EWCS 2024 -tulokset – Työskentely tekoälyn aikakaudella
2833kb pdf
&w=3840&q=90)
12:30 – 14:15 Brysselin paikallista aikaa
Brussels, European Parliament (Room PHS 7C50)
Sijaintiopens in new tabKiitos, että liityit EU:n ja kansallisten päättäjien, sosiaalisten kumppaneiden, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja asiantuntijoiden kanssa lounasaikaiseen tapahtumaan Euroopan parlamentissa 21. huhtikuuta 2026 klo 30.–14.15. Tapahtumassa esiteltiin valikoituja havaintoja EWCS:n yleiskatsausraportista ja tarkasteltiin, mitä data merkitsee EU:n politiikkakeskusteluissa laadukkaista työpaikoista, oikeudenmukaisuudesta, kilpailukyvystä ja työn tulevaisuudesta.
Euroopan työmarkkinat muuttuvat nopeasti, osittain digitalisaation ja tekoälyn nopean kehityksen vauhdittamana – mutta ei kaikille. Euroopan työolosuhteiden tutkimuksen (EWCS) 2024 uudet havainnot osoittavat, että vaikka EU:n työllistymisen laatu paranee, syvät erot säilyvät sektoreiden, ikäryhmien ja sukupuolten välillä.
Monet teistä liittyivät EU:n ja kansallisten päättäjien, sosiaalisten kumppaneiden, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja asiantuntijoiden seuraan lounasaikaan Euroopan parlamentissa 21. huhtikuuta 2026 klo 30.–14.15. Tapahtuma, joka järjestettiin Euroopan parlamentin tuella, esitteli valikoituja havaintoja EWCS:n yleiskatsausraportista ja tarkasteli, mitä data merkitsee EU:n politiikkakeskusteluissa laadukkaista työpaikoista, oikeudenmukaisuudesta, kilpailukyvystä ja työn tulevaisuudesta.
Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtajan europarlamentaarikko Li Anderssonin pääpuheenvuoro loi pohjan paneelikeskusteluille, jotka perustuivat kyselyn näyttöön. Francesco Corti, hallituksen jäsen, Euroopan komission sosiaalisten oikeuksien, taitojen, laadukkaiden työpaikkojen ja valmiuden varapuheenjohtaja, Laura Nurski, Centre for European Policy Studiesin tulevaisuuden työn ohjelman johtaja ja Marit Maij europarlamentaarikko kommentoivat kyselyn tuloksia. Tarjolla oli myös mahdollisuus kysymys-vastaus -tilaisuuteen paneelin ja yleisön kanssa.
Kun EU:n keskustelut kilpailukyvystä, oikeudenmukaisuudesta ja työn tulevaisuudesta kiristyvät, tapahtuma tarjosi ajankohtaisen tilaisuuden pohtia, miten työolosuhteet muuttuvat käytännössä ja miten politiikkavalinnat voivat tukea suurempaa tasa-arvoa työpaikalla ja parempilaatuisia työpaikkoja.
Eurofoundin tiedot voivat tukea päättäjiä ja sidosryhmiä, jotka työskentelevät Quality Jobs Actin, oikeudenmukaisen siirtymän ja koulutuksen parissa. Se kattaa myös prioriteetteja kuten tekoälyn ja algoritmisen hallinnan, oikeuden irrottautua ja erilaiset etätyömuodot sekä tukea strategisia eurooppalaisia toimialoja ja sektoreita.
Yli 20 vuoden ajan European Working Conditions Survey on tarjonnut ainutlaatuisia näkemyksiä Euroopan työelämästä. Vuoden 2024 kysely perustuu yli 36 000 työntekijän haastatteluihin 35 maasta, ja tiedot on koottu ja mitattu seitsemän työllisyyden laadun indikaattorin perusteella. Se tarjoaa kattavan ja syvällisen yleiskatsauksen työskentelystä Euroopassa ja esittelee työntekijöiden kokemuksia taidoista, työajasta, fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, uranäkymistä sekä työn kestävyydestä muiden muassa.
&w=3840&q=75)
Tapahtuman moderaattorina toimii Barbara Gerstenberger, Eurofoundin työelämän yksikön johtaja.
Jos sinulla on kysyttävää briiffauksesta, ota yhteyttä Cristina Arighoon.
