta. Eurofoundin tutkimus osoittaa, että asuntojen laatuun sijoittaminen vähentää energiaköyhyyttä, auttaa saavuttamaan ilmastotavoitteet ja johtaa parempiin fyysisiin ja henkisiin terveystuloksiin.

Mary McCaughey: [00:18:51] Tämä ei ole hyvää uutista nuoremmalle sukupolvelle. Mitkä ovat tämän kriisin laajemmat seuraukset?

Marie Hyland: [00:19:29] Se johtaa kasvavaan eriarvoisuuteen ja sosiaalisen koheesion heikkenemiseen. Vaikutusten ymmärtämiseksi haastattelimme neljää jäsenvaltiota: Tšekkiä, Alankomaita, Espanjaa ja Ruotsia. Löysimme merkittävän eron nykyisten ja suosittujen asumisjärjestelyjen välillä. Vain 40 % vanhempien luona asuvista nuorista valitsisi tämän järjestelyn, jos heillä olisi toinen vaihtoehto.

[00:20:52] Seurauksiin kuuluu uramahdollisuuksien tavoittelun puute ja perheen muodostumisen viivästyminen, sillä monilla nuorilla on vähemmän lapsia kuin haluaisivat asumisvaikeuksien vuoksi.

Mary McCaughey: [00:21:18] Onko tässä sukupuoliulottuvuus?

Marie Hyland: [00:21:28] Vaikka kotitaloustiedot tekevät erottamisesta vaikeaa, tiedämme, että yksinhuoltajat – jotka ovat suhteettoman paljon naisia – kohtaavat korkeampia ylikuormituksia, asumisturvattomuutta ja taloudellisia vaikeuksia. He myös asuvat todennäköisemmin huonolaatuisissa asunnoissa.

Mary McCaughey: Meillä on tämä Euroopan kohtuuhintaisen asumisen suunnitelma, joka julkistettiin joulukuussa 2025. Meillä on uusi asumiskomissaari, komissaari Jørgensen. Motivaatiota ja energiaa tämän ratkaisemiseen on enemmän, mutta minusta vaikuttaa siltä, että kriisin ratkaisemiseen tarvittava lähestymistapa on hyvin moniulotteinen. Kyse ei ole pelkästään asuntokannan kasvattamisesta; on niin monia muita kysymyksiä taustalla. Kerro ensin minulle, mitä uskot EU:n toimivaltaan liittyvän ongelmien ratkaisemiseksi, ja sitten haluaisin syventyä muihin politiikkoihin, joiden on otettava käyttöön, jotta tämä toimisi tehokkaasti.

Marie Hyland: Ehdottomasti. Asuminen ei epäilemättä ole EU-tason toimivalta. Asuntopolitiikan vastuu on jäsenvaltioilla, aluehallinnoilla ja jopa kaupungeilla. Se on erittäin hajautettu. EU:lla on kuitenkin käytössään erittäin tärkeitä vipuja, joita se on jo käyttänyt.

[00:23:36] Ensimmäisenä korostettavana on rahoitus. EU on jo investoinut merkittävästi asuntomarkkinoihin Recovery and Resilience Facilityn, Cohesion Policy -ohjelman ja jopa Horizon Europe -ohjelman kautta. He ovat jo investoineet 43 miljardia euroa asumiseen, ja uuden Euroopan kohtuuhintaisen asumisen suunnitelman myötä he aikovat laajentaa tätä merkittävästi. Tähän kuuluu yhteistyö Euroopan investointipankin kanssa Euroopan investointialustan perustamiseksi, joka tekee yhteistyötä pankkien ja muiden jäsenvaltioiden instituutioiden kanssa. Rahoitus on siis yksi kriittinen alue.

[00:24:13] Toinen alue, jossa EU vaikuttaa politiikkaan, on valtiontukisäännöt. EU on äskettäin muuttanut valtiontukisääntöjään koskien "yleisen taloudellisen edun palveluita" (SGEI). Selventääkseni, miten tämä on tärkeää: tähän uudistukseen asti jäsenvaltioilla ei yleensä ollut oikeutta myöntää suoraan rahoitusta yrityksille asuntoinvestointeihin kilpailun ja epäreilujen etujen vuoksi.

