Työmarkkinapolitiikka
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteena on nostaa 20–64-vuotiaiden työllisyysaste vähintään 78 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Osallistavan työllisyyden kasvun varmistamiseksi tarvitaan osallistavaa työmarkkinapolitiikkaa, jolla pyritään lisäämään aliedustettujen ryhmien, kuten ikääntyneiden, vähän koulutettujen tai vammaisten henkilöiden osallistumista työmarkkinoille. Samaan aikaan aktiivisella työmarkkinapolitiikalla, jolla pyritään lisäämään työnhakijoiden työllistymismahdollisuuksia ja parantamaan avoimien työpaikkojen ja työttömien kohtaamista, on keskeinen rooli puututtaessa pitkäaikaistyöttömyyteen ja osaamisen kohtaanto-ongelmaan. Esimerkkejä aktiivisista työmarkkinatoimista ovat koulutus, työnvälityspalvelut, rekrytointituet, suorat työpaikkojen luominen julkisiin työjärjestelyihin tai erityisohjelmat, joilla pyritään varmistamaan siirtyminen koulusta työelämään. Julkisilla työvoimapalveluilla on keskeinen rooli tehokkaiden aktiivisten työmarkkinatoimien toteuttamisessa ja toimeentulotuen tarjoamisessa työttömyysjaksojen aikana.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Vammaistyöllisyyspolitiikan työkalut työnantajien sitouttamiseen - Taustapaperi
Tämä taustapaperi tarkastelee EU:n politiikkakontekstia vammaisten henkilöiden työmarkkinoille osallistumisen osalta, tarkastelee vammaisten työllistymiskuilun pääesteitä ja esittelee politiikkatyökalut ja työpaikan käytännöt, jotka tukevat heidän työllistymistään, pysyvyyttään ja urakehitystään.Foundation Forum 2025: Key takeaways
This paper provides the top 20 takeaways from the Foundation Forum 2025 which took place at IMMA Venues Dublin on 19–20 November 2025.Työtehtävät EU:ssa: vaikutukset osaamis- ja työvoimapulaan
Tässä asiakirjassa esitetään uutta näyttöä siitä, minkä tyyppisiä tehtäviä Euroopan unionissa (EU) suoritetaan. Siinä tuodaan esiin viimeaikaiset muutokset työllisyyden rakenteellisessa rakenteessa EU-27:ssä.Eurofound seuraa työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia Euroopan työllisyyden seurantavälineen (EJM) ja Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineen (ERM) avulla, mukaan lukien yleiskatsaus oikeudellisiin välineisiin. Tutkimuksessa tarkastellaan työmarkkinoiden dynamiikkaa, yritysten käytäntöjä, rakenneuudistuksia ja työmarkkinaosapuolten osallistumista politiikkavetoiseen vihreään siirtymään, etenevään teknologiseen muutokseen ja toimitusketjujen maailmanlaajuiseen uudelleenjärjestelyyn. Sen tavoitteena on tuottaa näyttöä EU:n kilpailukyvyn ymmärtämiseksi ja vahvistaa sosioekonomista selviytymiskykyä.
Tämä työmarkkinoiden rakennemuutosta koskeva näyttö auttaa antamaan tietoa työmarkkinapolitiikassa ja teollisuuspoliittisissa aloitteissa, sillä se tarjoaa tietoa työpaikkojen mahdollisesta parantamisesta tai polarisoitumisesta, siitä, miten työpaikkojen tehtävävaatimukset muuttuvat, ja siitä, kiihtyvätkö vai hidastuvatko muutokset työllisyyden rakenteessa.
Uusien työn muotojen, kuten alustatyön ja tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvan liikkuvan työn, tutkiminen auttaa arvioimaan niiden yleisyyttä ajan mittaan ja sitä, miten niiden aiheuttamat mahdollisuudet tai riskit vaikuttavat asianomaisten henkilöiden työllistymiseen ja työmarkkinanäkymiin. Eurofound jatkaa alustatalouden tietovarastonsa tiedoilla tämäntyyppisen taloudellisen toiminnan työllisyyden kehityksestä ja sääntelystä.
EU:n PolicyWatch-tietokantaan on koottu jäsenvaltioiden hallitusten ja työmarkkinaosapuolten käyttöön ottamat toimenpiteet, joilla lievennetään viimeaikaisten kriisien – covid-19-pandemian, Ukrainan sodan ja kiihtyvän inflaation – vaikutuksia yrityksiin, työntekijöihin ja kansalaisiin. Siinä luetellaan myös toimintapolitiikkoja, joilla tuetaan digitaalista ja vihreää siirtymää, sekä yrityksiä, joiden rakenneuudistusta tarvitaan.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 4 artiklassa keskitytään työllisyyden aktiiviseen tukemiseen. Tällä tuetaan oikeutta oikea-aikaiseen ja räätälöityyn apuun työllistymis- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen näkymien parantamiseksi, nuorten oikeutta jatkaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta, harjoittelua tai työtarjousta neljän kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä tai koulutuksen päättämisestä nuorisotakuun kautta sekä työttömien oikeutta henkilökohtaiseen, jatkuvaan ja johdonmukaiseen tukeen. Euroopan komissio antoi vuonna 2021 suosituksen työllisyyden tehokkaasta tukemisesta.
Euroopan komissio: Komission suositus työllisyyden tehokkaasta aktiivisesta tukemisestaopens in new tab (EASE)
Viime vuosina työvoimapula on ollut yhä useammin tärkein työmarkkinoihin vaikuttava tekijä EU:ssa ja sen ulkopuolella. Covid-19-pandemian jälkimainingeissa työvoimapulasta on tullut keskeinen huolenaihe sekä hallituksille että työmarkkinaosapuolille. Työvoimapulan keskeisiä syitä ovat väestörakenteen muutos, työpaikkojen laatu sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä.