Cristina Arigho on Eurofoundin tiedotus- ja viestintäyksikön viestintäpäällikkö ja sidosryhmien osallistamisesta ja myynninedistämisestä vastaava johtaja, joka aloitti viraston palveluksessa vuonna 2012. Aiemmin hän vietti lähes 20 vuotta Brysselissä eri tehtävissä, joista monet työskentelivät Euroopan komissiossa, muun muassa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston (2010–2012) ja budjettipääosaston (2007–2009) tiedottajana. Ennen siirtymistään komission tiedottajan palvelukseen hän toimi työllisyyden pääosaston tiedottajana (2005–2007) ja tuolloin komissaarin ja pääjohtajan puheenkirjoittajana (2003–2005). Ennen komissiossa työskentelyään hän työskenteli RTÉ:n radio- ja televisioyhtiössä (Irlannin kansallinen televisio) Brysselissä tuotantoassistenttina ja tutkijana ja myöhemmin uutistuottajana. Cristina on valmistunut soveltavista kielistä Ulsterin yliopistosta Colerainesta, Pohjois-Irlannista.
Li Andersson on Euroopan parlamentin jäsen (MEP) ja työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja.
Francesco Corti on EU-komission hallituksen jäsen, sosiaalisten oikeuksien, taitojen, laadukkaiden työpaikkojen ja valmiuden varapuheenjohtaja
Laura Nurski on Euroopan politiikan tutkimuskeskuksen (CEPS) tulevaisuuden ohjelman johtaja.
Marit Maij on Euroopan parlamentin jäsen (MEP) osana Progressiivisen sosialistien ja demokraattien liittouman ryhmää sekä Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan (EMPL) jäsen.
Agnès Parent-Thirion on vanhempi tutkimuspäällikkö Eurofoundin työelämän yksikössä, joka vastaa työolosuhteiden tutkimuksen suunnittelusta ja kehittämisestä. Hänellä on keskeinen rooli Euroopan työolosuhteiden kyselyssä (EWCS), jossa hän johtaa ja johtaa kyselylomakkeen laatimista EWCS 2030 -kyselyä varten. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluvat työn laatu, työn organisointi, sukupuoli, psykososiaaliset riskit sekä vihreiden ja digitaalisten siirtymien vaikutus työelämään. Yli kahden vuosikymmenen kokemuksella eurooppalaisissa vertailukyselyissä Agnès on erikoistunut kyselylomakkeiden kehittämiseen, ammattien koodaukseen, laadunvalvontaan ja analyysiin. Hän on valmistunut taloustieteestä ja johtamisesta Paris IX Dauphine ja Paris I Panthéon Sorbonnen yliopistoista sekä hänellä on tilastotieteen jatkotutkinto Trinity College Dublinista. Hän on myös suorittanut erikoiskoulutuksen tekoälyjohtajuudesta (MIT Sloan Executive Education) ja siirtymän suurista haasteista (Campus de la Transition). Ennen Eurofoundiin liittymistään hän työskenteli useita vuosia Euroopan komissiossa.
Jorge Cabrita on vanhempi tutkimuspäällikkö Working Life -yksikössä, jossa hän suunnittelee, koordinoi ja hallinnoi Euroopan laajuista tutkimusta ja levittää sen tuloksia. Hänen pääasiantuntemuksensa ovat työolosuhteet ja työn laatu, työaika ja työ- ja vapaa-ajan tasapaino, työntekijöiden terveys ja hyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo sekä vihreän siirtymän sosioekonomiset vaikutukset. Tällä hetkellä hän johtaa tutkimusta työajan kehityksestä ja työpaikkojen laadusta ilmastohaavoittuvilla alueilla sekä johtaa yhdessä Euroopan työolosuhteiden kyselyn 2030 toteutusta. Aiemmin hän toimi tutkijana Centre for Studies for Social Intervention -keskuksessa ja Portugalin talouden tutkimuskeskuksessa, ja toimi kouluttajana ja konsulttina. Hänellä on kandidaatin tutkinto taloustieteestä ja MSc sosio-organisatorisista taloudellisista järjestelmistä Lissabonin taloustieteellisestä tiedekunnasta.
Ivailo Kalfin aloitti Eurofoundin toimitusjohtajana 1. kesäkuuta 2021. Kalfinin asiantuntemus kattaa useita aloja työmarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan dynamiikasta maailmanpoliittisiin trendeihin, EU:hun ja budjettiin sekä digitaaliseen muutokseen. Hän on määritellyt viisi keskeistä painopistettä tehtävälleen Eurofoundissa: Euroopan vihreän ja digitaalisen siirtymän valtavirtaistamisen tukeminen; Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon täydentäminen näyttöön perustuvalla tutkimuksella yhteistyön lisääminen kansainvälisten järjestöjen ja ulkoisten kumppaneiden kanssa ja laajempi yhteydenpito Euroopan naapuruuspolitiikan maihin; tuki työmarkkinaosapuolten valmiuksien parantamiselle ja laajentamiselle viraston toimivallan puitteissa; Eurofoundin profiilin nostaminen keskeisten sidosryhmien keskuudessa.
Tutustu muihin Eurofound-tapahtumiin.