Tilanne EU:ssa
Tieto- ja viestintätekniikka on mullistanut työn ja elämän 2000-luvulla. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys on avannut oven uusille työskentelytavoille. Etätyö ja tieto- ja viestintätekniikkaan perustuva liikkuva työ on sisällytetty joustavien työjärjestelyjen pakettiin, jolla pyritään nykyaikaistamaan työn organisointia. Monien EU-maiden poliittiset päättäjät keskustelevat työskentelytapojen nopeasta muutoksesta ja vaikutuksista arkielämän muihin näkökohtiin, kuten työn organisointiin, työ- ja yksityiselämän tasapainoon, terveyteen ja hyvinvointiin.
Etätyötä koskevassa eurooppalaisessa puitesopimuksessa, jonka EU-tason työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat vuonna 2002, määritellään etätyö ja luodaan Euroopan tasolla yleiset puitteet etätyöntekijöiden työoloille. Sen tavoitteena on sovittaa yhteen työnantajien ja työntekijöiden yhteiset jousto- ja turvallisuustarpeet. Sen jälkeen teknologian kehitys on osaltaan laajentanut tätä työjärjestelyä ja tasoittanut tietä työntekijöiden suuremmalle liikkuvuudelle etätyöskentelyssä.
Kesäkuussa 2020 EU:n tason työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat digitalisaatiota koskevan puitesopimuksen, jossa hahmotellaan asiaankuuluvia määräyksiä ”yksityiskohtaisista säännöistä tavoitettavissa ja tavoittamattomissa olemisesta”, jotka pannaan täytäntöön kansallisella tasolla jäsenvaltioiden työmarkkinaosapuolille ominaisten menettelyjen ja käytäntöjen mukaisesti.
Euroopan parlamentti hyväksyi tammikuussa 2021 päätöslauselman, jossa se kehotti Euroopan komissiota ehdottamaan lakia, joka antaa digitaalisesti työskenteleville mahdollisuuden katkaista yhteydet työaikansa ulkopuolella. Siinä olisi myös vahvistettava etätyötä koskevat vähimmäisvaatimukset ja selkeytettävä työoloja, työaikoja ja lepoaikoja.
Covid-19-pandemian vuoksi monet työnantajat ja työntekijät ovat vuoden 2020 alusta lähtien ottaneet käyttöön etätyön oletuksena, mikä saattaa muuttaa työskentelytapojamme tulevaisuudessa. Muutos tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille ja auttaa työntekijöitä säilyttämään työpaikkansa, mutta siihen liittyy myös terveyttä sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevia haasteita, jotka liittyvät rajojen hämärtymiseen, pitkiin työaikoihin ja jatkuvaan tavoitettavuuteen.
Eurofoundin etätyötä koskeva työ liittyy komission vuosien 2019–2024 painopisteeseen eli Euroopan digitaaliseen valmiuteen.
Keskeiset viestit
- Etätyö on lähtenyt nousuun kaikissa EU-maissa, ja yli kolmannes työssäkäyvistä aloitti etätyöskentelyn covid-19-pandemian alussa. Monet heistä olivat tehneet etätyötä aiemmin vain vähän tai eivät lainkaan.
- Euroopan unionin työvoimatutkimuksessa (EU-LFS) erotetaan toisistaan työntekijät, jotka työskentelevät ”yleensä” kotoa käsin, ja työntekijät, jotka tekevät niin ”joskus”. Etätyön lisääntyminen vuonna 2020 johtui siitä, että yleensä kotoa käsin työskentelevien määrä kasvoi. Ennen pandemiaa työskentely joskus kotoa käsin oli useimmissa maissa yleisempää, ja vuonna 2020 tämä osuus pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2019. Vuonna 2020 työskentelystä yleensä kotoa käsin tuli tyypillisempi järjestely.
- Useimmat EU:n työntekijät ilmoittivat pitävänsä pitkällä aikavälillä parempana tehdä työtä kotoa käsin useita kertoja viikossa.
- Kotona työskentelevät etätyöntekijät ylittävät 48 tunnin työaikarajan kaksi kertaa todennäköisemmin kuin paikan päällä työskentelevät työntekijät, ja he työskentelevät huomattavasti todennäköisemmin vapaa-aikanaan.
- Etätyön lisääntyminen on tuonut esiin työn ja yksityiselämän välisten rajojen hämärtymisen. Hallitusten ja työmarkkinaosapuolten on ratkaisevan tärkeää ottaa käyttöön oikeus olla tavoittamattomissa tai käynnistää siihen liittyviä aloitteita, jotta voidaan estää se, että suuri osa työntekijöistä joutuu alttiiksi fyysiselle ja henkiselle uupumukselle.
- Pandemian aikana siirryttiin etätyöhön, ja sen jälkeen hybridityöjärjestelyistä, jotka olivat tyypillisimpiä ennen pandemiaa, tulee jälleen yleisin etätyön muoto.
- Työmarkkinaosapuolten ja poliittisten päättäjien olisi pyrittävä sisällyttämään oikeudellisiin kehyksiin tai sopimuksiin säännöksiä, joilla vastataan työaikaan, terveyteen ja turvallisuuteen tai laitteiden saatavuuteen ja käyttöön liittyviin haasteisiin.
