Mary McCaughey: 0:05
Hei ja tervetuloa tähän Eurofound Talks -jaksoon. Eurofound Talks on tällä kertaa hieman erilainen, koska puhumme Euroopan sosiaalisen ja työllisyyden tulevaisuuden yleisestä muotoutumisesta. Ei ole epäilystäkään siitä, että Euroopan unioni käy läpi syvän muutoksen aikaa. Meillä on elinkustannuskriisi. Meillä on siirtymävaiheita, sekä vihreitä että digitaalisia, demografisia muutoksia ja tietenkin valtavat geopoliittiset epävarmuudet, jotka tuntuvat valtaavan meidät päivittäin.
Mary McCaughey: 0:38
Euroopan vastauksen ytimessä näihin haasteisiin on edelleen oltava demokratia: demokraattisen alijäämän kaventaminen ja vahvana pysyminen näinä kriisiaikoina. Ja tietenkin Euroopan unionin ytimessä on Euroopan parlamentti. Ja ehkä voisimme väittää, että Euroopan parlamentin ytimessä on työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta, joka on yksi Euroopan parlamentin valiokunnista, joiden kanssa Eurofound tekee tiivistä yhteistyötä jatkuvasti.
Mary McCaughey: 1:10
Tänään olen iloinen, että kanssani on Li Andersson, joka on työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja ja tietysti Euroopan parlamentin jäsen. Hän antaa meille näkemyksen siitä, mitä parlamenttivaliokunta tekee ja miten parlamentti itse voi käsitellä joitakin niihin kysymyksiin, joihin viittaamme. Joten, ole hyvä, Li.
Li Andersson: 1:28
Kiitoksia paljon. Olen todella iloinen, että saan olla täällä.
Mary McCaughey: 1:30
Erinomaista. No, aloitetaan heti ja haluamme tarkastella työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimialaa. Ehkä se ei ole yhtä tunnettu kuin jotkut muut valiokunnat, mutta ehkä voisit tehdä sen selvemmäksi suurelle yleisölle. Voisitko selittää meille: mikä on komitea ja miksi sillä on merkitystä?
Li Andersson: 1:51
Toimikuntamme työskentelee aiheiden ja asioiden parissa, jotka liittyvät kaikkeen, mikä liittyy työllisyyteen ja työmarkkinoihin – eli työoloihin ja työntekijöihin – sekä kaikkeen, mikä liittyy sosiaalipolitiikkaan. Meillä on siis eräänlainen yleinen sosiaalipolitiikan toimivalta, eli käsittelemme kaikkea demografisiin muutoksiin liittyvistä asioista, kuten hoitojärjestelmiin, mutta myös vammaisten oikeuksiin.
Li Andersson: 2:16
Yksi harhaluulo, johon törmään usein puheenjohtajana, on se, että EU ei voi tehdä mitään työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla. Mutta itse asiassa, kun katsoo myös sopimuksia, EU:lla on toimivaltaa työolojen ja yhdenvertaisen kohtelun alalla, kuten sanoit. EU siis tekee lainsäädäntöä työmarkkinakysymyksissä. Sosiaalipolitiikan alalla EU:lla on myös erittäin tärkeä poliittinen rooli tavoitteiden asettamisessa, jäsenvaltioiden työn koordinoinnissa, mutta myös rahoituksen osalta. EU käyttää esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastoa rahoittaakseen monia tärkeitä sosiaalipolitiikkaan liittyviä hankkeita. Näin ollen myös tässä suhteessa EU:lla on tärkeä rooli.
Mary McCaughey: 3:06
Eli ei merkityksetön rooli. Mutta ehkä juuri nyt, tarkoitan, yksi syy miksi olet täällä—miksi parlamenttivaliokunta tulisi käymään luonamme?
Li Andersson: 3:13
Olemme täällä, koska Eurofound on yksi viidestä virastosta, jotka kuuluvat työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan alaisuuteen. Se on meille itse asiassa erittäin tärkeää, sillä Eurofound tuottaa dataa siitä, mitä työelämässä Euroopassa tapahtuu – erittäin tärkeää tietoa ja tietoa siitä, miten työolosuhteet kehittyvät, sekä monista uusista ilmiöistä, jotka vaikuttavat työmarkkinoihin ja työntekijöihin.
