Vammaisuus ja krooniset sairaudet
Vamma tai krooninen sairaus määritellään laajasti jatkuvaksi terveydentilaksi, joka rajoittaa henkilön päivittäistä toimintaa tai hänen kykyään olla vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa tasavertaisesti muiden kanssa. EU:n väestön ikääntyessä vammaisten tai kroonisista sairauksista kärsivien määrä kasvaa. Monille vammaisille tai kroonisista sairauksista kärsiville eurooppalaisille on monia esteitä, jotka estävät heitä osallistumasta täysipainoisesti jokapäiväiseen elämään, ja työmarkkinoille pääsy on edelleen yksi suurimmista haasteista. Vammaisten tai kroonisesti sairaiden henkilöiden aktiivisen osallisuuden ja oikeuksien edistäminen yhteiskunnassa on yksi EU:n asialistan painopisteistä.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Vammaistyöllisyyspolitiikan työkalut työnantajien sitouttamiseen - Taustapaperi
Tämä taustapaperi tarkastelee EU:n politiikkakontekstia vammaisten henkilöiden työmarkkinoille osallistumisen osalta, tarkastelee vammaisten työllistymiskuilun pääesteitä ja esittelee politiikkatyökalut ja työpaikan käytännöt, jotka tukevat heidän työllistymistään, pysyvyyttään ja urakehitystään.Paths towards independent living and social inclusion in Europe for people with a disability - Background paper
This background paper looks at the EU policy context regarding deinstitutionalisation for people with long-term care needs, analyses trends and outlines strategies supporting independent living.Respondents with disabilities hit harder by unmet medical needs
Eurofound’s 2024 e-survey shows that people with disabilities in Europe are more than twice as likely as others to face unmet medical needs, with 40% reporting barriers in accessing healthcare. Financial situation, age, employment status and limited transport, especially in rural areas, are among the main reasons, underscoring persistent inequalities despite EU commitments to equal treatment.Eurofound tutkii Euroopan elämänlaatututkimuksen (EQLS) ja Euroopan työolotutkimuksen (EWCS) tietojen sekä muiden tutkimusten pohjalta vammaisten henkilöiden kohtaamaa eriarvoisuutta ja haasteita sekä poliittisia lähestymistapoja, joita voitaisiin tutkia.
Sähköisen Living and Working in the EU kyselyn tiedot valaisevat vammaisten tilannetta pandemian aikana vertaamalla heidän tilannettaan suhteessa terveydenhuollon saatavuuteen, henkiseen hyvinvointiin, taloudelliseen tilanteeseen ja optimismiin tulevaisuudesta.
Julkaisu: Vammaiset ja COVID-19-pandemia: Eläminen, työskentely ja COVID-19 -sähköisen kyselyn tulokset
Tutkimuksessa tarkastellaan myös EU:n jäsenvaltioiden poliittista kehitystä, jolla pyritään tukemaan vammaisten pääsyä avoimille työmarkkinoille, keskittyen erityisesti kolmeen vaiheeseen, jotka ovat työhön siirtyminen, työssä pysyminen ja työhön paluu poissaolon jälkeen. Siinä tarkastellaan ennen pandemiaa käytössä olleiden politiikkatoimien mekanismeja ja vaikuttavuutta sekä esitetään päivitetty analyysi pandemian jälkeen luoduista varhaisista politiikkatoimista.
Julkaisu: Vammaisuus ja työmarkkinoille integroituminen: Politiikan suuntaukset ja tuki EU:n jäsenvaltioissa
Euroopan komissio esitteli 3.3.2021 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategiansa 2021–2030. Edellisen 10-vuotisen strategian 2010–2020 pohjalta sen tavoitteena on varmistaa, että vammaiset henkilöt voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vaikka viime vuosikymmeninä on edistytty terveydenhuollon, koulutuksen, työllisyyden, virkistystoiminnan ja poliittiseen elämään osallistumisen saatavuudessa, esteiden poistamiseksi on vielä paljon tehtävää. Siinä esitetään keskeiset aloitteet kolmella pääteemalla: EU:n oikeudet; itsenäinen elämä ja itsenäisyys; syrjimättömyys ja yhtäläiset mahdollisuudet. Komissio esitti vuonna 2022 lippulaivahankkeena paketin, jolla parannetaan vammaisten henkilöiden työmarkkinatuloksia. Vuonna 2024 päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen komission ehdotuksesta direktiiviksi eurooppalaisen vammaiskortin ja vammaisten henkilöiden eurooppalaisen pysäköintiluvan perustamisesta.
Vammaisstrategia on osa sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaa toimintasuunnitelmaa, jonka komissio esitteli 4. maaliskuuta 2021. EU:n toimielinten marraskuussa 2017 virallisesti julistama pilari on osoitus yhteisestä sitoutumisesta terveellisen, turvallisen ja hyvin mukautetun työympäristön tarjoamiseen työntekijöille EU:ssa. Siinä korostetaan oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin työllisyydessä, sosiaalisessa suojelussa, koulutuksessa sekä yleisön saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa vammaisuudesta riippumatta.
10-vuotinen strategia tarjoaa puitteet EU:n ja jäsenvaltioiden tason toimille, joilla pannaan täytäntöön YK:n vuonna 2006 hyväksymä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus.