[00:24:48] Erityisen haavoittuville, pienituloisille kotitalouksille oli poikkeus, joka koskee sosiaalista asuntotuotantoa. Mutta koska asumisen kohtuuhintaisuus on laajentanut tulonjakoa – mikä nyt vaikuttaa keskituloisiin kotitalouksiin – valtion tukisääntöjä on tarkistettu. Tämä antaa jäsenvaltioille enemmän joustavuutta puuttua suoraan markkinoille ja tarjota asuntoja suuremmalle väestöryhmälle.

[00:25:18] Mainitsin myös uudet määräykset lyhytaikaisista vuokrauksista, jotka ovat voimassa toukokuusta 2026 alkaen. Ne tuovat alalle enemmän läpinäkyvyyttä ja auttavat jäsenvaltioita ymmärtämään tilannetta kentällä, jotta ne voivat puuttua asiaan asianmukaisesti. Lisäksi komissio työskentelee rakennusalan ongelmien arvioimiseksi. Asuntorakentaminen on ollut selvästi alle tarpeen kysynnän tahdissa.

Mary McCaughey: Työvoimapulan takia?

Marie Hyland: Työvoimapulan, energiakustannusten ja sen vuoksi, että ala on historiallisesti ollut alhainen, jossa innovaatio ja tuottavuus ovat alhaisia. Euroopan komissio on ottanut käyttöön uuden suunnitelman kilpailukyvyn ja innovaation lisäämiseksi rakentamisessa, jotta tuotantoa kasvatetaan ja ala pystyy paremmin vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Mary McCaughey: Tämä vie meidät täyteen ympyrään moniulotteiseen puoleen. Olemme tehneet muita podcasteja työvoimapulasta rakennusalalla ja alan työpaikkojen laadusta. Mitä muita politiikan ulottuvuuksia meidän täytyy aktivoida, jotta asuntokriisi ei toimisi erillään?

Marie Hyland: Kuten mainitsin, asumiskustannukset ovat vain toinen puoli kohtuuhintaisuusongelmaa; toinen on tulot. Meidän on varmistettava, että ihmisillä on riittävä tulotaso elintason saavuttamiseksi, mikä tarkoittaa sosiaaliturvan olemassaoloa.

[00:27:19] Sitten on liikennepolitiikka – varmistetaan, että uudet kehityshankkeet ovat hyvin yhteydessä kouluihin ja työllisyyteen. Asumisen on myös oltava yhteydessä välttämättömiin palveluihin, kuten lastenhoitoon. Pandemian aikana on myös nähty muutos, jossa etätyö lisäsi asuntojen kysyntää kaupunkikeskusten ulkopuolella. Joillekin tämä poisti tarpeen asua aivan työpaikan vieressä, mutta meidän on muistettava, että kaikki työntekijät – erityisesti kaikkein haavoittuvimmat – eivät voi hyödyntää etätyötä.

Mary McCaughey: Juuri niin. Tämä ei koske kuutta sairaanhoitajaa, jotka joutuvat jakamaan asunnon ja vuorottelemaan makuuhuoneissaan vain asuakseen lähellä sairaalaa. Muista näkökohdista, jotka pitäisi ottaa huomioon, puhuit aiemmin hyvinvoinnista, terveydestä ja mielenterveydestä. Pitäisikö tämä myös ottaa huomioon kokonaisvaltaisessa asumislähestymistavassa? Koska jos seurauksena on, että huono asumisen laatu tai vaikeasti saavutettavuus/kohtuuhintainen asuminen vaikuttaa nuoriin, pitäisikö sen olla osa kokonaissuunnitelmaa?

Marie Hyland: Ajattelutapa tästä voisi olla seuraava: jos ratkaisemme ongelmat, toivottavasti kun tilanne paranee, myös ihmisten tulokset paranevat. Jos ratkaisemme toimituspulat ja taloudelliset paineet, joita ihmiset kokevat asumiskustannusten vuoksi, toivottavasti näemme myönteisiä vaikutuksia myös heidän mielenterveyteensä ja hyvinvointiinsa.

Mary McCaughey: Marie, tämä on hyvin monimutkainen kysymys. Se on selvästi sellainen, joka näkyy koko Euroopan unionissa ja jäsenvaltioiden tasolla. On olemassa erilaisia aloitteita. EU:n tasolla olemme nähneet asioiden kehittyneen ja ne on saatu toimintaan enemmän kuin aiemmin. Mutta jos asiantuntijana sinulla olisi päätöksentekijä edessäsi kolmen minuutin ajan hississä, mitkä ovat kolme asiaa, jotka olisivat prioriteetti tämän asian täydellisessä käsittelyssä?