Li Andersson: 3:45
Ja tämä on toinen seikka, jonka yleensä mainitsen kuvaillessani valiokunnan työtä: emme tarvitse tätä valiokuntaa käsittelemään kaikkea, mikä liittyy työmarkkinoihin tai työelämään. Meillä on kansallisia parlamentteja, jotka tekevät paljon tuota työtä. Mutta ne asiat, joiden parissa työskentelemme, ovat yleensä asioita, jotka yhdistävät koko Euroopan tai liittyvät siihen, miten sisämarkkinat toimivat. Esimerkiksi työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät kysymykset.
Mary McCaughey: 4:12
Mhm.
Li Andersson: 4:12
Meillä on monia uusia kysymyksiä, joihin meidän täytyy puuttua, ja ongelmia tällä alalla, kuten äärimmäisten lämpötilojen ja sääilmiöiden vaikutus työntekijöihin. Teemme paljon töitä myös teknologian ja digitaalisten muutosten parissa, jotka tietenkin muuttavat työelämää jokaisessa jäsenvaltiossa. Viimeinen mandaatti, esimerkiksi Platform Work Directive, käsiteltiin. Nyt keskustelemme aiheista, jotka liittyvät oikeuteen irrottautua, tekoälyn käyttöön ja algoritmiseen johtamiseen työelämässä.
Li Andersson: 4:42
Lisäksi teemme paljon työtä työvoiman liikkuvuuteen liittyvissä asioissa sekä siitä, miten sopimuksia ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan ja voidaan valvoa tilanteissa, joissa työntekijät siirtyvät EU-maasta toiseen, osa heistä saattaa myös tulla EU:n ulkopuolelta ja sijoitetaan EU:n sisälle. Joten jos EU ei puuttuisi työntekijöiden oikeuksiin liittyviin kysymyksiin ja keskittyisi vain siihen, miten sisämarkkinoiden esteitä poistetaan, näkisimme Euroopassa tällä hetkellä paljon enemmän ongelmia ja paljon huonompaa kohtelua työväen ihmisiä kohtaan.
Mary McCaughey: 5:28
Olet kai esittänyt joitakin komitean tärkeimpiä prioriteetteja. Sillä on laaja toiminta-ala, kuten me itse Eurofoundissa. Viittasit työturvallisuus- ja työterveyspalveluun – EU-OSHA Bilbaossa keskittyy erityisesti siihen – mutta toimivaltamme on todennäköisesti yhtä laaja kuin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnalla. Puhut sosiaalisesta osallisuudesta, työterveydestä ja turvallisuudesta, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta; Jotkut niistä ovat tärkeimpiä prioriteettejamme.
Mary McCaughey: 6:00
Mutta oletan, että nykymaailmassa, jossa tarkastellaan suurempaa kilpailukykyä, jossa tavoitteena on suurempi tuottavuus, puolustus ja turvallisuus agendan kärjessä—miten uskot, että valiokuntasi ja Euroopan parlamentti voivat työskennellä sen eteen, että nämä asiat pysyvät agendan kärjessä?
Li Andersson: 6:20
Sanoisin, että tämä on yksi suurimmista haasteista meille tällä mandaatilla. En halua sanoa, että tämä olisi täysin ongelmatonta. Meidän täytyy tehdä yhteistyötä, koko komitea, varmistaaksemme, ettei sosiaalista agendaa unohdeta tai että se ei menetä poliittista painoarvoaan. Olen yrittänyt korostaa, että kun ajattelemme näitä epävarmoja geopoliittisia aikoja, joissa on monia turvallisuushaasteita, meidän on ymmärrettävä, että kattava turvallisuuspolitiikka perustuu myös sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja luottamukseen.
Li Andersson: 6:58
Meillä on tästä jo paljon esimerkkejä Euroopasta ja muualta maailmasta: yhteiskunnat, joilla on korkea tasa-arvo ja korkea luottamus – mikä yleensä liittyy myös hyvin toimivaan sosiaaliturvaan, sosiaaliturvajärjestelmiin ja tasa-arvoiseen kohteluun – ovat myös paremmin varustautuneita reagoimaan, esimerkiksi väärää tietoa ja disinformaatiota tai muita kriisejä tai tilanteita, kuten COVID-pandemiaa, tai uusia tilanteita, joita emme ehkä vielä osaa ennakoida. Joten sanoisin, että kunnianhimoinen sosiaalinen agenda liittyy suoraan turvallisuuteen ja resilienssiin.
