Terveys ja hyvinvointi
Korkeiden työolonormien edistäminen, myös työterveyden ja työhyvinvoinnin alalla, on yksi EU:n keskeisistä painopisteistä. Työturvallisuuden ja työterveyden parantamistoimenpiteillä pyritään suojelemaan työntekijöitä heidän työpaikoillaan ja edistämään työntekijöiden oikeuksia tällä alalla. Muilla aloitteilla pyritään puuttumaan mielenterveysongelmien lisääntymiseen, joka liittyy pandemiaan, muuttuviin työympäristöihin, ilmastonmuutokseen ja elinkustannusten nousuun.
Löydä uusin sisältö aiheesta alla olevasta osiosta.
Loputon työpäivä joustavassa Euroopassa
Joka viides työntekijä EU:ssa ilmoittaa, että häneen otetaan yhteyttä työajan ulkopuolisista syistä useita kertoja kuukaudessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan yhteyksiä työajan ulkopuolen ja työn kasvavan digitalisoitumisen välillä.Euroopan työolosuhteiden kysely 2024 – Kohokohdat
Tämä digitaalinen juttu esittelee Euroopan työolosuhteiden tutkimuksen 2024 yleiskatsausraportin kohokohtia. Raportissa tarkastellaan raportin jokaisen luvun keskeisiä havaintoja keskittyen eurooppalaiseen työvoimaan, työpaikkakäytäntöihin, työn laadun mittaamiseen, ajan mittaamiseen työnlaadun trendeihin sekä EU:n työelämän laatuun.Euroopan työolosuhteiden kysely 2024: Yleiskatsausraportti
Nyt kahdeksannessa painoksessaan oleva European Working Conditions Survey 2024 kartoittaa työelämän muutoksia yli kolmen vuosikymmenen ajalta. Tämä korkealaatuinen, todennäköisyyksiin perustuva kysely kattaa 35 Euroopan maata, mukaan lukien 27 EU:n jäsenvaltiota, Norja, Sveitsi, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Kosovo ja Serbia. Kyselyssä tehtiin yli 36 600 kasvokkain tapahtuvaa haastattelua, jokainen kesti noin 45 minuuttia.Eurofound on analysoinut työterveyttä ja -turvallisuutta 1990-luvulta lähtien ja toteaa, että terveyskysymykset ovat keskeinen osa organisaation rakennetta ja kehitystä sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta. Tutkimustietoja on analysoitu työolojen ja työterveyden ja -turvallisuuden välisten yhteyksien selvittämiseksi. Tämä tehdään tiiviissä yhteistyössä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA)opens in new tab. Eurofoundilla on EU-OSHAn kanssa yhteistyösopimus, jossa määritellään mahdollisuuksia yhteisiin toimiin tällä alalla ja uusiin vaihtomuotoihin.
Eurofoundin kyselyillä ja muilla tutkimuksilla pyritään myös selvittämään ihmisten käsityksiä elämänlaadustaan ja mielenterveydestään.
EU:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa strategiakehyksessä vuosiksi 2021–2027 yksilöidään tärkeitä haasteita ja tavoitteita jäsenmaille muuttuvassa työelämässä. Siinä keskitytään kolmeen keskeiseen tavoitteeseen: vihreän, digitaalisen ja väestörakenteen siirtymän aiheuttamien muutosten ennakointi ja hallinta työelämässä; työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ehkäiseminen; mahdollisiin tuleviin terveyskriiseihin.
Mielenterveyden osalta Euroopan komission kesäkuussa 2023 antaman tiedonannon mielenterveyttä koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta pyritään asettamaan mielenterveys samalle viivalle fyysisen terveyden kanssa ja varmistamaan uusi, monialainen lähestymistapa mielenterveyskysymyksiin monilla politiikan aloilla. Mielenterveyttä koskevissa EU:n toimissa keskitytään kolmeen ohjaavaan periaatteeseen: riittävä ja tehokas ennaltaehkäisy; pääsy korkealaatuiseen ja kohtuuhintaiseen mielenterveys- ja hoitoon; ja yhteiskuntaan sopeutuminen toipumisen jälkeen.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari sisältää säännöksiä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelusta työpaikalla sekä työympäristön mukauttamisesta siten, että työmarkkinoille osallistuminen on pidempi. Pilarissa vahvistetaan myös oikeus saada laadukasta terveydenhuoltoa, mukaan lukien sosiaaliturvaetuudet ja -palvelut.