Euroopan komissio: Tasa-arvon unioni: Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia 2021–2030opens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan vammaisten päivä 2024opens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelmaopens in new tab
Euroopan komissio: Vammaiset henkilötopens in new tab
Yhdistyneet kansakunnat:Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD)opens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
13 January 2025
Quality of life in the EU in 2024: Results from the Living and Working in the EU e-survey
Eurofound’s e-survey captures the situation of European respondents and their post-pandemic concerns. This factsheet outlines the most recent data on the main challenges faced by Europeans, with a particular emphasis on the rising cost of living, health and mental health, access to healthcare services, work–life balance, and changes in telework opportunities. View the publication or read the findings in digital format via the related content.
21 March 2022
People with disabilities and the COVID-19 pandemic: Findings from the Living, working and COVID-19 e-survey
A new European Disability Strategy was launched in 2021 with the aim of intensifying progress on ensuring the full participation of people with disabilities in society. The increase of EU policy focus on people with disabilities is timely: the COVID-19 pandemic magnified the challenges they faced in many spheres of their lives.
This policy brief explores the situation of Europeans with disabilities during the pandemic. Using data from the third round of the Living, working and COVID-19 e-survey, conducted in February–March 2021, it compares the situation of respondents with and without disabilities in four areas: access to healthcare, mental well-being, financial situation and optimism about the future. The analyses show that on all indicators the situation of people with disabilities was significantly worse.
18 April 2021
Disability and labour market integration: Policy trends and support in EU Member States
This report examines policy developments in EU Member States aimed at supporting the inclusion of people with disabilities in the open labour market, with a particular focus on the three stages of entering into employment, staying in the job and returning to work after an absence. It explores the mechanisms and effectiveness of more than 150 different policy measures designed to address the dimensions in place in the EU before the COVID-19 pandemic: job creation, labour supply, labour demand and contextual factors. In addition, it provides an updated analysis of early policy measures created in the wake of the pandemic that aimed to support the labour market situation of people with disabilities. A country case study on Ireland complements the study by outlining the complexity of disability and support systems from a broader perspective. The report builds on the lessons learned and provides policy pointers to improve the integration of people with disabilities into the open labour market.
8 October 2020
Access to care services: Early childhood education and care, healthcare and long-term care
The right of access to good-quality care services is highlighted in the European Pillar of Social Rights. This report focuses on three care services: early childhood education and care (ECEC), healthcare, and long-term care. Access to these services has been shown to contribute to reducing inequalities throughout the life cycle and achieving equality for women and persons with disabilities. Drawing on input from the Network of Eurofound Correspondents and Eurofound’s own research, the report presents an overview of the current situation in various EU Member States, Norway and the UK, outlining barriers to the take-up of care services and differences in access issues between population groups. It pays particular attention to three areas that have the potential to improve access to services: ECEC for children with disabilities and special educational needs, e-healthcare and respite care.
15 October 2019
How to respond to chronic health problems in the workplace?
The number of workers living with chronic health conditions is rising in the EU. Such conditions affect people’s ability to work to varying degrees. While some are unable to continue working, many wish to and would be able to do so if their workplace made adaptations to accommodate their needs. Maintaining labour force participation is a key issue for policymakers in the context of demographic ageing and a falling working-age population.
This policy brief examines chronic disease in EU workplaces: its prevalence, the impact on ability to work, the extent that workplaces are making adjustments for workers with chronic disease and the effect of that on job quality. It finds that most workers with a chronic disease that limits their ability to work do not benefit from workplace accommodation. It also finds that such adaptations can have a positive impact on the quality and sustainability of work.
30 November 2018
Social and employment situation of people with disabilities
People with disabilities are among the most disadvantaged groups in the EU. This policy brief examines the social situation of people of working age with disabilities, using data from the 2011 and 2016 rounds of the European Quality of Life Survey (EQLS). The brief looks at changes over this period in employment, education and training, participation in society, social protection and healthcare, all priority areas of the European Disability Strategy. The brief also looks at the subjective well-being of this group of Europeans and examines the factors that influence their well-being. Among its policy pointers, the brief highlights the work that must be done to improve the employment situation of people with disabilities.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Daphne Ahrendt
Senior research managerDaphne Ahrendt on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Liityttyään Eurofoundiin vuonna 2013 hänen työnsä on kattanut laajan valikoiman sosiaalipolitiikan aloja. Tällä hetkellä hän koordinoi Eurofoundin kyselyiden hallinnointia ja kehittämistä sekä johtaa covid-19-sähköisten kyselytutkimusten valmistelua ja analysointia. Daphnella on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisten tutkimusten parissa työskentelevänä tutkijana, ja hän on aiemmin työskennellyt Euroopan komission Eurobarometri-yksikössä ja Lontoon National Centre for Social Researchissa, jossa hän työskenteli International Social Survey -ohjelmassa. Daphnella on maisterin tutkinto rikosoikeuspolitiikasta London School of Economicsista ja valtiotieteen kandidaatin tutkinto San Franciscon osavaltion yliopistosta.
Oscar Vargas Llave
Senior research managerOscar Vargas Llave is a senior research manager in the Working Life unit at Eurofound and manages projects on changes in the world of work and the impact on working conditions and related policies: organisation of working time, remote work, the right to disconnect, health and well-being and ageing. Before joining Eurofound in December 2009, he worked as project coordinator in the field of health and safety and was responsible for the Professional Card Scheme for the Construction Sector in Spain at the non-profit Fundación Laboral de la Construcción in Madrid. He has a background in industrial sociology (Universidad Pontificia de Salamanca), and also holds a Diploma in Social Science Research Methods from the University of Cardiff and a Master’s degree in Health and Safety from the Autonomous University of Madrid.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