Mary McCaughey: 7:40
Juuri niin.
Li Andersson: 7:41
Ja tämä on oikeastaan argumentti, jota ei pidä unohtaa. Tämän lisäksi näemme esimerkiksi lähes jokaisessa julkaistussa Eurobarometerissa—myös viimeisimmässä—että kun eurooppalaisilta kysytään, mitkä heidän mielestään pitäisi olla Euroopan parlamentin tärkeimmät prioriteetit, elinkustannuskriisi on ykkös. Uskon, että tämä on myös hyvin selkeä merkki, signaali ja viesti siitä, että elinkustannuskriisi ei ole kadonnut. Euroopassa on yhä jatkuva sosiaalinen kriisi, joka vaikuttaa moniin työntekijöihin ja moniin ihmisiin epävarmassa tilanteessa.
Li Andersson: 8:23
Ja jos EU ei puutu tähän, uskon, että näemme entistä enemmän polarisaatiota. Uskon, että näemme vielä enemmän epävakautta myös Euroopan sisällä, emme vain vastaamassa epävakauteen ja ulkopuolelta tuleviin uhkiin. Meidän täytyy myös laatia kunnianhimoinen sosiaalinen agenda, jotta voimme varmistaa, että kaikki ovat mukana emmekä näe uusia turvallisuusuhkia maissamme ja unionissamme.
Mary McCaughey: 8:53
Se on mielenkiintoinen pointti, koska koko tuo sosiaalinen yhtenäisyys perustuu luottamukseen, ja mainitsit sen aiemmin. Viimeisimmät tuloksemme Living and Working in Europe -sähköisestä kyselystämme osoittavat, että luottamus on laskenut merkittävästi kansallisella tasolla ja kansallisissa hallituksissa. Luottamus EU:hun näyttää tavallaan vakiintuneen; Ainakin se on silti suhteellisen positiivinen. Mitä mielestäsi tässä on kyseessä, ja mitä uskot, että voimme tehdä sen vahvistamiseksi, jotta se ei vähenny?
Li Andersson: 9:25
Mielestäni tämä luottamuskysymys on valtavan tärkeä ja todella mielenkiintoinen, koska tämä on myös globaali kehitys. Olin YK:n maailman sosiaalisen kehityksen huippukokouksessa viime vuoden lopussa, ja he nostivat myös esiin luottamuksen kysymyksen, koska he näkevät maailmanlaajuisesti laskusuunnan. Joten lähes kaikkialla ihmisten luottamus omiin hallituksiinsa, mutta myös toisiinsa, laskee.
Li Andersson: 9:50
Se, että kyseessä on globaali kehitys, viittaa todella syvään kriisiin myös demokraattisissa järjestelmissämme, mikä varmasti johtuu siitä, että elämme nyt tässä tietoyhteiskunnassa, jossa kaikki nämä sosiaalisen median alustat ruokkivat tätä epäluottamusta. Algoritmin logiikka perustuu affektin varaan—luomaan ihmisissä hyvin voimakkaita tunnevasteita.
Li Andersson: 10:23
Ja tämä on valtava haaste demokratialle. Mutta uskon itse, että yksi lähtökohta luottamuksen uudelleenrakentamiselle on myös se, että ihmiset voivat löytää luottamua politiikkaan, joka voi tuottaa myönteisiä muutoksia ja toteuttaa niitä. Monissa maissa tämä usko demokraattisten järjestelmiemme kykyyn tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka tarjoavat paremmat tulevaisuuden näkymät – monet ovat menettäneet tämän. Tässä sosiaalinen agenda on todella avainasemassa: kunnianhimoinen sosiaalinen ohjelma ja talouspolitiikka, jotka tukevat sitä.
Li Andersson: 11:10
Mutta on mielenkiintoista, että sanoit luottamuksen taso EU:n instituutioihin on tavallaan vakiintunut, koska tiedämme, että jäsenvaltioiden välillä on eroja jopa EU:n sisällä tässä asiassa. Mutta uskon, että näinä hyvin epävarmoina geopoliittisina aikoina monet näkevät Euroopan unionin arvon hieman eri valossa kuin aiemmin – että tarvitsemme toisiamme ja meidän täytyy tehdä yhteistyötä ja pysyä vahvoina ja uskollisina arvoillemme tässä ajassa.
