Lissabonin sopimuksessa alueellinen yhteenkuuluvuus määriteltiin Euroopan yhteenkuuluvuuden kolmanneksi ulottuvuudeksi. Huolimatta siitä, että maantieteellisesti tasapainoisen talouskehityksen saavuttamista pidetään politiikassa ensisijaisena tavoitteena, elinoloissa on edelleen eroja maaseudun ja kaupunkialueiden välillä. Joissakin tapauksissa nämä erot ovat kasvussa. Tässä raportissa tuodaan esiin maaseudun ja kaupunkien välisiä eroja yhteiskunnallisissa, poliittisissa, kulttuurisissa ja taloudellisissa tuloksissa. Nämä erot voivat olla vakava uhka sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle Euroopassa. Tässä raportissa todetaankin, että maaseudun asukkaat kokevat useammin, ettei hallinto ota heitä huomioon, ja heidän luottamuksensa hallintoon ja instituutioihin on alhaisempi kuin kaupunkilaisten. Lisäksi julkisten palvelujen tarjonta maaseudulla on heikompaa kuin kaupunkialueilla, ja tarjonnassa ilmenee jatkuvasti puutteita. Kaikkien alueiden toimivan tulevaisuuden varmistamiseksi on löydettävä innovatiivisia ratkaisuja taloudellisen taantuman torjumiseksi. Tässä raportissa esitellään luovia ratkaisuja, joita on otettu käyttöön eri jäsenvaltioissa palvelujen tarjoamiseksi syrjäisillä alueilla.
• Tavoite varmistaa tasapainoinen maantieteellinen kehitys kaikilla Euroopan alueilla perustuu Lissabonin sopimukseen. Tästä sitoumuksesta huolimatta Euroopan maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä on kuitenkin edelleen huomattavia eroja tuloissa ja elinoloissa, sillä työllisyysasteet ja inhimillisen pääoman taso ovat keskimäärin korkeammat kaupunkialueilla, joilla mediaanituloerot ovat kasvaneet lähes 20 prosenttia viime vuosikymmenen aikana.
• Maaseutualueiden asukkaat ovat etulyöntiasemassa asumiskustannusten ja -olojen suhteen: vain kuudella prosentilla kotitalouksista on liian suuret asumiskustannukset, kun taas kaupunkien kotitalouksista vastaava luku on yhdeksän prosenttia. Maaseudun asukkaat omistavat useammin kotinsa ja asuvat väljemmin, ja he kärsivät vähemmän saasteista ja rikollisuudesta. Luonnonympäristö tarjoaa myös mahdollisuuksia pyrkiä ilmastoneutraaliuteen.
• On tärkeää, että laadukkaita julkisia palveluja on saatavilla kaikilla alueilla, jotta voidaan rakentaa luottamusta niiden kansalaisten keskuudessa, jotka kokevat, että heidän yhteisöstään ei huolehdita, sillä tutkimustulokset osoittavat, että eriarvoiset mahdollisuudet ja tunnustuksen puute voivat lisätä tyytymättömyyttä ja murentaa yhteiskunnallista suvaitsevaisuutta ja luottamusta. Tämä yleinen maaseutualueiden asukkaiden luottamuksen puute on erityisen huolestuttavaa ja vaatii parempaa poliittisen huomion kiinnittämistä maaseutualueisiin ja niiden taloudellisiin investointeihin.
• Maaseutualueiden naiset kohtaavat lisähaasteita, kuten suuremmat sukupuolten väliset työllisyyserot ja konservatiivisemmat asenteet. Siksi politiikassa on keskityttävä kannustamaan maaseutualueiden naisia osallistumaan työelämään. Yksi tärkeä osa tätä on sen varmistaminen, että maaseutualueilla on saatavilla laadukkaita lastenhoitopalveluita.
• On ratkaisevan tärkeää, että jäsenvaltiot asettavat etusijalle investoinnit maaseutuyhteisöjen koulutukseen, sillä maaseutualueiden asukkailla ei ole samanlaista mahdollisuutta käyttää kaupunkialueilla saatavilla olevia palveluja ja infrastruktuuria, mukaan lukien koulut ja nopea laajakaista. Nämä maaseudun ja kaupunkien väliset erot elinoloissa ja julkisissa palveluissa näyttävät vaikuttavan sosiaaliseen pääomaan, sillä maaseudun asukkaat kokevat useammin, että keskushallinnot eivät tunnusta heidän ja heidän yhteisöjensä roolia.
The report contains the following lists of tables and figures.
Cite this publication
Eurofound (2023), Bridging the rural–urban divide: Addressing inequalities and empowering communities, Publications Office of the European Union, Luxembourg.