EU edistää työolojen parantamista myös työterveys- ja työturvallisuussäännöksillään ja esimerkiksi oikeudella olla tavoittamattomissa.
Euroopan komissio: Tiedonanto kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteenopens in new tab
Euroopan komissio: EU:n työterveys- ja työturvallisuusstrategiakehys vuosiksi 2021–2027opens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelmaopens in new tab
Euroopan komissio: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatettaopens in new tab
Euroopan komissio: Työterveys ja -turvallisuusopens in new tab
Tämä on valikoima tämän aiheen tärkeimpiä tuloksia.
2 September 2025
Mental health: Risk groups, trends, services and policies
29 November 2022
Working conditions in the time of COVID-19: Implications for the future
The strict public health restrictions implemented by governments in 2020 to control the COVID-19 pandemic abruptly changed working life and continued to shape it over the two years that followed. Between March and November 2021, over 70,000 interviews were carried out in 36 countries by the European Working Conditions Telephone Survey (EWCTS), a high-quality probability-based survey. The aim was to provide a detailed picture of the working lives of Europeans in that exceptional time.
The report documents the working conditions of Europeans in 2021. It examines variation in job quality and identifies its positive association with well-being, health, work engagement and the financial sustainability of work. It highlights the divergences in the experiences of workers depending on workers’ own attributes and their place in the workforce. From this analysis, the report aims to derive lessons for the future, particularly in relation to the enduring marks on how we work and the implications for work organisation, the quality of work, and the interaction between work and private life.
6 July 2022
Fifth round of the Living, working and COVID-19 e-survey: Living in a new era of uncertainty
The fifth round of Eurofound's e-survey, fielded from 25 March to 2 May 2022, sheds light on the social and economic situation of people across Europe two years after COVID-19 was first detected on the European continent. It also explores the reality of living in a new era of uncertainty caused by the war in Ukraine, inflation, and rising energy prices.
The findings of the e-survey reveal the heavy toll of the pandemic, with respondents reporting lower trust in institutions than at the start of the pandemic, poorer mental well-being, a rise in the level of unmet healthcare needs and an increase in the number of households experiencing energy poverty.
19 May 2022
Työelämä COVID-19-pandemian aikana 2021
Tämä julkaisu koostuu yksittäisistä maaraporteista työelämästä vuonna 2021 28 maassa – 27 EU:n jäsenvaltiossa ja Norjassa. Maan raportit tiivistävät todisteita COVID-19-pandemian vaikutuksista työelämään kansallisten tutkimusten ja kyselytulosten pohjalta vuonna 2021. Ne kuvaavat hallitusten ja sosiaalisten kumppaneiden politiikkatoimia pyrkimyksissään lieventää sosioekonomisia vaikutuksia ja sisältävät painopisteen pandemiaan sopeutumiseen ja työhön palaamiseen liittyviin politiikka-alueisiin. Tähän kuuluu erityisesti keskittyminen uusiin työterveys- ja työturvallisuusjärjestelyihin, uusiin työjärjestelyihin, politiikkoihin työvoimapulan ja palkkojen ratkaisemiseksi. Raporteissa tarkastellaan myös pandemian vaikutuksia sosiaaliseen vuoropuheluun, kollektiiviseen neuvotteluun ja työehtotoimiin.
Huomioithan, että EU:ssa ei ole yhtenäistä raporttia työelämästä vuonna 2021.
9 September 2021
Right to disconnect: Exploring company practices
Digital technologies have made it possible for many workers to carry out their work at any time and anywhere, with consequent advantages and disadvantages. Eurofound data show that teleworkers are twice as likely to exceed the 48-hour working time limit, take insufficient rest and work in their free time, with knock-on effects on their physical and mental health. To address this issue, there have been calls for the ‘right to disconnect’. This report is based on case studies that chart the implementation and impact of the right to disconnect at workplace level. It builds on previous Eurofound research that shows an increase in collective agreements providing for a right to disconnect in countries that have enshrined this right in their legislation. With the exponential growth in teleworking brought about by the COVID-19 pandemic, the importance of striking a better balance between the opportunities and the challenges associated with teleworking and ICT-based flexible working has become more relevant than ever before.