Mary McCaughey: 11:45
No, ehkä voimme palata takaisin, koska siellä puhutaan näkyvästä ilmentymästä siitä, miten tuo työ voi näkyä ihmisten elämässä. Ehdottomasti yksi alue, jossa EU:n toimet vaikuttavat selkeästi, on minimipalkkadirektiivi. Viimeisimmät tietomme osoittavat, että minimipalkkoja korotetaan lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Mikä on näkemyksesi Euroopan parlamentin jäsenenä tämän toteutumisesta? Millainen vaikutus mielestäsi on ollut tähän mennessä, ja uskotko, että tulevaisuudessa on vielä askelia, joilla pyritään varmistamaan, että myös tämä vahvistetaan?
Li Andersson: 12:26
Mielestäni se on ollut yksi tärkeimmistä lainsäädännöistä työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla jo vuosikymmenten ajan. Ensinnäkin, koska tämä on yksi lainsäädäntö, jossa näemme jo konkreettisia, konkreettisia tuloksia minimipalkkojen nousussa, erityisesti eteläisissä ja itäisissä jäsenvaltioissa. Uskon, että seuraavat erittäin tärkeät askeleet liittyvät työehtosopimusten kattavuuden asettamiseen ja kansallisten hallitusten todelliseen osallistamiseen politiikkojen laatimisessa, jotka auttavat niitä saavuttamaan tämän tavoitteen.
Li Andersson: 13:05
On myös ymmärrettävä, ettei se tapahdu nopeasti tai yhdessä yössä, vaan suuntausta täytyy muuttaa kohti työehtosopimusten kattavuuden lisäämistä. Siksi on hyvin mielenkiintoista nähdä, millaisia kansallisia toimintasuunnitelmia hallitukset nyt laativat ja vaikuttaako direktiivi myös vahvistamaan näitä rakenteita, jotka ovat välttämättömiä paitsi riittävän minimipalkan myös kokonaisuudessaan riittävän palkkojen turvaamiseksi.
Mary McCaughey: 13:42
Mhm.
Li Andersson: 13:44
Joten käännetään näkökulma myös elämiseen riittävän palkan suuntaan, enemmän demokratiaan työelämässä, työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä tuottavuuteen. Meillä on paljon dataa, joka osoittaa myös, että hyvin toimivat kollektiiviset neuvottelurakenteet työmarkkinoilla ovat myös hyväksi tuottavuudelle, taloudellisesti ja tietenkin myös työntekijöiden osallistumiselle. Joten uskon, että nämä ovat seuraavat askeleet, ja on hyvin mielenkiintoista nähdä, vaikuttaako direktiivillä myös tässä asiassa.
Mary McCaughey: 14:16
Ja luulen, että kun kuulen teidän puhuvan, ajattelen itsekseni, kuinka tärkeää on, että teillä päättäjinä on todisteita, joihin päätöksenne perustuu, kun yritätte edistää näitä aloitteita. Työskentelemme kaikkien niiden alueiden parissa, joista puhut. Meillä on juuri ollut työolosuhteiden kysely; Tulokset julkaistaan hyvin pian yleiskatsausraportissa. Mutta teemme myös paljon työtä kollektiivisen neuvottelun, sosiaalisen dialogin, työmarkkinasuhteiden ym. parissa. Voisitko antaa esimerkin siitä, missä Eurofoundin työ on ollut sinulle merkityksellistä, missä olet voinut hyödyntää tutkimustamme auttaaksesi sinua eteenpäin?
Li Andersson: 14:49
No, mielestäni esimerkkejä on useita. Puhuimme juuri esimerkiksi minimipalkkadirektiivistä. Nyt, kun kaikki lähestytään Quality Jobs Actia – joka toivottavasti on tärkein lainsäädäntö tästä velvoitteesta työntekijöille ja tavallisille ihmisille – uskon, että esimerkiksi työolokyselyjen ja siellä saamiemme tietojen käyttäminen ohjaa meidät myös siihen, mihin meidän tulisi keskittyä, kun puhumme laadukkaista työpaikoista.
