Uudet työsuhteen muodot
Uudet työllisyyden muodot ovat kattotermi monipuolisemmille työllisyyden muodoille, jotka ovat nousemassa tai joiden merkitys on kasvanut noin vuodesta 2000 lähtien. Perinteisten työsuhteiden rinnalla uusille työmuodoille on ominaista muuttuvat työtavat, sopimussuhteet, työpaikat, työn kesto ja aikataulu, tieto- ja viestintätekniikan käytön lisääntyminen tai näiden yhdistelmä.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Rajoitettu joustavuus: Pakollinen ei-standardityöllistyminen Euroopan unionissa
Tässä artikkelissa analysoidaan pakollisen ei-standardisen työn (INE) esiintyvyyttä, trendejä ja mikroajureita EU:n jäsenvaltioissa vuosina 2006–2024 käyttäen yhdistelmäindikaattoria, joka kattaa työntekijät, jotka työskentelevät tahattomasti määräaikaisten sopimusten alaisina, osa-aikatyössä tai molemmissa.Gender differences in motivation to engage in platform work
The rise of the platform economy during the last decade is one of the main disrupting forces for European labour markets. While standard employment remains the norm, platforms are expanding their reach and diversifying into novel business models. In doing so, they are also attracting an increasing number of women. This policy brief investigates why women are joining the platform economy and how the motivations to perform work on platforms differ between genders. It shows that while women join platforms to gain an additional income and because it allows them the flexibility to combine work with household chores or family commitments, men are driven by the opportunities provided by platforms to work globally and to expand their client base. At the same time, findings suggest that online platforms seem to provide women with a link to the labour market that can potentially prevent their withdrawal from the labour force during different life stages. These findings suggest that policy action should focus on extending working hours regulations and work–life balance measures to all platform workers, irrespective of employment status, and promote equal sharing of care responsibilities between women and men.
Ei-standardi työllisyys EU:ssa: Tyypit, trendit ja työolosuhteet
Tämä raportti tarjoaa yleiskatsauksen uusien ja ei-standardoitujen työmuotojen trendeistä koko Euroopan unionissa. Hyödyntäen saatavilla olevia vertailuaineistoja, se kartoittaa viimeaikaisia kehityksiä näissä työjärjestelyissä ja analysoi niiden vaikutuksia työllistymisen laatuun. Raportissa tarkastellaan myös sosiaalisten kumppaneiden viime vuosina tekemiä toimia uusien ja ei-standardien työn muotojen haasteiden ratkaisemiseksi.Nykyisten tietoaukkojen korjaamiseksi Eurofound on vuodesta 2013 lähtien tutkinut EU:n jäsenvaltioissa uusien työllistymismuotojen ominaispiirteitä. Tutkimuksessa tarkastellaan vaikutuksia työoloihin ja työmarkkinoihin.
Sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset muutokset Euroopassa ovat synnyttäneet uusia työllisyyden muotoja. Covid-19-pandemia on myös lisännyt uusien työllistymismuotojen laajuutta ja laajuutta. Monet niistä eroavat suuresti perinteisestä "työstä". Ne muuttavat perinteistä kahdenkeskistä suhdetta työnantajan ja työntekijän välillä. Niille on ominaista myös epätavanomaiset työmallit ja työpaikat.
EU:n poliittiset päättäjät ovat kiinnostuneita siitä, miten nämä uudet työllisyyden muodot voivat auttaa rakentamaan kestävämpiä ja osallistavampia työmarkkinoita. Keskustelua käydään myös siitä, miten voidaan varmistaa riittävä sosiaalinen suojelu ja ihmisarvoiset työolot. Keskustelussa on keskeistä se, miten vältetään tilanne, jossa nämä uudet työmuodot ovat työntekijöille epäedullisempia kuin vakiintuneemmat työsuhteet.
Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat vuonna 2017 julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jossa esitetään 20 keskeistä periaatetta, jotka ovat olennaisia hyvin toimivien työmarkkinoiden kannalta. Liitteenä olevassa vuoden 2021 toimintasuunnitelmassa todetaan, että digitalisaatio ja pandemian työelämässä aiheuttamat muutokset edellyttävät laajaa poliittista keskustelua, jossa keskitytään työmarkkinoille osallistumisen lisäksi myös laadukkaiden työpaikkojen perustana oleviin asianmukaisiin työoloihin.
Komissio otti työolot esiin myös tiedonannossaan "Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa". Hyvät työolot ovat onnistuneen digitaalisen siirtymän ytimessä, joka edistäisi innovointia ja teknologian leviämistä.
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelmaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatettaopens in new tab
EUR-Lex: Tiedonanto Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassaopens in new tab
Eurofoundin työ uusien työllisyyden muotojen parissa liittyy komission vuosien 2019–2024 painopisteeseen "Eurooppa valmiina digitaaliaikaan".
