&w=3840&q=90)
Vammaisuus ja krooniset sairaudet
Vammaisuus tai krooninen sairaus määritellään laajasti jatkuvaksi terveydentilaksi, joka rajoittaa henkilön päivittäisiä toimintoja tai kykyä olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa tasavertaisesti muiden kanssa. EU:n väestön ikääntyessä vammaisten tai kroonisten sairauksien kanssa elävien määrä kasvaa. Monille eurooppalaisille, joilla on vammaisuus tai krooninen sairaus, on monia esteitä, jotka estävät heitä osallistumasta täysipainoisesti jokapäiväiseen elämään, ja pääsy työmarkkinoille on edelleen yksi suurimmista haasteista. Vammaisten tai kroonisten sairauksien henkilöiden aktiivisen osallisuuden ja oikeuksien edistäminen yhteiskunnassa on EU:n agendan prioriteetti.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Vammaistyöllisyyspolitiikan työkalut työnantajien sitouttamiseen - Taustapaperi
Tämä taustapaperi tarkastelee EU:n politiikkakontekstia vammaisten henkilöiden työmarkkinoille osallistumisen osalta, tarkastelee vammaisten työllistymiskuilun pääesteitä ja esittelee politiikkatyökalut ja työpaikan käytännöt, jotka tukevat heidän työllistymistään, pysyvyyttään ja urakehitystään.Paths towards independent living and social inclusion in Europe for people with a disability - Background paper
This background paper looks at the EU policy context regarding deinstitutionalisation for people with long-term care needs, analyses trends and outlines strategies supporting independent living.Respondents with disabilities hit harder by unmet medical needs
Eurofound’s 2024 e-survey shows that people with disabilities in Europe are more than twice as likely as others to face unmet medical needs, with 40% reporting barriers in accessing healthcare. Financial situation, age, employment status and limited transport, especially in rural areas, are among the main reasons, underscoring persistent inequalities despite EU commitments to equal treatment.Eurofound hyödyntää Euroopan elämänlaatukyselyn (EQLS) ja Euroopan työolosuhteiden kyselyn (EWCS) tietoja sekä muuta tutkimusta, ja tutkii vammaisten kohtaamia eriarvoisuuksia ja haasteita sekä poliittisia lähestymistapoja, joita voitaisiin tutkia.
Living and Working in the EU -sähköisen kyselyn data valaisee vammaisten ihmisten tilannetta pandemian aikana, vertaillen heidän tilannettaan terveydenhuollon saatavuuden, mielenterveyden, taloudellisen tilanteen ja tulevaisuuden optimismiin liittyen.
Julkaisu: Vammaiset henkilöt ja COVID-19-pandemia: Living, working and COVID-19 -sähköisen kyselyn tulokset
Tutkimus tarkastelee myös EU:n jäsenvaltioiden politiikkakehityksiä, joiden tavoitteena on tukea vammaisten henkilöiden sisällyttämistä avoimille työmarkkinoille, erityisesti kolmeen vaiheeseen: työllistymisen, työssä pysymisen ja työpaikalle paluu poissaolon jälkeen. Se tarkastelee ennen pandemiaa käytössä olleiden politiikkatoimien mekanismeja ja tehokkuutta sekä tarjoaa päivitetyn analyysin pandemian jälkeisistä varhaisista politiikkatoimista.
3. maaliskuuta 2021 Euroopan komissio esitteli vammaisten oikeuksien strategiansa vuosille 2021–2030. Perustuen aiempaan kymmenvuotiseen strategiaan 2010–2020, sen tavoitteena on varmistaa, että vammaiset voivat osallistua yhteiskuntaan tasavertaisesti muiden kanssa. Vaikka terveydenhuollon, koulutuksen, työllistymisen, virkistystoiminnan ja poliittiseen elämään osallistumisen saatavuudessa on viime vuosikymmeninä tapahtunut edistystä, esteiden poistamiseksi on vielä paljon tehtävää. Se määrittelee keskeiset aloitteet kolmen pääteeman alla: EU:n oikeudet; itsenäinen asuminen ja autonomia; syrjimättömyys ja yhdenvertaiset mahdollisuudet. Vuonna 2022 komissio esitteli lippulaivahankkeena paketin, jolla pyritään parantamaan vammaisten työmarkkinatuloksia. Vuonna 2024 saavutettiin poliittinen yksimielisyys komission ehdotuksesta direktiivistä, jolla perustetaan Euroopan vammaiskortti ja Euroopan pysäköintikortti vammaisille.