Marie Hyland: Se on hyvin vaikea kysymys, koska tilanne, jota maalaamme, on monille hyvin haastava todellisuus. Jos keskittyisimme vain kolmeen, sanoisin:

[00:30:14] Ensinnäkin keskity tarjontapuolen ratkaisuihin kysynnän sijaan. Politiikkoja on laaja, mutta ne voidaan ryhmitellä toimenpiteiksi, jotka tekevät asumisesta asukkaille edullisempaa – kuten asumisavustukset tai ensiasunnon ostajien tuki. Vaikka nämä suojaavat köyhyyttä vastaan, tutkimukset osoittavat, että niillä voi olla sivuvaikutuksia nostamalla asumisen hintaa, jolloin kuluttajat eivät ole paremmassa asemassa. Tarjontapuolen ratkaisut, joiden tavoitteena on lisätä asuntovarastoa, ovat erityisen vaikuttavia pienituloisille kotitalouksille ja nuorille. Tässä suhteessa olemassa olevalla kannalla on huomattavaa hyödyntämätöntä potentiaalia. Jo pienen osan tyhjien asuntojen saataville tekeminen vaikuttaisi merkittävästi. Olemassa olevan varaston kunnostaminen on myös paljon ilmastoystävällisempää ja kestävämpää kuin uusien rakentaminen.

[00:31:47] Toiseksi, käsittele vuokra-alaa. Useimmilla jäsenvaltioilla on politiikkoja, jotka tasapainottavat sijoittajien ja asukkaiden etuja – kuten vuokrasääntely ja vuokralaisten turvallisuus. Vaikka se on tärkeää, meidän on mietittävä, ketkä eivät hyödy siitä: "ulkopuoliset", jotka ovat markkinoille uusia tulokkaita, usein nuoria. Jos markkinat ovat liian tiukasti säänneltyjä, liikkuvuus on vähäistä eikä nuoret pääse siihen käsiksi. Meidän on otettava huomioon ulkopuolisten näkökulma vuokramarkkinoiden sääntelyssä.

[00:32:51] Kolmanneksi, puutu kodittomien kasvavaan määrään. Vaikka on vaikea saada vertailukelpoista tietoa ikäkohtaisesti eri jäsenvaltioille, saatavilla olevat tiedot osoittavat, että kasvava määrä nuoria kaupungeissa kokee kodittomuutta. Tämä koskee erityisesti haavoittuvia ryhmiä, kuten ne, jotka jättävät hoitojärjestelmän, täyttävät 18 vuotta eivätkä enää pääse palveluihin. Politiikan on puututtava nuorten kodittomuuteen, erityisesti laajentamalla "Housing First" -politiikkoja, joiden on osoitettu olevan todella vaikuttavia.

Mary McCaughey: Nuo ovat mielenkiintoisia suosituksia. Kodittomuuskysymystä käsittelimme yksityiskohtaisesti aiemmassa podcastissa, ja vuokrasektorin sääntelyn tarkastelu on selvästi tärkeää. Tasapainon löytäminen kysynnän ja tarjonnan välillä sekä tyhjien asuntojen saataville tekeminen auttaisi myös kaupunkien hajauttamisessa – valojen palaaminen yöllä on nuorille houkuttelevaa.

[00:35:09] Mielestäni on reilua sanoa, Marie, että olemme juuri käsitelleet monia aiheita tänään, mutta olet ollut kuten aina tiedonlähde. Kiitos paljon, että liityit seuraamme. Tiedän, että teet tämän tutkimuksen saataville päättäjille Kyproksen ja Irlannin presidenttikausien aikana sekä Euroopan parlamentille. Asuminen on vahvasti asialistalla.

[00:35:42] Eurofoundin tekemä työ on saatavilla verkossa. Löydät raportin Foundational Challenges: Housing Struggles of Europe's Youth verkkosivuiltamme, sekä erilaisia podcastejamme ja uuden asuntohallintapaneelimme, jonka avulla voit leikitellä Marien mainitsemilla luvuilla tänään. Voit vertailla eri indikaattoreita ja jäsenvaltioita syventyäksesi syvemmälle. Seuraa meitä Eurofound Talksissa Spotifyssa tai sosiaalisessa mediassa ja tilaa kuukausittainen uutiskirjeemme. Ensi kertaan asti, kiitos kun liityit seuraamme.