Euroopan komissio: Eurooppa valmiina digitaaliaikaanopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
Watch the webinar - #EurofoundLIVE: Regulating platform work – The EU’s big balancing act
2 December 2021
Initiatives to improve conditions for platform workers: Aims, methods, strengths and weaknesses
The rapid rise of the platform economy has led to a marked transformation of European labour markets, and existing regulatory frameworks and voluntary initiatives have yet to catch up. While platform work offers opportunities for workers and employers and potentially contributes to innovation, economic growth and competitiveness in the EU, it has been criticised from the beginning because of the poor employment and working conditions often experienced by workers. Accordingly, across the EU, governments, social partners, grassroots organisations and platforms have started to introduce initiatives to tackle the negative aspects of platform work. This policy brief assesses some such initiatives in the Member States and offers recommendations for further action.
15 December 2020
New forms of employment: 2020 update
Although standard employment (generally full-time and permanent) remains the dominant employment type across the EU, European labour markets are increasingly characterised by a variety of different forms. These new forms of employment involve new formal employment relationships or work patterns (linked to aspects such as place of work, working time or use of ICT) and sometimes both. This report puts the spotlight on nine innovative employment forms across the 27 EU Member States, Norway and the UK. It examines the policy frameworks of each country, as well as mapping the scale and scope of the incidence of these new forms and highlighting the main opportunities and risks associated with each form. The report concludes with some policy recommendations taking into account the future of work that will be shaped by the twin transition to the digital age and a carbon-neutral economy, as well as a new way of working due to COVID-19.
20 September 2020
Back to the future: Policy pointers from platform work scenarios
Platform work– the matching of supply and demand for paid labour through an online platform – is still small in scale but is expected to grow. Accordingly, it is important to anticipate the opportunities and risks related to this business model and employment form. This report explores potential scenarios for two selected types of platform work by 2030, drawing on Eurofound’s ‘Future scenarios of platform work’ project. It assesses the expected implications for the economy, labour market and society if these potential futures were realised. On this basis, policy pointers show what could be done to facilitate desirable and avoid undesirable futures. These policy pointers consider how to capitalise on the opportunities inherent in on-location platform work, the need for regulatory clarity and enforcement, issues around worker representation, and the embeddedness of platform work in the digital age.
16 January 2020
Telework and ICT-based mobile work: Flexible working in the digital age
Advances in ICT have opened the door to new ways of organising work. We are shifting from a regular, bureaucratic and ‘factory-based’ working time pattern towards a more flexible model of work. Telework and ICT-based mobile work (TICTM) has emerged in this transition, giving workers and employers the ability to adapt the time and location of work to their needs. Despite the flexibility and higher level of worker autonomy inherent in TICTM, there are risks that this work arrangement leads to the deterioration of work–life balance, higher stress levels and failing worker health. This report analyses the employment and working conditions of workers with TICTM arrangements, focusing on how it affects their work–life balance, health, performance and job prospects. While policymakers in many EU countries are debating TICTM and its implications, the study finds that only a few have implemented new regulations to prevent TICTM from having a negative impact on the well-being of workers.
28 January 2020
The pandora’s box of the platform economy
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Cesira Urzì Brancati
Research officerCesira Urzì Brancati on tutkimusvirkailija Eurofoundin työllisyysyksikössä. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat teknologian vaikutus työllisyyteen ja työn digitalisointi, erityisesti digitaalisiin työvoimaalustoihin, digitaaliseen valvontaan ja algoritmiseen hallintaan. Hän on erikoistunut mikroekonometriaan, kyselyiden suunnitteluun ja kyselyaineiston analysointiin. Ennen Eurofoundiin liittymistään vuonna 2024 Cesira työskenteli Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa Sevillassa, International Longevity Centressä Lontoossa, Modenan ja Reggio Emilian yliopistossa sekä Torinon yliopistossa. Hänellä on maisterin ja tohtorin tutkinto kansainvälisestä taloustieteestä Tor Vergatan yliopistosta Roomassa.
Dragoș Adăscăliței
Research officerDragoș Adăscăliței on tutkimusvirkailija Eurofoundin työllisyysyksikössä. Hänen nykyinen tutkimuksensa keskittyy työn tulevaisuuteen liittyviin aiheisiin, kuten tekoälyn vaikutukseen työpaikkoihin, automaation vaikutuksiin työllisyydessä sekä alustatyöhön liittyviin sääntelykysymyksiin. Hän on myös säännöllinen osallistuja vertaileviin hankkeisiin, jotka seuraavat rakenteellisia muutoksia Euroopan työmarkkinoilla. Ennen Eurofoundiin liittymistään hän toimi työsuhdeluennoitsijana Sheffieldin yliopiston johtamiskoulussa. Hänellä on maisterin tutkinto valtiotieteestä Central European Universitystä ja tohtorin tutkinto sosiologiasta Mannheimin yliopistosta.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