26 February 2021
Working conditions and sustainable work: An analysis using the job quality framework
This flagship report summarises the key findings of Eurofound’s research on working conditions conducted over the programming period 2017–2020. It maps the progress achieved since 2000 in improving working conditions and examines whether all workers have benefited equally from positive change. It highlights which groups are the most at risk of experiencing poor working conditions and being left behind. Given the changes in the world of work, emerging challenges for good job quality are identified. The report also provides evidence for measures that could lead to the further improvement of work and the achievement of fair working conditions for all in the EU. The analysis shows that, overall, job quality in the EU is improving, if slowly. Not all workers are benefiting to the same extent, however. Furthermore, gender, age and contractual status have a significant bearing on a person’s working conditions. And while digitalisation helps to address some job quality issues, it also creates new challenges. The COVID-19 pandemic has exacerbated trends, reinforcing concerns and highlighting the importance of achieving job quality for all.
Eurofoundin tutkijat tarjoavat asiantuntemustaan, ja heihin voi ottaa yhteyttä kysymyksissä ja mediapyynnöissä.
Hans Dubois
Senior research managerHans Dubois on Eurofoundin sosiaalipolitiikan yksikön vanhempi tutkimuspäällikkö. Hänen tutkimusaiheitaan ovat asuminen, ylivelkaantuminen, terveydenhuolto, pitkäaikaishoito, sosiaalietuudet, eläkkeelle jääminen ja elämänlaatu lähialueella. Ennen Eurofoundiin tuloaan hän toimi apulaisprofessorina Kozminskin yliopistossa (Varsova). Hän suoritti tohtorin tutkinnon liiketaloudesta ja johtamisesta Bocconin yliopistossa (Milano) työskenneltyään tutkijana Euroopan terveysjärjestelmien ja -politiikkojen seurantakeskuksessa (Madrid).
Jorge Cabrita
Senior research managerJorge Cabrita on vanhempi tutkimuspäällikkö Working Life -yksikössä. Hän vastaa Euroopan laajuisen tutkimuksen muotoilusta, koordinoinnista ja hallinnoinnista sekä työolojen ja työmarkkinasuhteiden tutkimusten levittämisestä. Hänen pääasialliset tutkimusalueensa ovat työolosuhteet ja työn laatu, työaika ja työ- ja vapaa-ajan tasapaino, työntekijöiden terveys ja hyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen sosioekonomiset vaikutukset. Tällä hetkellä hän johtaa tutkimusta työajan kehityksestä sekä sosiaalisesta vuoropuhelusta ja työehtoneuvotteluista COVID-19-pandemian aikana. Aiemmin hän työskenteli tutkijana Centre for Studies for Social Intervention -keskuksessa ja Lissabonin talouskoulun Portugalin talouden tutkimuskeskuksessa sekä kouluttajana ja konsulttina strategisen johtamisen, organisaatioviestinnän, johtajuuden ja tiimirakentamisen aloilla. Hänellä on kandidaatin tutkinto taloustieteestä ja maisterin tutkinto taloudellisen toiminnan sosio-organisaatiojärjestelmistä Lissabonin taloustieteellisestä tiedekunnasta.
Agnès Parent-Thirion
Senior research managerAgnès Parent-Thirion on Eurofoundin työelämäyksikön vanhempi tutkimuspäällikkö, jonka tehtävänä on suunnitella, kehittää ja toteuttaa työoloja koskevia tutkimushankkeita, erityisesti Euroopan työolotutkimusta (EWCS) ja sen analyysejä. Hän vastaa vuoden 2021 eurooppalaisesta työsopimusta koskevasta erityispainoksesta ja vuoden 2024 työsopimusta koskevan kyselylomakkeen valmistelusta. Hänen tutkimusintressejään ovat työolot, työn laatu, työolojen seuranta, työn organisointi, sukupuoli, työn tulevaisuus ja aika. Hän on työskennellyt eurooppalaisten vertailevien tutkimusten parissa yli vuosikymmenen ajan kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien suunnittelu, kyselylomakkeiden kehittäminen, kenttätyö, laadunvalvonta ja analysointi. Hän on valmistunut taloustieteestä ja johtamisesta Pariisin IX Dauphinen ja Pariisin I Panthéon Sorbonnen yliopistoista ja hänellä on tilastotieteen jatkotutkinto Dublinin Trinity Collegesta. Hän on äskettäin suorittanut tekoälyn verkkokursseja: tutkimuslähtöinen johtajuus MIT Sloan Executive Educationin kanssa ja "Les grand enjeux de la transition: re-ouvrir l'horizon, comprendre pour agir" Campus de la Transitionin kanssa. Ennen Eurofoundille tuloaan hän työskenteli useita vuosia Euroopan komissiossa.
Tämä osio antaa pääsyn kaikkeen aiheesta julkaistuun sisältöön.