Vammaisstrategia tukee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmaa, jonka komissio esitteli 4. maaliskuuta 2021. Pilari, jonka EU-instituutiot virallisesti julistivat marraskuussa 2017, heijastaa yhteistä sitoutumista tarjota terveellinen, turvallinen ja hyvin sopeutunut työympäristö EU:n työntekijöille. Se korostaa oikeutta tasa-arvoiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin työllistymisen, sosiaaliturvan, koulutuksen sekä julkisten tavaroiden ja palveluiden saatavuuden osalta vammaisuudesta riippumatta.
Kymmenvuotinen strategia tarjoaa puitteet EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla toimien tukemiseksi Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen (UNCRPD), jonka YK hyväksyi vuonna 2006.
Euroopan komissio: Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksien strategia 2021–2030opens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan vammaisten henkilöiden päivä 2024opens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmaopens in new tab
Euroopan komissio: Vammaiset henkilötopens in new tab
Yhdistyneet kansakunnat: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (CRPD)opens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
13 January 2025
Quality of life in the EU in 2024: Results from the Living and Working in the EU e-survey
Eurofound’s e-survey captures the situation of European respondents and their post-pandemic concerns. This factsheet outlines the most recent data on the main challenges faced by Europeans, with a particular emphasis on the rising cost of living, health and mental health, access to healthcare services, work–life balance, and changes in telework opportunities. View the publication or read the findings in digital format via the related content.
21 March 2022
People with disabilities and the COVID-19 pandemic: Findings from the Living, working and COVID-19 e-survey
A new European Disability Strategy was launched in 2021 with the aim of intensifying progress on ensuring the full participation of people with disabilities in society. The increase of EU policy focus on people with disabilities is timely: the COVID-19 pandemic magnified the challenges they faced in many spheres of their lives.
This policy brief explores the situation of Europeans with disabilities during the pandemic. Using data from the third round of the Living, working and COVID-19 e-survey, conducted in February–March 2021, it compares the situation of respondents with and without disabilities in four areas: access to healthcare, mental well-being, financial situation and optimism about the future. The analyses show that on all indicators the situation of people with disabilities was significantly worse.
18 April 2021
Disability and labour market integration: Policy trends and support in EU Member States
This report examines policy developments in EU Member States aimed at supporting the inclusion of people with disabilities in the open labour market, with a particular focus on the three stages of entering into employment, staying in the job and returning to work after an absence. It explores the mechanisms and effectiveness of more than 150 different policy measures designed to address the dimensions in place in the EU before the COVID-19 pandemic: job creation, labour supply, labour demand and contextual factors. In addition, it provides an updated analysis of early policy measures created in the wake of the pandemic that aimed to support the labour market situation of people with disabilities. A country case study on Ireland complements the study by outlining the complexity of disability and support systems from a broader perspective. The report builds on the lessons learned and provides policy pointers to improve the integration of people with disabilities into the open labour market.
8 October 2020
Access to care services: Early childhood education and care, healthcare and long-term care
The right of access to good-quality care services is highlighted in the European Pillar of Social Rights. This report focuses on three care services: early childhood education and care (ECEC), healthcare, and long-term care. Access to these services has been shown to contribute to reducing inequalities throughout the life cycle and achieving equality for women and persons with disabilities. Drawing on input from the Network of Eurofound Correspondents and Eurofound’s own research, the report presents an overview of the current situation in various EU Member States, Norway and the UK, outlining barriers to the take-up of care services and differences in access issues between population groups. It pays particular attention to three areas that have the potential to improve access to services: ECEC for children with disabilities and special educational needs, e-healthcare and respite care.
15 October 2019
How to respond to chronic health problems in the workplace?
The number of workers living with chronic health conditions is rising in the EU. Such conditions affect people’s ability to work to varying degrees. While some are unable to continue working, many wish to and would be able to do so if their workplace made adaptations to accommodate their needs. Maintaining labour force participation is a key issue for policymakers in the context of demographic ageing and a falling working-age population.