Euroopan komissio esitteli maaliskuussa 2024 työvoima- ja osaamisvajeen ratkaisemiseksi toimintasuunnitelman, jossa esitetään keskeisiä toimenpiteitä, joita EU:n, jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten olisi toteutettava saavuttaakseen vuoden 2030 osaamis- ja työllisyystavoitteensa.
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
10 September 2024
Company practices to tackle labour shortages
This report provides updated evidence on the persistence of labour shortages amid declining levels of labour market slack in the EU and at Member State level. This serves as a background to the main focus of the report, which is on organisational policies aimed at attracting workers to occupations in which shortages are common. Case studies were conducted across sectors and Member States to gain an insight into how organisations deal with recruitment and retention challenges in a tight labour market. The report offers lessons on steps employers can take to fill vacancies, whether acting alone or in partnership with other organisations. It builds on previous Eurofound research that developed a taxonomy of actions employers adopt aimed at addressing labour shortages.
21 May 2024
Becoming adults: Young people in a post-pandemic world
During the pandemic, many young people had to change their plans for the future. While at the end of 2023 young people’s labour market situation was more favourable than it had been in recent years, many obstacles remained on their route to independence, such as the rising cost of living and inability to move out of the parental home. This report explores young people’s wishes and plans for the future – and the well-being outcomes related to these plans – in the context of the current labour market and housing situation and progress on the implementation of the EU’s reinforced Youth Guarantee.
27 March 2023
Measures to tackle labour shortages: Lessons for future policy
As economies begin to recover from the COVID-19 pandemic, labour shortages are becoming increasingly evident despite the impact of the war in Ukraine on energy and commodity prices. These include shortages exacerbated by the crisis in some sectors and professions where they had been endemic for some time. This report looks at measures implemented at national level to tackle labour shortages in the health, care, and information and communication technology sectors, as well as those arising from the twin green and digital transition. It assesses what measures are effective and explores the contextual factors supporting or hindering effective policy implementation and outcomes.
20 July 2021
Tackling labour shortages in EU Member States
While unemployment is still a huge challenge in Europe, some countries, sectors and occupations are experiencing labour shortages. This report explores various approaches to identifying labour shortages and maps national policy debates around the issue. It documents public and social partner interventions to tackle labour shortages, such as measures fostering geographical or occupational mobility, addressing skills shortages and underinvestment in skills, improving working and employment conditions, and providing better matching procedures.
18 April 2021
Disability and labour market integration: Policy trends and support in EU Member States
This report examines policy developments in EU Member States aimed at supporting the inclusion of people with disabilities in the open labour market, with a particular focus on the three stages of entering into employment, staying in the job and returning to work after an absence. It explores the mechanisms and effectiveness of more than 150 different policy measures designed to address the dimensions in place in the EU before the COVID-19 pandemic: job creation, labour supply, labour demand and contextual factors. In addition, it provides an updated analysis of early policy measures created in the wake of the pandemic that aimed to support the labour market situation of people with disabilities. A country case study on Ireland complements the study by outlining the complexity of disability and support systems from a broader perspective. The report builds on the lessons learned and provides policy pointers to improve the integration of people with disabilities into the open labour market.
24 June 2020
COVID-19: Policy responses across Europe
The effect of the COVID-19 pandemic on the lives of individuals and societies, including on the economy and labour markets, is unprecedented. The impact of the global health emergency has placed a growing number of businesses under threat, putting the jobs of more and more workers at risk and impacting the livelihoods of many citizens. Policymakers moved swiftly in an effort to mitigate the social and economic effects on businesses, workers and citizens. Eurofound’s COVID-19 EU PolicyWatch database provides information on initiatives introduced to cushion these effects. Drawing on the content of this database of around 500 policy initiatives (April 2020), this report aims to present an overview of both large-scale government measures and collective agreements that impact on large groups of workers, setting this in the context of the evolving labour market situation.
Data: COVID-19 EU PolicyWatch
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Dragoș Adăscăliței
Research officerDragoș Adăscăliței on tutkimusvirkailija Eurofoundin työllisyysyksikössä. Hänen nykyinen tutkimuksensa keskittyy työn tulevaisuuteen liittyviin aiheisiin, kuten tekoälyn vaikutukseen työpaikkoihin, automaation vaikutuksiin työllisyydessä sekä alustatyöhön liittyviin sääntelykysymyksiin. Hän on myös säännöllinen osallistuja vertaileviin hankkeisiin, jotka seuraavat rakenteellisia muutoksia Euroopan työmarkkinoilla. Ennen Eurofoundiin liittymistään hän toimi työsuhdeluennoitsijana Sheffieldin yliopiston johtamiskoulussa. Hänellä on maisterin tutkinto valtiotieteestä Central European Universitystä ja tohtorin tutkinto sosiologiasta Mannheimin yliopistosta.
Tina Weber
Senior research managerTina Weber is a senior research manager in Eurofound’s Working Life unit. Her work has focused on labour shortages, the impact of hybrid work and an ‘always on’ culture and the right to disconnect, working conditions and social protection measures for self-employed workers and the impact of the twin transitions on employment, working conditions and industrial relations. She is responsible for studies assessing the representativeness of European social partner organisations. She has also carried out research on European Works Councils and the evolution of industrial relations and social dialogue in the European Union. Prior to joining Eurofound in 2019, she worked for a private research institute primarily carrying out impact assessments and evaluations of EU labour law and labour market policies. Tina holds a PhD in Political Sciences from the University of Edinburgh which focussed on the role of national trade unions and employers’ organisations in the European social dialogue.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