Li Andersson: 15:14
Toinen konkreettinen esimerkki, jonka haluan mainita, liittyy myös algoritmiseen johtamiseen ja tekoälyn käyttöön työelämässä. Tiedän, että nyt komissio tutkii tämän sisällyttämistä laatutyöpaikkojen lakiin, ja he tarvitsevat myös tietoja. He tarvitsevat siis tietoa algoritmisen johtamisen ja tekoälyn vaikutuksista työelämään, jotta voivat kertoa, miksi he haluavat sisällyttää sääntöjä laatutyöllistymislakiin. Heidän täytyy siis saada tietoa siitä, kuinka paljon tätä käytetään ja millaisia vaikutuksia sillä on työntekijöihin.
Mary McCaughey: 15:53
Okei. Okei, he ovat todella hyviä esimerkkejä. Haluan myös päättää päivän kokonaiskuvaan arvoista. Kun olit viime marraskuussa säätiöfoorumissamme – kiitos paljon pääpuheestasi – korostit, että Euroopan vahvuus tulee sen sitoutumisesta oikeusvaltioperiaatteeseen, demokratiaan ja tasa-arvoon. Nämä arvot voidaan nähdä tällä hetkellä jonkin verran uhattuina. Ehkä näemme ne edelleen itsekin prioriteettina, mutta uskotko, että on asioita, jotka meidän pitäisi tehdä, mitä parlamentin pitäisi tehdä—toimia, jotka tulisi tehdä—varmistaakseen, että ne pysyvät osana päivittäistä elämäämme?
Li Andersson: 16:40
Ehdottomasti. Uskon, että EU voisi olla vielä vahvempi asettamalla arvonsa koko ohjelman, agendan ja poliittisen suunnitelman ytimeen tätä mandaattia varten. Koska kuten sanoit, näitä arvoja haastetaan—väittäisin vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Näemme näitä ulkopuolisia pyrkimyksiä EU:n lainsäätäjiin muuttaa lakejamme; Kauppaa käytetään aseena painostamaan meitä muuttamaan jo olemassa olevia lakeja ja ottamaan etäisyyttä näiden arvojen suhteen.
Li Andersson: 17:28
Minusta se olisi väärä vastaus, väärä strategia Euroopan unionilta. Mielestäni aikana, jolloin näitä arvoja haastetaan, meidän täytyy olla vahvempia kuin koskaan ja asettaa ne politiikan ytimeen. Tämä tarkoittaa myös vahvempaa sosiaalista ulottuvuutta, entistä vahvempaa sosiaalista agendaa ja myös rohkeutta asettaa nämä ulkopolitiikan ytimeen—näyttää maailmalle, ettemme peräänny. Meillä on rohkeutta puolustaa näitä arvoja, ja uskomme, että tulevaisuuden tulisi rakentaa juuri tämän varaan.
Li Andersson: 18:04
Ja on myös—haluan lopuksi sanoa—selkeä työmarkkinayhteys tähän, koska näemme yhä enemmän näitä suuria ulkomaisia yrityksiä, joilla on myös toimintaa Euroopassa, ja jotka sanovat, etteivät he osallistu kollektiiviseen neuvotteluun periaatteellisesti. Joten mielestäni meidän tulisi todella yhdistää työntekijöiden perusoikeudet ja asettaa ne osaksi sitä, miten kuvaamme eurooppalaista hanketta ja miten kuvaamme näitä eurooppalaisia oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon arvoja. Meidän tulisi pysyä vahvoina myös tässä suhteessa ja sanoa, että olemme täällä puolustamassa eurooppalaista malliamme ja sitä, miten erottaudumme muista globaaleista kauppablokeista.
Mary McCaughey: 18:52
Niinpä. Toivon, että Eurofound pystyy jatkossakin tarjoamaan teille sen näyttöpohjan, jota tarvitsette rohkeuteen puolustaa näitä arvoja, kun siirrymme näihin vaikeisiin ja vaikeisiin aikoihin. Onnea sinulle, Li Andersson, työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajana sekä Euroopan parlamentille, kun kohtaatte tämän tulevan ajan. Kiitos, että liityit seuraamme tänään.
Li Andersson: 19:24
Kiitos paljon ja kiitos kaikesta työstä, jota teet.