This policy brief examines chronic disease in EU workplaces: its prevalence, the impact on ability to work, the extent that workplaces are making adjustments for workers with chronic disease and the effect of that on job quality. It finds that most workers with a chronic disease that limits their ability to work do not benefit from workplace accommodation. It also finds that such adaptations can have a positive impact on the quality and sustainability of work.
30 November 2018
Social and employment situation of people with disabilities
People with disabilities are among the most disadvantaged groups in the EU. This policy brief examines the social situation of people of working age with disabilities, using data from the 2011 and 2016 rounds of the European Quality of Life Survey (EQLS). The brief looks at changes over this period in employment, education and training, participation in society, social protection and healthcare, all priority areas of the European Disability Strategy. The brief also looks at the subjective well-being of this group of Europeans and examines the factors that influence their well-being. Among its policy pointers, the brief highlights the work that must be done to improve the employment situation of people with disabilities.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Daphne Ahrendt
Senior research managerDaphne Ahrendt on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Liityttyään Eurofoundiin vuonna 2013 hänen työnsä on kattanut laajan valikoiman sosiaalipolitiikan aloja. Tällä hetkellä hän koordinoi Eurofoundin kyselyiden hallinnointia ja kehittämistä sekä johtaa covid-19-sähköisten kyselytutkimusten valmistelua ja analysointia. Daphnella on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisten tutkimusten parissa työskentelevänä tutkijana, ja hän on aiemmin työskennellyt Euroopan komission Eurobarometri-yksikössä ja Lontoon National Centre for Social Researchissa, jossa hän työskenteli International Social Survey -ohjelmassa. Daphnella on maisterin tutkinto rikosoikeuspolitiikasta London School of Economicsista ja valtiotieteen kandidaatin tutkinto San Franciscon osavaltion yliopistosta.
Oscar Vargas Llave
Senior research managerOscar Vargas Llave is a senior research manager in the Working Life unit at Eurofound and manages projects on changes in the world of work and the impact on working conditions and related policies: organisation of working time, remote work, the right to disconnect, health and well-being and ageing. Before joining Eurofound in December 2009, he worked as project coordinator in the field of health and safety and was responsible for the Professional Card Scheme for the Construction Sector in Spain at the non-profit Fundación Laboral de la Construcción in Madrid. He has a background in industrial sociology (Universidad Pontificia de Salamanca), and also holds a Diploma in Social Science Research Methods from the University of Cardiff and a Master’s degree in Health and Safety from the Autonomous University of Madrid.
Sanna Nivakoski
Research officerSanna Nivakoski on tutkimusvirkailija Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikössä. Hänen tutkimuksensa keskittyy kotitalousrakenteisiin, itsenäiseen asumiseen, asumiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja palkattomaan hoitoon. Ennen Eurofoundiin liittymistään vuonna 2021 hän työskenteli postdoc-tutkijana University College Dublinin Geary Institute for Public Policyssa, Economic and Social Research Institutessa Dublinissa sekä Royal College of Surgeonsissa Irlannissa. Hän on työskennellyt monilla mikrotaloustieteen tutkimusaloilla, mukaan lukien eläketulot ja varallisuus, eläkesäästöt, sukupolvien väliset siirrot sekä leskyyden taloudelliset vaikutukset. Sannalla on taloustieteen tohtorin tutkinto Trinity College Dublinista.
Angelina Atanasova
Research support officerAngelina Atanasova on tutkimustukihenkilö Eurofoundin työelämän yksikössä. Hänen nykyiset tutkimusaiheensa ovat sosiaalinen vuoropuhelu ja työmarkkinasuhteet sekä vammaisten oikeudet ja vammaisten henkilöiden osallisuus työmarkkinoille. Ennen liittymistään Eurofoundiin vuonna 2024 hän työskenteli kymmenen vuotta politiikkatutkimuksen parissa Brysselissä, tutkijana European Social Observatoryssa, tutkimusassistenttina KU Leuvenin oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä tasa-arvon ja syrjinmän vastaisen politiikan konsulttina Open Society European Policy Institutessa. Hänellä on tohtorin tutkinto EU-oikeudesta ja sosiologiasta KU Leuvenista sekä maisterin tutkinto julkisesta politiikasta Central European Universitystä. Hänen pääasialliset tutkimusintressinsä ovat vammaisten oikeudet, tasa-arvo, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen dialogi.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
